Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Espanja

Andalusia Costa del Sol Espanja Museot

6 x matkavinkki Malagaan – nämä nähtävyydet kannattaa käydä

tiistai, 6 joulukuun, 2022
Malaga on kummallinen runsaudensarvi. Vaikka kuinka kuvittelin kiertäneeni kaupungissa jo kaikki merkittävimmät nähtävyydet, aina näköjään löytyy vielä jotain uutta ja kiinnostavaa. Ja joihinkin paikkoihin kannattaa mennä ajan kanssa toistamiseen.

Maurien jalanjäljissä

Malagan vanhan kaupungin kupeessa oleva muslimien rakennuttama palatsimainen linnoitus Alcazaba lienee katedraalin ohella kaupungin merkittävin nähtävyys. Meidän edellinen käyntimme Alcazabaan jäi turhan lyhyeksi, joten nyt päätimme korjata asian ja tehdä sinne kunnon tutustumiskäynnin. Halusimme tällä kertaa käydä myös Alcazaban yläpuolella sijaitsevassa Gibralfaro linnoituksessa.

Alcazaban rakensivat usean vuosisadan ajan 1000-luvun molemmin puolin aluetta hallinneet islaminuskoiset Maurit. Paikasta on käytetty nimitystä pikku Alhambra, mikä tuntuu vähän liioittelulta. Alhambra nyt kuitenkin on ihan omaa luokkaansa. Joka tapauksessa samalla Nasridin dynastialla on ollut sormensa pelissä molempien palatsien rakentamisessa.

Oli mielenkiintoista kierrellä katsomassa Alcazaban kauniita sisäpihoja ja puutarhoja sekä ihastella taidokasta islamilaista koristelua. Jotta vältät ruuhkaa, mene heti paikan auettua tai myöhäisiltapäivällä ennen sulkemista. Sisäpihat ovat melko ahtaita, joten enemmän saa irti kun pääsee kulkemaan vähän väljemmin.

Mikäli haluat käydä myös Gibralfaro-vuoren laella katsomassa samannimistä linnoitusta, kannattaa ostaa yhdistelmälippu. Nousu ylös oli aika jyrkkä ja porottavan auringon alla otti jopa voimille.

Huipun paras anti oli joka puolelle avautuva hieno näköala. Itse linnoitusmuurissa tai ylhäällä olevassa pienessä museossa ei sen sijaan minusta niinkään näkemistä ollut. Jos kiipeät ylös asti, varaudu pitäväpohjaisilla kengillä. Huomasin itse, miten liukkaita sileät katukivetykset olivat ja alas tullessa piti köpötellä todella varoen. Vai liekö tämä jo ikäongelmaa?

Malagaa yläilmoista

Moni Malagan kävijä käy katedraalissa, mutta tiesitkö, että on mahdollista päästä ryhmän mukana myös katedraalin katolle tutkailemaan Malagaa ylhäältä käsin?

Ikävä kyllä ihan itsenäisesti katolle ei pääse, vaan turvallisuussyistä sinne mennään oppaan johdolla ryhmässä. Lipun voi ostaa pelkästään kattokävelyä varten tai yhdistelmälipun, joka sisältää katedraalikäynnin ja kattokierroksen.

Kirkkaalla ilmalla kattokierros oli ihan mukava perspektiivi Malagaan. Kierroksen aikana pääsi tutkimaan kaupunkia yläilmoista joka suunnalta.

Toinen kiva tapa päästä Malagan kattojen yläpuolelle on katedraalin vieressä sijaitsevan Marriott hotellin AC Hotel Malaga Palacion kattoterassi. Suosittelen erityisesti pimeällä.

Oli tunnelmallista istua katolla nauttimassa kuohuvaa Malagan valomeren yläpuolella. Ylhäällä tuuli jonkin verran, joten kannattaa varustautua pitkähihaisella, vaikka sää alhaalla ei tuntuisikaan kovin viileältä.

Malagan ihastuttavat jouluvalot

Jos on tällainen jouluvaloja rakastava tyyppi kuin itse olen, Malagaan kannattaa ehdottomasti matkustaa jouluvalojen aikaan, jotka sytytetään marraskuun viimeisenä lauantaina. Kaupungin yli 1,3 miljoonaa lamppua 500 kadulla takaavat joulutunnelmaa.

Ehdoton käyntikohde on vanhan kaupungin pääkatu Larios, jonka varrelle joka vuosi rakennetaan melkoinen valospektaakkeli. Vaikka kimaltelevat valot ovat nähtävyys jo päiväaikaan, kannattaa itsensä pakittaa iltaisin Lariokselle musiikki- ja valoshow -esityksen aikaan, joita järjestetään kolmesti illassa. Varaudu ruuhkaan ja pidä huoli rahapussista. Näytöstä ihastellaan sillit suolassa -tunnelmissa.

Jos ei ole pakko, avajaisiltana ei kannata tulla. Meistä tuntui, että koko kaupunki oli tullut keskustaan. Samanlaista tungosta kaduilla emme nähneet kertaakaan muulloin reilun kahden viikon aikana, minkä Malagassa vietimme.

Toinen mahtava valonäytelmä Malagassa marraskuun lopusta loppiaiseen on kasvitieteellisen puutarhan La Concepción Jardin Botánico-Historicon jouluvaloreitti. Viime vuonna reitti oli rakennettu ensimmäistä kertaa ja siitä tuli valtaisa menestys, eikä ihme.

Kävin kiertämässä reitin myös tänä vuonna 2022 ja jälleen lapsi minussa hihkui ihastuksesta. Itämaan kolmen tietäjän reitillä kuljetaan Persepoliksesta Beetlehemiin. Itämainen musiikki taustalla johdatti tunnelmaan ja puutarhan eksoottiset kasvit valojen kanssa loivat jännittävät puitteet ympärille.

Alueelle kulkee puolen tunnin välein turistibussi (pysäkit Estación Renfe Vialia, Pasillo de Santa Isabel ja Jorge Silvela-Cruz Roja) ja maksaa 2 euroa/suunta (tieto vuodelta 2022). Itse menimme menomatkan vanhasta kaupungista taksilla, joka maksoi vähän alle 10 euroa.

Lippu kannattaa hankkia etukäteen. Lisätietoja täältä: https://laslucesdelbotanicomalaga.com/en/

Vähän erilainen museo

Sain vinkin eräältä lukijaltani käydä vähemmän tunnetussa Malagan lasi- ja kristallimuseossa, Museo del Vidrio y Cristal de Malagassa. Kiitos siitä, sillä ihan kiinnostava ja kovin erilainen museokäynti olikin.

1700-luvulla rakennetussa kaupunkipalatsissa on yli 3000 lasiesinettä eri aikakausilta foinikialaisten ajalta meidän päiviimme. Sen lisäksi nähtävänä on eri aikakausien huonekaluja ja maalauksia ja onhan itse rakennuskin jo itsessään kaunis.

Kyse on harvinaislaatuisesta yksityiskokoelmasta, jonka omistaa maailmanluokan lasiasiantuntija ja intohimoinen lasinkeräilijä Señor Gonzalo Fernandez-Prieto.

Koska kyse on kotimuseosta, museossa voi kiertää ainoastaan oppaan johdolla. Meille sattuikin niin onnekkaasti, että saimme oppaaksemme itse talon isännän.

Harmittelin kovasti sitä, että englantini ei riittänyt poimimaan selostuksesta ihan kaikkea, sillä sen verran mielenkiintoisia juttuja señor kertoi kierroksen aikana. Jossain vaiheessa rupesin höristelemään korviani tarkemmin, sillä kovin moni ei voi kertoa perheensä yhteyksistä Euroopan kuningasperheisiin tai arvotauluissa esiintyvistä perheenjäsenistään.

Pakko oli jälkeenpäin googlettaa tämä selkeästi yläluokkaisen oloinen herra. Itse herttuahan se siinä. Madridissa syntynyt saksalaistaustaisen vanhan aatelissuvun edustaja opasti suomalais/hollantilaista ryhmäämme lasiesineiden saloihin.

Museossa oli niin hienoja esineitä, että vähän harmittelin sitä, ettei kierroksella pystynyt tutustumaan esineisiin tarkemmin. Toki vitriineistä tarttui silmiin tuttuja Oiva Toikan lintuja, Aallon vaaseja ja Tapio Wirkkalan suunnittelemia lasiesineitä.

Kuulin myös mielenkiintoisen tarinan poikkeuksellisesta Wirkkalan suunnittelemasta vaaleanpunaisesta tuhkakupista. Hipiksi itseään nimittävä herttua ei erikoisemmin pidä värittömästä lasista ja värinsä takia juuri tämä esine oli hänelle mieluisampi kuin muu Wirkkalan tuotanto.

Huomasimme myös, että yhden salin pitkää pöytää oltiin kattamassa jotain tilaisuutta varten. Googlen ihmeellinen maailma osasi kertoa, että siellä järjestettiin samana iltana gastronomisen seuran merkkivuoden juhlaillalliset, joissa tarjottiin arvokristalleista mm. viiniharvinaisuuksia. Olisinpa saanut osallistua noihin illallisiin.

Ehdottomasti käymisen arvoinen museo.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja

Yli kahden viikon kaupunkiloma Malagassa. Miten saimme ajan kulumaan?

perjantai, 2 joulukuun, 2022
Takana kymmeniä päiväretkiä Malagaan, epämääräistä haahuilua vanhan kaupungin kujilla ja satunnaisia museokäyntejä, mutta itse kaupunki oli jäänyt meille vieraaksi. Tänä vuonna päätimme korjata tilanteen ja vietimme Malagassa yhtäsoittoa reilut kaksi viikkoa.

Etukäteen mietin tulisiko meillä käymään aika pitkäksi. Olisiko kaksi viikkoa liikaa kaupungissa, jonka merkittävimmät nähtävyydet olimme kiertäneet jo aiemmin? Jaksaisiko sitä kuljeskella päivä toisensa jälkeen ympäriinsä pitkin vilkkaan ja äänekkään suurkaupungin katuja? Alkaisiko ihmisten paljous rasittamaan vai ruokkisi kiinnostava katuelämä uteliaan täti-ihmisen mielenmaisemaa?

Olisihan minun pitänyt tietää. Kaupunki, joka tarjoaa niin visuaalisia kuin gastronomisia elämyksiä, saa meidät aina viihtymään. Vielä kun bonuksena tarjotaan marraskuussa päivittäistä auringonpaistetta ja kesältä tuntuvia lämpötiloja, voiko yhtään valittaa? Minusta ei voi. Me viihdyttiin ja nautittiin ihan täysillä.

Mitä me sitten Malagassa tehtiin? Ei nyt oikeastaan mitään niin ihmeellistä. Löysimme toki muutaman meille uuden ja kiinnostavan nähtävyyden, mutta pääosin me kiertelimme kaupungin katuja päämäärättömästi. Eksytimme itsemme vanhan kaupungin kaduille. Pysähdyimme välillä tapaksille tai lasillisille. Istuimme katukuppiloissa ja kahviloissa ja seurasimme paikallisten värikästä ja äänekästä elämää. Ja kävelimme ja kävelimme…

Kävimme aika paljon ulkona syömässä ja tutustuimme Malagan ravintolatarjontaan laidasta laitaan. Täytyy myöntää, että nyt ei kyllä vähään aikaan tee mieli tapaksia. Rajansa se on kaikella, niin ihanaa kuin andalusialainen tapaskulttuuri onkin.

Pian nimittäin huomasimme, että tapaslistat muistuttavat aika tavalla toinen toistaan ja samanoloisia annoksia tulee eteen tuon tuosta. Ei kiitos nyt vähään aikaan ensalada rusaa, patatas bravaksia tai gambas pil pilejä. Onneksi Malagan ruokamaailma on rajaton, eikä vaihtoehdoista ollut pulaa. Kirjoittelen myöhemmin ruoka-aiheisen blogijutun, jossa jaan parhaat ravintolakokemuksemme. Muutama ihan huippupaikkakin sattui kohdille.

Bongasin joku aika sitten Lähtöportti -blogin Mikan Insta-tililtä kuvia toisesta ihanasta Andalusian kaupungista, Sevillasta. Mika oli ottanut hienoja kuvia Sevillan yöstä paikoista, jotka olivat minulle tuttuja, mutta jotka näyttivät pimeällä aivan eri näköisiltä.

Tästä inspiroituneena halusin itsekin kokea Malagaa yöaikaan ja välillä kiertelimmekin myöhäisiltaisin kaupungin pimeitä ja hiljenneitä katuja. Suosittelen.

Oikeastaan jokaista kaupunkia pitäisi tutkia myös silloin, kun kivetyksiä valaisevat katulamput ja kivitalojen väleissä vallitsee hiljaisuus. Miten erilaiselta kaikki pimeällä näyttääkään, kun katukuppiloiden tuolit on siirretty pois, yritysten ikkunat peitetty grafiittien koristamilla metalliovilla ja ihmisvilinä on vaihtunut tyhjiin katuihin. Erilainen kauneus ottaa tuolloin vallan.

Osansa päivistämme saivat myös pitkät kävelyt Malagan ranta-alueella ja kiertelyt kaupungin kauniissa puistoissa. Ennen lähtöämme Malagassa sytytettiin myös kaupungin 1,3 miljoonaa jouluvaloa, joiden ihastelussa riitti minulle jouluvaloja rakastavalle ihmettelyä kerrassaan.

Ehkä kiireisen työsyksyn päätteeksi tarvitsin juuri tällaista rauhallista irtiottoa ilman mitään suunnitelmia ja aikatauluja. Välillä nukuimme aamuisin pidempään, välillä otimme päikkäreitä ja välillä himmailimme ”kotosalla” ja viihdytimme itseämme katsomalla Andalusian oman tv-kanavan ohjelmia. Vähän meitä nauratti kuinka sujuvasti katsoimme niin paikalliset uutiset, tietovisailut kuin ajankohtaisohjelmat ymmärtämättä juurikaan mistään mitään.

Meillä oli onnea siinä, että majoitusvalintamme onnistui hyvin. Suurkaupungissa on paljon merkitystä sillä, missä majapaikka sijaitsee. En haluaisi kämppää vilkkaan ravintolakadun varrelta, mikä vaara aina piilee, kun asuntoa etsii suurkaupungin sydämestä.

Vaikka Aurinkorannikon muiden kaupunkien hiekkarannat kuinka houkuttelevat, suosittelen käymään Malagassa vaikka vain päiväseltään. Tässä kaupungissa on niin paljon nähtävää ja ennen kaikkea sen sykkivässä tunnelmassa koettavaa. Tämän kokemuksen perusteella peukutan Malagaan ehdottomasti vähän pidempää reissua.

Vanhan kaupungin sokkeloiset kujat tulivat sen verran useasti kuljettua, ettei niille niin vaan enää pysty eksymään. Malaga-nälkämme tuli nyt muutenkin kaikin puolin tyydytettyä. On aika vaihtaa maisemaa. Meidän matka jatkuu eteenpäin kohti toisenlaista etelänlomaa. Hasta luego!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja Ikääntyminen Ravintolat ulkomailla Ruoka ja viini

Juhlahumua Malagassa. Syntymäpäiväjuhlat ulkomailla – uhka vai mahdollisuus?

sunnuntai, 27 marraskuun, 2022
Pikku hiljaa alkavat jalat taas tavoittaa maaperää. Sen verran juhlahumussa olen viime päivät leijunut.

Kaikki alkoi vuosi sitten, kun Malagan katuja haahuillessa päätin, että tässä kaupungissa haluan ottaa vastaan uuden ikävuosikymmenen. Aiemmat pyöreiden vuosien juhlat olen viettänyt kahdestaan miehen kanssa jossain päin maailmaa. Nyt ajattelin, että olisihan se mukava, jos saisin mukaan muutaman ystävänkin ja voisin kerrankin pitää ihka oikeat synttärikekkerit. Maksoi mitä maksoi.

Ikääntymisessä ei minusta näillä vuosikymmenillä ole oikeastaan mitään juhlittavaa. On väistämätöntä, että tästä eteenpäin fysiikka ja keho vain rapistuvat, naama lahoaa ja toiminnot hidastuvat. Luonnollista, mutta vaikeaa hyväksyä etenkin, kun pää käy omiaan ihan eri vuosikymmenellä.

Sen sijaan elämä itsessään on suuren juhlan aihe ja sitä, jos mitä, kannattaa juhlia. Kun espanjalaisia seuraa, aina tuntuu olevan syytä fiestaan, pienempään tai isompaan. Ja aina on syytä vähän laulaa, tanssia ja taputtaa. Tätä alegríaa, elämäniloa, halusin päästä myös itse kokemaan ja nimenomaan Andalusian sydämessä Malagassa.

Vanheneminen panee miettimään. Fiilisteltiin ennen juhlapäivää AC Malaga Palacio -hotellin katolla.

Hyvän juhlapaikan löytäminen vieraassa kaupungissa ja vielä ulkomailla sisältää aina suuren määrän riskejä etenkin, kun kyse on tuntemattomasta ravintolasta, josta itsellä ei ole mitään kokemusta. Olisiko ruoka varmasti hyvää? Toimiikohan tarjoilu ja onko miljöö sittenkään sopiva juhlaan? Entä olisiko paikka espanjalaiseen tapaan liian meluinen tai ehkä niin fiini, että homma menee liikaa jäykistelyn puolelle? Entä aiheuttaisiko kielimuuri väärinymmärryksiä?

Aloitin valmistelut hyvissä ajoin ja pyysin Facebookissa suosituksia Malagan hyvistä juhlatilaisuuteen sopivista ravintoloista. Sainkin useita varteenotettavia ehdotuksia paikoista, joihin otin sähköpostilla yhteyttä. Kerroin minkälaisesta juhlasta on kyse, minkä suuruinen ryhmä olisi tulossa ja minkälaista menua toivoisin.

Ainoastaan kaksi ravintolaa vastasi tarjouspyyntööni. Toinen niistä lähetti ravintolan normaalin ruokalistan ja toinen ravintola tuntui muuten vaan tylsältä. Lähdin lopulta itse etsimään netistä erilaisilla haulla sopivaa juhlapaikkaa.

Sitten se löytyi. Keskeltä Malagan vanhaa kaupunkia ravintola, joka tuntui kaikin puolin sopivalta. Ihastuin Restaurante Balausta -ravintolaan, joka sijaitsee 1800-luvun entisessä kaupunkipalatsissa. Ihastelin paikan kauniita kuvia ja olin jo lähes varma, että tässä on juuri sellainen ravintola, mitä hain.

Vielä kun ravintolan keittiömestari José Carlos Garcia pyörittää Malagassa toista, Michelin tähdellä palkittua ravintolaa, tiesin, että tämä voisi olla täysosuma. Ravintola toimii tasokkaan boutique-hotellin, Palacio Solecion, yhteydessä.

Päivänsankari valmiina biletykseen.Juhlijat nuorimmasta ja vanhimmasta päästä.

Seuraavana päivänä sain Balaustasta englanninkielisen vastauksen ja tasting menu -ehdotuksen. Mukana oli tarkka hinta ja tarjoukseen oli selkeästi yksilöity, mitä hintaan sisältyi. Tosin menu oli heillä piakkoin vaihtumassa, joten se luvattiin tarkentaa, kun uusi menu olisi valmis.

Luin tarkasti Tripadvisorista kaikki ravintolasta tehdyt arvostelut. Pientä huolen poikasta aiheuttivat arvostelut, jotka tuntuivat olevan laidasta laitaan. Toisten mielestä ravintola oli tarjonnut loistavaa ruokaa, toisten mielestä hinta ja laatu eivät oikein kohdanneet tai jonkun mielestä tarjoilu oli ollut sekavaa.

Parempaakaan vaihtoehtoa en keksinyt, joten tartuin tarjoukseen ja tein varauksen. Ravintola itse ehdotti meille ravintolasalin siipeä, joka oli vähän erillään muusta salista, mutta kuitenkin sopivasta osana kaunista ravintolasalia. Tuo tila tuntui juuri sopivalta ja vahvistin varauksen maksamalla varausmaksun.

Kaikki oli tähän saakka hyvin, kunnes sain lopullisen menun. Kuusi ruokalajia oli vaihtunut viideksi, mistä olin vähän pahoillani. Kun kyselin asiaa, minulle ilmoitettiin, että raaka-aineet olivat vaihtuneet paremmiksi. Näin varmaan olikin, joten tähän mennessä kaikki hyvin. Ainakin viestintä ravintolan kanssa toimi hyvin. Minulle oli nimetty oma luottohenkilö, joka kertoi olevansa käytössä kaikkiin toiveisiimme.

Huolestuttavin käänne tuli paria viikkoa ennen h-hetkeä. Ravintola ilmoitti, että heille olisi tulossa 40 hengen ryhmä, joten voisivatko he siirtää pienen ryhmämme erilliseen kabinettiin. Olin varannut ravintolan juuri tuon kauniin tilan vuoksi ja siksi erillinen tila ravintolasalin ulkopuolella tuntui huonolta idealta. Kerroin, että en voi suostua tilan vaihtoon ja olin siinä vaiheessa jopa aikeissa vaihtaa ravintolaa. Sovimme, että tulen neuvottelemaan asiasta, kun saavun Malagaan.

Loppujen lopuksi asiassa kävikin enemmän kuin hyvin. Ravintola ei normaalisti ota ryhmiä keskelle intiimin oloista ravintolasalia, mutta nyt he suostuivat tekemään poikkeuksen. Meille katettaisiin kaunis pöytä ravintolasalin reunalle ja viereen saisimme myös kitaristin soittamaan tunnelmamusiikkia. Olin tässä kohtaa enemmän kuin mielissäni.

Viimeiset silaukset teimme vielä sähköpostitse sopimalla alkoholittomista juomavaihtoehdoista, vahvistamalla viinit ja erikoisruokavaliotoiveet sekä tervetuliaismaljojen tarjoilun. Kaikesta pidettiin erinomaista huolta ja toiveet toteutuivat illan aikana juuri niin kuin olimme sopineet.

Restaurante Balausta virittää jo miljööllään juhlatunnelmaan.

Olen Espanjassa rakastunut flamencon tunteikkaaseen musiikkiin ja intohimoiseen tanssiin. Siksi halusin viedä vieraani ensimmäiseksi seuraamaan flamencoesitystä. Tablao Flamenco Alegría on ehkä turhankin turistipainotteinen flamencopaikka, mutta heidän aikataulunsa sopi mainiosti meidän aikatauluumme ennen illallista, joten flamencolla nyt virittäydyttäisiin juhlatunnelmaan.

Varasin ryhmällemme liput ja istumapaikat etukäteen. En paljoa flamencosta ymmärrä, mutta tunnin mittainen esitys oli ainakin minusta erinomainen. Selvästi oli kyseessä ammattimainen porukka: kaksi tanssijaa, kitaristi ja kaksi laulajaa takasivat kuuman ja intohimoisen flamencokokemuksen.

Tanssi täynnä intohimoa.

Ennen flamencoa päivänsankari vietti hetken omaa aikaa kampaajalla ja meikkaajalla. Tukka ei ihan onnistunut toivotulla tavalla, sillä espanjalainen kampaaja ei tajunnut skandinaavisen hennon hiuksen erikoisvaateita. Kiharat olivat kauniit kampaajalta lähtiessä, mutta ikävä kyllä suoristuivat saman tien.

Meikki sen sijaan onnistui. Espanjassa naiset meikkaavat voimakkailla väreillä ja vetävät omaan makuuni aika tavalla jopa överiksi. Vähän pelkäsin, että minkähänlaiset spanish eyesit tulisin saamaan. Lopputulos oli minusta kuitenkin ihan onnistunut, vaikka tosi vaalealle iholleni ei löytynytkään tarpeeksi vaaleaa meikkivoidetta.

Balaustassa meitä jo odotettiin, kun saavuimme paikalle. Ja odottihan siellä meitä myös kauniisti katettu juhlapöytä. Henkilökunta kävi vuoron perään onnittelemassa ja varmistamassa, missä kohtaa halusimme minkäkin tarjoiluosan toteutuvan.

Ensin vähän juhlapuheita…… ja sitten nauttimaan juhlamenusta.

Juhlapuheiden ja maljankohotusten jälkeen aloitettiin ruokatarjoilu. Ennakkohuoleni ruuan tasosta osoittautuivat aivan turhiksi. Menu oli huippuhyvä. Yksikään osa ei pettänyt ja ruokiin paritetut viinit täydensivät hienoa kokonaisuutta. En muista milloin olisin viimeksi syönyt noin täydellistä pihviä. Enkä usko, että kukaan olisi jaksanut enää syödä sitä kuudetta ruokalajia. Kaikkiaan kolmisen tuntia nautiskelimme onnistuneesta illallisesta.

Itse nautin täysin sydämin täydellisyyttä hipovasta palvelusta, kauniista miljööstä ja sopivalla tavalla hienostuneesta ilmapiiristä. Ihanat läheiset ja ystävät ympärillä sekä loistava ravintolaelämys tekivät päivästäni kerrassaan ikimuistoisen.

Voin suositella Balaustaa lämpimästi juhlatilaisuuksiin. Ja onhan se upea paikka vaikka romanttiselle illalliselle, jos Malagassa sellaiselle olisi tarvetta. Ja miksei olisi, tämä kaupunki on täynnä rakkautta.

Onnellinen birthdaygirl Malagan yössä. Täytinköhän mä sittenkin 30?

Lähdimme porukalla ottamaan vielä yhdet lähiterassille. Kotimatkalla poikkesimme miehen kanssa ihastelemassa kerrankin hiljaista jouluvaloin koristeltua Larios-katua. Ja pitihän siellä napata illan viimeiset valokuvat. Mukana oli terassilta mukaan napattu illan viimeinen cavapullo. Brutaalisti nyt pullonsuusta. Kuusikymppisellä on tähän täysi oikeus. Salud!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja

Malagaa kaikille aisteille

lauantai, 12 marraskuun, 2022
Malagan matka odottaa ihan pian. Piti tässä vähän fiilistellä ja lukea omia vanhoja postauksia ja palauttaa mieleen, mitä sitä onkaan tullut Malagassa tehtyä. Niin paljon ihania juttuja ja pieniä seikkailuja.

Malagan humputteluilta

Keskellä koronan kieltolain aikaa hypättiin miehen kanssa paikallisjunaan ja hurautettiin Fuengirolasta isolle kirkolle Malagaan. Muistan niin hyvin tuon viime vuoden joulukuun päiväretken. Juhlittiin 25-vuotishääpäiväämme ja humputeltiin Malagan hulppeissa joluluvaloissa.

Tälle joululle Lariokselle on tulossa muuten ihan uudet rakennelmat ja uusi valoshow. Luvassa on ihania enkeleitä. Valot syttyvät ja ensimmäiset esitykset tulevat nähtäväksi 26.11.2022. Myös katedraalin hienosti toteutettu valoshow toteutuu tänäkin vuonna.

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2022/01/05/humputteluilta-malagassa/

Kadonnutta joulutunnelmaa etsimässä

Kun palmut huojuvat ja aurinko paistaa kesäisen lämpimästi, joulutunnelma on joskus Aurinkorannikolla ollut hakusessa. Viime jouluna löysin kaksi kohdetta, toisen Malagasta ja toisen lähistöltä, joissa pääsi syttymään joulufiilikseen. Mitä tykitystä visualistille!

Malagan kasvitieteellisen puutarhan La Concepsión Botanican jouluvaloreitti toteutuu myös tänä vuonna. 27.11.2022 – 8.1. 2023 pääsee puutarhassa kiertämään reitillä, jossa kulkijaa johdattaa tähti itäisiltä mailta Itämaan tietäjien vanavedessä. Varasin meille jo liput etukäteen, sillä viime vuotinen kokemus oli minusta niin hieno. Lisätietoja löydät täältä: https://laslucesdelbotanicomalaga.com/en/

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2021/12/18/kaksi-paikkaa-malagassa-joista-loytyi-joulutunnelmaa/

Höntsäilypäivä koronan tyhjentämässä kaupungissa

Elettiin maaliskuuta 2020. Aikaa, jolloin korona oli minulle vielä vain sana, josta en mitään tiennyt. Me lähdettiin Malagaan ihan vain päiväksi höntsäilemään. Suurkaupungin hiljentyneet kadut ihmetyttivät.

Tälläkin päiväretkellä löydettiin monta mukavaa juttua. Malaga vaan on sellainen runsaudensarvi.

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2020/03/08/malagaa-monella-tapaa/

Malagan ihanat museot

Museoiden ystävälle Malaga on huippu kaupunki. Monet tuntevat Malagan lukuisat taidemuseot, joista tunnetuin lienee Picasso-museo. Yksi ehkä vähemmän tunnetumpia kaupungin museoita on Malagan automuseo, joka samalla on myös jonkinlainen muotisuunnittelun museo. Jos et ole mikään museofriikki, luulen, että tästä museosta tulet pitämään.

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2019/04/28/malagan-automuseo-oli-yllatyksia-taynna/

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2019/02/16/malaga-on-oivallinen-taidemuseokaupunki/

Kaupunki, josta tuli pikku hiljaa hyvin rakas

Kuka olisi uskonut, että kaupunki, joka ei minua ensi alkuun juurikaan viehättänyt, kehkeytyi käynti käynniltä kovin rakkaaksi. Alla lisää vinkkejä mukavaan kaupunkipäivään.

Tuskin jaksan odottaa uusia seikkailuja. Kohta nähdään taas rakkaani. Salud Malaga!

https://www.rantapallo.fi/samppanjaamuovimukista/2019/03/07/malaga-on-kaupunki-josta-kehkeytyi-suosikkini-vinkit-mukavaan-malaga-paivaan/

 

 

Andalusia Costa del Sol Espanja

Minne seuraavaksi? Suunnitelmissa kolmen pääkaupungin kiertomatka Espanjassa

lauantai, 8 lokakuun, 2022
Siinä kohtaa, kun päivä lyhenee, valo vähenee, sää kylmenee, kukat kuolevat ja taivaalta kuuluu muuttomatkaavien hanhien kaakatus, minusta kaikkein parasta on tulevan matkan suunnittelu. Muuttolintujen lailla etelän lämpö ja valo houkuttavat. Meillä alkaa tulevan talven reissusuunnitelmat olla jo aika lailla kasassa.

Espanjasta me emme näköjään pääse eroon millään. Vuosi toisensa jälkeen yhä vaan viihdymme espanjalaisen elämänmenon pyörteissä. Joku kumma juttu siinä on, että kun lentokoneen ovesta astuu ulos, napsahtaa jotain päässä. Tiukkapipo putoaa (jos kysytte mieheltä, se sanoo, että löystyy, muttei putoa) ja kaikkinainen alegría on herkässä.

Miellyttävien talvikelien lisäksi mies odottaa innolla kokkauksia uusien ja innostavien raaka-aineiden parissa. Jos entiset tottumukset pitävät paikkaansa, kalatorien ja Mercadonien runsaat kalatiskit tulevat olemaan tulevienkin matkapäiviemme pyhiinvaelluskohteita. Pääsemme jälleen uppoutumaan rapujen, mustekalojen ja simpukoiden ihmeelliseen maailmaan.

Itse odotan innolla seikkailuja uusiin paikkoihin, mutta paluuta myös joihinkin tutuksi tulleisiin lempimestoihin. Tuntuu hyvältä vaihtaa välillä maaseudun hiljaisuus sykkivään kaupunkielämään. Istuskella katukuppiloissa ja eksyä vanhojen kaupunkien kapeille kujille, siinä päivien parhautta. Ja jos vastaan tulee joku käymätön taidemuseo, saatanpa poiketa.

Sydän sykähtää myös aina, kun talvikuukautena näkee ympärillään kukkien väriloistoa ja tammikuussa voi tepastella kesämekkosessa.

Malagaa nyt pidemmällä kaavalla

Viime talvena odottelimme Fuengirolaan menevää junaa Malagan asemalla ja mietimme, että muutaman tunnin Malaga-käynnit jäävät aina turhan lyhyiksi. Mitä useammin olemme tässä Malagan provinssin pääkaupungissa käyneet, sitä enemmän olemme löytäneet kaikenmoista mielenkiintoista ja sitä enemmän olemme tykästyneet itse kaupunkiin.

Joten siitä meidän ajatus sitten lähti. Jätämme tällä reissulla muun Aurinkorannikon väliin ja suuntaamme pidemmäksi aikaa Malagaan. Kerrankin voi tutustua kaupunkiin ihan kunnolla.

Vuokrasimme Malagan vanhasta kaupungista pienen asunnon, joka ennakkotietojen mukaan näyttää hyvältä, toivottavasti myös paikan päällä. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen Malagasta keskeiseltä paikalta oli vaikeaa ja koko matkamme kallein kämppä tuleekin olemaan juuri täällä.

Kun meistä on kyse, niin ruokamatkoiksi nämä meidän kaupunkilomat tuppaavat usein kallistua. Epäilemättä näin käy nytkin. Malaga on täynnä hyviä ravintoloita, joita on mielenkiintoista päästä kokeilemaan.

Sattuu myös niin, että minulle tulee Malagassa pyöreitä vuosia täyteen. En ole koskaan viettänyt yksiäkään aikuisiän syntymäpäiviä, vaan olen kaikki pyöreiden vuosien merkkipäivät viettänyt matkoilla. Nyt satuin jossain välissä sanomaan, että järjestän kyllä juhlat, jos vaan joku tulee paikalle, tosin synttäreiden aikaan olen Malagassa.

Luulin, ettei ketään tule. Nyt kävikin niin iloisesti, että juhlavieraita tuleekin ihan merkittävä joukko. Bileet ovat siis tiedossa teemalla Fiesta & Salud!

Teneriffaa tutuksi toistamiseen

Tein viime kevättalvella ystäväni kanssa ensimmäisen reissuni Espanjalle kuuluvalle Teneriffalle. Vaikka kyse oli vain viikon mittaisesta pintaraapaisusta, joka keskittyi enimmäkseen saaren eteläpuolen loma-alueeseen, mielenkiinto tuota Kanarian suurinta saarta kohtaan jäi kytemään.

Yhtenä päivänä hyppäsin paikallisbussiin ja päätin lähteä katsomaan, miltä näyttää saaren pääkaupunki Santa Cruz, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Reilun 200 000 asukkaan kaupunki nyt kuitenkin on jotain muuta kuin turismin ympärillä pyörivät lomakaupungit.

Tykkäsinhän minä. Aitoa espanjalaisen merenrantakaupungin meininkiä miellyttävällä hintatasolla. Ja vieressä toinen mielenkiintoinen kaupunki, historiallinen La Laguna, joka on itseasiassa Kanariansaarten entinen pääkaupunki ja saaren toiseksi suurin kaupunki.

Teneriffan vahvuuksia ovat hienot luontoretkeilymahdollisuudet. Teiden kansallispuiston vulkaaninen retkeilyreitistö jäi kaihertamaan ja näkemäni kuvat Anagan luonnonpuistosta vain lisäsivät kipinää. Ja sittenhän siellä on ihan vieressä luonnoltaan aivan erityinen La Gomeran saari, jossa varmasti tulemme myös käymään.

Sain jutuillani innostumaan miehenikin, joka ei ole koskaan käynyt Teneriffalla. Viimeinen niitti asialle oli kohtuuhintaisen asunnon löytyminen keskeiseltä paikalta, joten kuukauden päivät tulemme viettämään ”Tenskulla”. Ryppyperunat ja mojo-kastike tulevat nyt varmasti tutuiksi.

Oooo Las Palmas – ei oikeastaan mitään tietoa

Tutkailin eräänä päivänä karttaa lähinnä sen takia, että kiinnosti tietää kuinka lähellä Teneriffa on Afrikan rannikkoa. Siinä samalla tajusin, että hyvänen aika, toinen Kanariansaarista, Gran Canaria, ei sekään ollut kovin kaukana. Ja vielä kun noiden saarten välissä kulkee säännöllinen laivayhteys, niin matkustaminen ei sinne voinut olla kovin hankalaa.

Niinpä me päätimme lähteä ottamaan selvää, millainen on suomalaisten ”ikiaikainen” lomakohde, maakunnan pääkaupunki Las Palmas. Tosin ne turisteille tutuksi tulleet ranta-alueet eivät meitä erityisesti kiinnosta, vaan kaupunkien ystävinä mielenkiinnon kohteena on paikkakunnan eteläpuoli, jossa sijaitsee mm. Las Palmasin vanha kaupunki.

Oma kokemukseni Gran Canariasta vie aikaan +20 vee, jolloin opintojeni aikana teimme luokkaretken Playa del Inglesiin. Mitään muuta ei tuosta matkasta jäänyt mieleen kuin valtavat dyynit, jatkuvasti hiekassa olevat hiukset ja hulppeat discot. Nyt uskoisin haaviin jäävän jotain muuta 🙂

Las Palmas on meille ihan random-valinta. Emme yhtään tiedä, mitä kaupungilta odottaa. Gran Canarialla käyneiden ihmisten keskuudessa tuntuu, että Las Palmas jakaa mielipiteet kahtia. Ja riippuu paljon myös siitä, puhutaanko kaupungin etelä- vai pohjoispuolesta. Nähtäväksi jää, millainen tulee olemaan meidän kokemus. Tuleepahan nyt sitten nähtyä tämäkin kaupunki.

Las Palmasissa odottaa kämppä vanhassa kaupungissa. Mies on innoissaan jo etukäteen terassista ja omasta grillistä. Tiedossa siis täälläkin mereneläväistä grilliruokaa.

Las Palmasista sitten lennellään takaisin Suomen talvikauteen D-vitamiinilla kyllästettyinä. Siinä kohtaa täällä toivottavasti tervehtivät valkoiset hanget ja ihka oikea talvi.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja

Santa Cruz – Teneriffan tuntemattomampi symppiskaupunki

sunnuntai, 24 huhtikuun, 2022
Lyhyiden matkojen huonoin puoli on siinä, että ne loppuvat aivan liian aikaisin. Matkan loppupuoliskolla alkaa minuun usein iskeä loppuahdistus. Ahdistus siitä, että päivät loppuvat, enkä ole omasta mielestäni ennättänyt nähdä vielä juuri mitään.

Niin nytkin. Viikon mittaisella Teneriffan lomareissulla, toiseksi viimeisenä matkapäivänä, se iski. Vaikka kuinka hyvältä olisi tuntunut uppoutua shoppailun riemuihin (niin monta ihanaa kesämekkoa vielä löytämättä) tai unohtua hotellin viihtyisälle uima-allasalueelle Aperol Spritziä siemailemaan, ei auttanut. Reissaajan mieli on rauhaton.

Niinpä istahdin Costa Adejen linja-autoasemalta bussiin nro 110 suuntana saaren pääkaupunki Santa Cruz. Teneriffan bussiliikenteelle voi kyllä antaa suuret kiitokset. Joka puolelle pääsee näpsäkästi. Santa Cruziinkin busseja kulki 20 minuutin välein eikä lippu paljoa maksanut. Ostohetkestä 24 tuntia voimassa oleva lippu kustansi ainoastaan 12 euroa ja kävi kaikkiin saaren busseihin.

Hienoa katutaidetta.Yksi kaupungin monista aukioista, Plaza de España.

Tunnin ja kymmenen minuutin päästä hyppäsin bussista pois Teneriffan pohjoispuolella Santa Cruzissa. Olin lähtenyt matkaan sen verran nopealla päätöksellä, etten ollut ennättänyt laisinkaan tutkailemaan, mitä täällä saaren suurimmassa kaupungissa kannattaa nähdä. Tiesin ainoastaan, että Santa Cruzissa asustaa reilut 220 000 asukasta.

Mutta toisaalta, tulisin viettämään kaupungissa vain muutaman tunnin, joten parasta tällä aikataululla oli oikeastaan keskittyä vain kävelyyn ja ilmapiirin aistimiseen. Ja siihen Santa Cruz oli erinomainen. Keskusta-alue oli tiivis, helppo ja selkeä. Jalan pystyi näkemään jo pienessä ajassa paljon.

Heti huomasin, että nyt tultiin aitoon espanjalaiseen kaupunkiin. Elämä oli hyvin paikallista. Etelän turistialueisiin verrattuna täältä puuttui sankoin joukoin vaeltava shortsi- ja toppikansa.

Arvelin, että uimarantojen puute on vaikuttanut siihen, miksei Santa Cruz ole noussut suuremmin turistien suosioon. Kaupunkialueella uidaan rakennetuissa merivesialtaissa. Tosin vain noin seitsemän kilometrin päässä on Teneriffan kauneimpana pidetty hiekkaranta Playa de las Teresitas.

Santa Cruzin ilmastoa pidetään myös saaren eteläosaa epävakaisempana. Tiedä sitten. Vuoden keskilämpötila näyttää olevan 22 plus astetta.

Santa Cruz on yksi Espanjan merkittävimpiä matkustajasatamia.Iloisen värisillä raitiovaunuilla pääsee vaikka lähikaupunki La Lagunaan.Santa Cruz on vihreä kaupunki. Suuret puut varjostavat katuja ja aukioita kaikkialla.

Yksi iso osa Santa Cruzin turismia ovat risteilymatkailijat. Itse asiassa koko kaupungin voimakas kehitys 1800-luvulla pohjaa merenkulkuun ja Amerikkaan matkaavien laivojen väliankkurointiin Santa Cruzin satamaan. Nykyisin kaupungissa pysähtyvät mm. monet Karibialle suuntaavat suuret risteilyalukset. Käyntihetkelläni näinkin satamassa aivan julmetun kokoisen risteilijän.

Hain turisti-infosta kaupunkikartan ja jäin jutustelemaan toimiston matkailuneuvojan kanssa samalla kun pitelin yllättävää ja onneksi nopeasti ohi kiitävää sadekuuroa. – On niin harmi, että sinulla on vain noin vähän aikaa. Tässä kaupungissa on paljon nähtävää, ehkä enemmän kuin muissa saaren kaupungeissa yhteensä, ylen ystävällinen virkailija suitsutti kotikaupunkiaan.

Santa Cruzin keskusta tuntui sopivan kokoiselta kävelyyn. Suunnistin ensi alkuun siirtomaahenkiseen kauppahalli El Mercado de Nuestra Señora de Africaan. Normaalien torikauppatuotteiden lisäksi hallissa oli muutamia pikkuravintoloita ja keskellä toriaukiota käsityöyrittäjiä myymässä tuotteitaan.

Mielenkiintoinen kauppahallirakennus on vuodelta 1944.Santa Cruzin teatteri.

Lähellä kauppahallia sijaitsee betonisessa bunkkerimaisessa rakennuksessa nykytaiteen museo TEA – Tenerife Espacio de las Artes. Matkailutoimiston nainen suositteli minulle käyntiä siellä, mutta aikapulan takia päätin jättää museon suosiolla seuraavaan kertaan. Piipahdin kuitenkin museon kivassa kaupassa, jossa oli myynnissä mm. paikallisten suunnittelijoiden koruja ja tekstiilejä.

Olisi ollut mukava käydä myös Karnevaalimuseossa katsomassa menneiden vuosien karnevaaliasuja. Santa Cruzissa järjestetään helmi-maaliskuun kieppeillä maailman toiseksi suurin karnevaalitapahtuma Rio de Janeiron jälkeen. Joka vuosi juhliin osallistuu jopa 250 000 henkilöä. Tänä vuonna karnevaalia vietetään 28.1.-6.3. välisenä aikana.

Kaivelemaan jäivät myös Santa Cruzin mittava kasvitieteellinen puutarha Palmetum ja kaupungin keuhkoina pidetty García Sanabria puisto. Minun on aina yhtä vaikeaa jättää väliin puistoja, kukkia ja suihkulähteitä.

Eksyin Santa Cruzin vanhimpaan historialliseen kaupunginosaan ja siellä La Noria kadulle (Calle La Noria) ihastelemaan sen vanhoja ja värikkäitä taloja. Osa taloista oli hyvässä kunnossa, mutta myös rappioromantiikkaa oli tarjolla tai miksi sitä nyt kutsuisi. Ikävän moni vanha rakennus kaipasi kipeästi remonttia.

Tällä kadulla bongasin myös kivan näköisiä ravintoloita ja terasseja, joita Santa Cruzissa näytti riittävän vähän joka puolella. Jostain luin, että ruokakriitikoiden mukaan Santa Cruz on erinomainen ruokakaupunki ja täällä sijaitsevat saaren parhaat ravintolat.

Ilokseni panin merkille hintatason notkahduksen saaren eteläosan turistikaupunkeihin verrattuna. Ulkona syöminen ja juominen oli selkeästi täällä edullisempaa.

Kiinnitin huomiota myös kaikkialla kaupungin ylle levittäytyviin valtaisan kokoisiin puihin. Varjostavat varmasti mukavasti kuumina hellepäivinä, mutta samalla tuovat kauniin vehreyden katukuvaan.

Kaiken kaikkiaan Santa Cruzista jäi oikein miellyttävä kuva. Se ei jäänyt mieleen erityisen kauniina kaupunkina, ehkä paikka paikoin jopa hieman rujona. Sen sijaan Santa Cruz erottui sympaattisena ja aidon konstailemattomana oikeana kaupunkina, jossa hyvinkin voisin viettää pidemmän aikaa uppoutuen paikalliseen espanjalaiseen elämänmenoon.

Jospa vaikka jo ensi syksynä tapaisimme uudelleen?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja Ravintolat ulkomailla

Teneriffa viikossa – paljon muutakin kuin rantaa ja aurinkoa

keskiviikko, 6 huhtikuun, 2022
Huomaan matkailussa olevani usein ennakkoluulojeni vanki. Rakennan etukäteen mielikuvan jostain paikasta ja kuvittelen tietäväni siitä jotain, vaikka en olisi paikan päällä koskaan käynytkään. Ei kannattaisi, sillä niin usein ennakkokäsitykseni on osoittautunut täysin vääräksi.

Näin kävi minulle aiemmin Costa del Solin kanssa. Olin etukäteen luokitellut koko Aurinkorannikon vyöhykkeeksi, jolla ei olisi minulle matkailullisesti mitään kiinnostavaa tarjottavaa. Ensi kertaa menin sinne oikeastaan vain tapaamaan ystäviäni, jotka talvehtivat Fuengirolassa jo ties kuinka monetta talvea.

Niin siinä vain kävi, että löysin Aurinkorannikon ja koko Andalusian ihanuuden ja sen lukuisat viehättävät kaupungit. Ja mitä useammin kävin, sitä enemmän pidin. Viehätyin itse asiassa niin paljon, että takana on nyt kolme pidempää Andalusian alueella vietettyä talvikautta.

Jonkinlaisen ennakkokäsityksen olin luonut myös Teneriffasta, jonne matkustin ystäväni kanssa hiljattain rennolle ja helpolle lomamatkalle. Kuvittelin tulevani saarelle, jossa viikon pätkä lomafiiliksissä menisi mukavasti auringosta nauttien, mutta jolla ei sitten muuta tarjottavaa olisikaan.

Jälkeenpäin harmittelin, että menimme vain viikoksi. Olisi mennyt helposti toinen viikko tai vaikka kolmaskin. Teneriffa osoittautui monipuoliseksi lomakohteeksi, jossa oli kauniiden rantojen lisäksi kivoja kaupunkeja sekä vaihtelevia vuoristomaisemia vaikka patikointiin.

Toki, jos rantaelämä, täydellinen lomamoodi tai aamuun asti jatkuva biletys kiinnostaa, Teneriffa on silloinkin sopiva osoite. Ja osoittautuihan Teneriffa myös miellyttäväksi paikaksi ruokaorientoituneelle matkaajalle. Tältä saarelta löytyy kaikkea kaikille.

Rantoja joka makuun.

3 x kiva kaupunki

Lomakaupungiksemme osui Teneriffan eteläosan Costa Adeje hotellimme Iberostar Sabilan ansiosta. Koko Costa Adejen lomakaupunki on rakentunut paremmin tunnetun Playa de las Américasin kylkeen vähän kuin jatkumona lisäämään hotellikapasiteettia.

Ystäväni kanssa emme olleet erityisen viehättyneitä Costa Adejeen, etenkään siihen puoleen kaupunkia, missä hotellimme sijaitsi. Alue oli loma-aluetta, josta puuttui täysin paikallismeininki ja normaalin kaupungin palvelutarjonta.

Alue, jossa asustelimme, näytti olevan bilettävien brittituristien suosiossa. Iltaisin oli vähän sellainen tunnelma kuin olisi ollut suuressa discossa. Karaokea laulavat engelsmannit ja vilkkuvat neonvalot eivät ainakaan minulle edusta toivomaani lomamiljöötä. Jos menet Costa Adejeen, suuntaa kaupungin pohjoispuolelle, jossa on selvästi rauhallisempi meininki.

Onneksi ympäristönsä vanki ei tarvinnut olla. Välimatkat rantakaupunkien välillä ovat lyhyet. Naapurikaupunki Playa de las Américasiin oli vain muutaman kilometrin kävely pitkin mukavaa rantaraittia. Américas oli meistä viehättävämpi, oilihan se selkeästi isompi ja aidompi lomakaupunki. Ja myös erinomainen shoppailukohde.

Kävimme katsomassa myös Playa de las Américasin toisella puolella olevaa pikkukaupunki Los Cristianosta. Ihan kivan näköinen paikkakunta tämäkin huolitelluine viheralueineen ja kauniine rantoineen.

Tein myös bussimatkan Teneriffan pääkaupunkiin Santa Cruziin. Vaikka kyse ei ole mitenkään erityisen kauniista kaupungista, jotain erikoista aitouden viehätystä tuossa kaupungissa oli. Jopa niin paljon, että aloin kiinnostua Santa Cruzista mahdolliseksi uudeksi pidemmän ajan talvikohteeksi. Santa Cruzista lisää myöhemmin.

Turismille rakennettua, mutta siltikin ihan kaunista.Omaan makuuni nähtävyyskummajainen – Hard Rock Café Playa de Las Américas.Teneriffan ehdoton must on tulivuori Teide ja sen ympärillä oleva kansallispuisto.

Liikkuminen Teneriffalla

Teneriffalla on erinomainen bussiverkosto. Lähikaupunkien ja -kylien välillä kulkee vihreitä Titsan busseja tiuhaan. Itse ajoin hotellimme kulmalta paikallisbussilla lähimmälle bussiasemalle, joka sijaitsee kutakuinkin Costa Adejen ja Playa de las Américasin välimaastossa. Bussiasemalta pääsee hyvin eri puolille saarta, myös tulivuori Teidelle.

Minulla oli kohteena saaren pohjoispuolella oleva pääkaupunki Santa Cruz. Ostin 12 euron kokopäivälipun, jolla saa 24 tunnin ajan matkustaa koko saarella niin paljon kuin haluaa. Kätevää ja edullista.

Lyhyempiä lähimatkoja on edullista tehdä myös taksilla. Ajelimme muutamia kertoja lähialueilla kuten välillä Costa Adeje – Los Cristianos ja Costa Adeje – La Caleta. Taksimatkat maksoivat 6-10 euron välillä. Taksin saaminen on helppoa joko lennosta tai useilta taksiasemilta.

Rantareittejä pitkin oli kiva kuljeskella kaupungista toiseen.

Suositeltavia ravintoloita

Vaikka emme erityisesti tykänneet Costa Adejesta, muutama hyvä ravintola kaupungista osui eteemme. Rantakadulla aivan meren tuntumassa olevaa Amalfia voin suositella. Kävimme täällä pari kertaa syömässä, sen verran hyvä kokemus oli. Erityisesti paikan herkulliset pasta-annokset jäivät mieleen. Ravintola näytti olevan kovin suosittu, joten pöytävaraus kannattanee tehdä. Palvelu oli ystävällistä, tosin ehkä jopa liiankin nopeaa.

Britit ovat tunnetusti intialaisen ruuan suuria ystäviä ja sen vuoksi lomakaupungeissa näkyi yllättävän paljon näitä etnisiä ravintoloita. Costa Adejen tandooriravintola Curry & Spices sai tulisella ruuallaan suumme hymyyn. Kerrassaan hyvää intialaista ja miellyttävää palvelua. Vältä curryn kaikkein tulisinta astetta, jos et kestä henkeä salpaavaa chilimäärää. Meillä meni tässä kohtaa vähän överiksi, mutta onneksi voi aina ottaa jogurttijuoma lassia tulisuutta tasoittamaan.

Kolmas Costa Adejen suositeltava ravintola on ranskalais-italialainen fuusioravintola Coeur de Filet. Kivan tunnelmallinen ja tasokas paikka. Älä jätä täällä jälkkäriä väliin. Taivaallisen hyvää tiramisua.

Jos haluat kokea aitoa espanjalaisen ravintolan tunnelmaa, suuntaa Playa de las Américasin Meson Castellanoon. Löysimme tämän ravintolan paikallisen elektroniikkakauppiaan suosituksesta. Paikka näytti olevan todella suosittu espanjalaisten keskuudessa. Ruoka ihan ok, mutta liika suolaisuus häiritsi.

Amalfin pastat olivat huippuhyviä.Perinteistä espanjalaista ruokaa sai Meson Castellanossa.Romanttisen illallisen kalaravintola La Masia del Mar.

Yhtenä iltana hyppäsimme taksiin ja ajoimme Costa Adejen pohjoispuolella olevaan kalastajakylään La Caletaan. Tämä pieni kylä on erityisesti tunnettu hyvistä kalaravintoloistaan.

Suuntasimme hotellimme ystävällisen respatytön suosituksesta meren äärellä olevaan La Masia del Mar -ravintolaan. Tuntui ihanalta nautiskella mereneläviä ja grillattua kalaa kynttilänvalossa aaltojen lyödessä pimeään rantapoukamaan.

Viikossa ei ikävä kyllä paljoa ehdi, etenkään jos haluaa muutaman päivän pyhittää ihan vain rennolle ja päämäärättömälle chillailulle. Päivät olisi saanut hyvin menemään vain kuljeskelemalla pitkin rantoja kauniissa maisemissa merituulen leyhytellessä mekon helmoja.

Olipas mukava ja rentouttava loma. Aurinkoa, merta, hyvää ruokaa, mukavaa matkaseuraa, vähän shoppailua ja paljon naurua. Olen toiveikas siitä, että loppuvuodesta tallustelisin jälleen Teneriffan laavapitoisia rinteitä ja rantoja.

Ranteessani on matkamuistona saaren mustasta laavakivestä tehty rannekoru. Kuin muistuttamassa Teneriffasta ja sen monimuotoisesta luonnosta. Olenkohan kohdannut uuden rakkauden?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Espanja

Pitkästä aikaa valmismatkalle etelän aurinkoon – mikä yllätti, mikä ärsytti

sunnuntai, 3 huhtikuun, 2022
Elettiin helmikuun alkua. Lunta oli tullut viikko putkeen ja pakkastakin ollut enemmän kuin kroppa olisi sietänyt. Ystäväni kanssa viestiteltiin ja todettiin, että meitä molempia vaivasi talviankeus.

Siitä se ajatus sitten lähti. Jos on tylsää, pitää järjestää toimintaa ja iloisia asioita. Ja kun minusta on kyse, mikäpä paremmin ilahduttaa kuin matka ja sen suunnittelu. Mieli teki aurinkoon ja silmä kaipasi ympärille värejä. Siis vamos a la playa!

Ensisijainen ajatus oli tarttua johonkin edulliseen äkkilähtöön. Olin tammikuussa kuolannut tajuttoman halpoja viime hetken valmismatkoja ja harmitellut, ettei silloin ollut mahdollisuutta lähteä mihinkään. Päätimme ystäväni kanssa odotella kaikessa rauhassa koululaisten talvilomakauden yli ja seurata hintojen kehitystä.

Kävin läpi erilaisia lentovaihtoehtoja ja totesin, että etelän aurinkoon mielivälle hyvä tapa oli napata valmis matkapaketti, varsinkin, jos matkaan aikoi lähteä lähiviikoilla. Halusimme myös matkustaa sellaiseen kohteeseen, missä kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt.

Mieli teki etelän lämpöön, merenrannalle, jonnekin  aurinkoon.

Koska kyseessä oli kaksi hyvään ikään ehtinyttä täti-ihmistä, jotka olivat elämänsä aikana ehtineet jo matkustaa melko paljon, ihan helppoa ei ollut löytää kohdetta, joka olisi meille molemmille aivan uusi.

Loppumetreillä valintapäätös tehtiin Dubain ja Kanariansaarten suurimman saaren Teneriffan välillä. Tällä kertaa pidemmän korren veti helpompien koronakäytäntöjen takia Teneriffa. Kummallista, ettei meistä kumpikaan ollut koskaan käynyt tässä suositussa talvilomakohteessa. Asia tulisi korjaantumaan aivan pian.

Alkuperäinen ajatuksemme edullisesta äkkilähdöstä ei nyt ihan toteutunut. Oli kulunut valovuosi siitä, kun olin viimeksi lähtenyt pakettimatkalle ja yllätyin suuresti, että lähempänä aiottua matka-ajankohtaa hinnat eivät lähteneetkään laskuun vaan päinvastoin nousuun. Ilmeisesti moni muukin koki tuolloin matkakuumetta ja päätti ottaa ennakkoa kesään.

Siinä vaiheessa, kun hotelli- ja huonevalikoima alkoi supistua, piti tehdä päätös. Kun kaksi vaativalla maulla varustettua täti-ihmistä lähtee matkaan, valinta ei ole aina niin helppoa. Hotellin pitäisi olla hyvätasoinen, eikä missään nimessä perhehotelli. Aamiaisen tulisi olla mielellään super, ympäristössä pitäisi olla hyviä ravintoloita ja sijainti lähellä merta. Merinäköalakaan ei olisi pahasta.

Mopo lähti tässä kohtaa keulimaan ja alkuperäinen suunnitelma rapisemaan. Pakko hyväksyä tosiasia, että toivomillamme kriteereillä emme saisi mitään sopuhintaista. Nyt ei halvalla saanut hyvää.

Tuntuu hyvältä, kun maaliskuussa voi pulahtaa uimaan, työntää varpaat mereen ja pukeutua kesähepeniin.

Teneriffalle joka tapauksessa lähdettiin, ihan mukavaan hotellin, itselleni tosin aika kipurajahinnalla. Olin tottunut etsimään aina edullisimmat lennot ja varaamaan hotellit itse hyödyntäen booking.comilta saamiani hyviä tarjouksia. Vaan kerrankos sitä matkabudjettia joutuu venyttämään. Nyt nautittaisiin täysillä!

Kelluvien hintojen lisäksi paljon muutakin oli tapahtunut matkanjärjestäjien valmismatkoissa. Palveluista, jotka ennen sisältyivät automaattisesti matkapaketin hintaan, joutuu nyt maksamaan ekstraa. Kuljetus lentokentältä hotelliin, ateriat ja jopa kahvikupillinen koneessa ovat kaikki lisämaksullisia. Tähän lisärahastukseen on oppinut toki jo reittilennoilla, mutta jotenkin oletin, että tilauslennoilla olisi oma asiakaslähtöisempi toimintatapa.

Mikäli haluat varmistaa, että pääset matkakaverisi kanssa istumaan koneessa vierekkäin, tulee maksaa ekstraa 25 euroa/istumapaikka. Menomatkalla me maksoimme, sillä seurauksella, että puolityhjässä koneessa olimmekin ainoa kaksikko, joka sai kolmen istuimen rivissä vielä vieruskaverin.

Paluumatkalla päätimme olla maksamatta ja arvatkaapa kuinka kävi? Meidät sijoitettiin koneen aivan eri puolille. Kannattaa siis valmistautua siihen, että vaikka ostat valmiin matkapaketin, matkan peruskustannukset eivät jää siihen.

Tuntuu hyvältä, kun maaliskuussa näyttää tältä.

Teneriffa oli ihana. Löysimme saarelta monta mukavaa kaupunkia, monta kaunista maisemaa, monta hyvää ravintolaa ja monta ihanaa kesämekkoa 🙂 Ainut negatiivinen asia oli, että viikko oli aivan liian lyhyt aika. Juuri, kun alat kotiutua, koittaakin kotiinlähdön aika. Muistin jälleen, miksi uuteen kohteeseen ei koskaan kannattaisi lähteä vain viikoksi.

Teneriffa oli itse asiassa niin ihana, että jäin pohdiskelemaan, voisiko se olla meidän ensi talven pidemmän reissun kohde. Jos jollain on vinkata joulukuuksi mukavaa majoitusta saarelta, ottakaa mieluusti yhteyttä.

Seuraavassa blogipostauksessa tarinaa siitä, mistä erityisesti pidimme Teneriffalla ja mille emme ihan lämmenneet. Olihan tämä minulle, kaupunkikohteita rakastavalle, erilainen kokemus viettää lomaa suositussa rantakohteessa, jonka elämä pyörii täysin turismin ympärillä. Tulossa myös käytännön matkailuvinkkejä, ravintolasuosituksia ja muuten vaan mukavia lomatunnelmia.

Joka tapauksessa, nälkä jäi tätä upeaa saarta kohtaan. Olisi kiva kuulla, millaisia kokemuksia teillä muilla on Teneriffasta. Tykkäsitkö?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista