Espanja

Pikku hiljaa alkavat jalat taas tavoittaa maaperää. Sen verran juhlahumussa olen viime päivät leijunut.

Kaikki alkoi vuosi sitten, kun Malagan katuja haahuillessa päätin, että tässä kaupungissa haluan ottaa vastaan uuden ikävuosikymmenen. Aiemmat pyöreiden vuosien juhlat olen viettänyt kahdestaan miehen kanssa jossain päin maailmaa. Nyt ajattelin, että olisihan se mukava, jos saisin mukaan muutaman ystävänkin ja voisin kerrankin pitää ihka oikeat synttärikekkerit. Maksoi mitä maksoi.

Ikääntymisessä ei minusta näillä vuosikymmenillä ole oikeastaan mitään juhlittavaa. On väistämätöntä, että tästä eteenpäin fysiikka ja keho vain rapistuvat, naama lahoaa ja toiminnot hidastuvat. Luonnollista, mutta vaikeaa hyväksyä etenkin, kun pää käy omiaan ihan eri vuosikymmenellä.

Sen sijaan elämä itsessään on suuren juhlan aihe ja sitä, jos mitä, kannattaa juhlia. Kun espanjalaisia seuraa, aina tuntuu olevan syytä fiestaan, pienempään tai isompaan. Ja aina on syytä vähän laulaa, tanssia ja taputtaa. Tätä alegríaa, elämäniloa, halusin päästä myös itse kokemaan ja nimenomaan Andalusian sydämessä Malagassa.

Vanheneminen panee miettimään. Fiilisteltiin ennen juhlapäivää AC Malaga Palacio -hotellin katolla.

Hyvän juhlapaikan löytäminen vieraassa kaupungissa ja vielä ulkomailla sisältää aina suuren määrän riskejä etenkin, kun kyse on tuntemattomasta ravintolasta, josta itsellä ei ole mitään kokemusta. Olisiko ruoka varmasti hyvää? Toimiikohan tarjoilu ja onko miljöö sittenkään sopiva juhlaan? Entä olisiko paikka espanjalaiseen tapaan liian meluinen tai ehkä niin fiini, että homma menee liikaa jäykistelyn puolelle? Entä aiheuttaisiko kielimuuri väärinymmärryksiä?

Aloitin valmistelut hyvissä ajoin ja pyysin Facebookissa suosituksia Malagan hyvistä juhlatilaisuuteen sopivista ravintoloista. Sainkin useita varteenotettavia ehdotuksia paikoista, joihin otin sähköpostilla yhteyttä. Kerroin minkälaisesta juhlasta on kyse, minkä suuruinen ryhmä olisi tulossa ja minkälaista menua toivoisin.

Ainoastaan kaksi ravintolaa vastasi tarjouspyyntööni. Toinen niistä lähetti ravintolan normaalin ruokalistan ja toinen ravintola tuntui muuten vaan tylsältä. Lähdin lopulta itse etsimään netistä erilaisilla haulla sopivaa juhlapaikkaa.

Sitten se löytyi. Keskeltä Malagan vanhaa kaupunkia ravintola, joka tuntui kaikin puolin sopivalta. Ihastuin Restaurante Balausta -ravintolaan, joka sijaitsee 1800-luvun entisessä kaupunkipalatsissa. Ihastelin paikan kauniita kuvia ja olin jo lähes varma, että tässä on juuri sellainen ravintola, mitä hain.

Vielä kun ravintolan keittiömestari José Carlos Garcia pyörittää Malagassa toista, Michelin tähdellä palkittua ravintolaa, tiesin, että tämä voisi olla täysosuma. Ravintola toimii tasokkaan boutique-hotellin, Palacio Solecion, yhteydessä.

Päivänsankari valmiina biletykseen.Juhlijat nuorimmasta ja vanhimmasta päästä.

Seuraavana päivänä sain Balaustasta englanninkielisen vastauksen ja tasting menu -ehdotuksen. Mukana oli tarkka hinta ja tarjoukseen oli selkeästi yksilöity, mitä hintaan sisältyi. Tosin menu oli heillä piakkoin vaihtumassa, joten se luvattiin tarkentaa, kun uusi menu olisi valmis.

Luin tarkasti Tripadvisorista kaikki ravintolasta tehdyt arvostelut. Pientä huolen poikasta aiheuttivat arvostelut, jotka tuntuivat olevan laidasta laitaan. Toisten mielestä ravintola oli tarjonnut loistavaa ruokaa, toisten mielestä hinta ja laatu eivät oikein kohdanneet tai jonkun mielestä tarjoilu oli ollut sekavaa.

Parempaakaan vaihtoehtoa en keksinyt, joten tartuin tarjoukseen ja tein varauksen. Ravintola itse ehdotti meille ravintolasalin siipeä, joka oli vähän erillään muusta salista, mutta kuitenkin sopivasta osana kaunista ravintolasalia. Tuo tila tuntui juuri sopivalta ja vahvistin varauksen maksamalla varausmaksun.

Kaikki oli tähän saakka hyvin, kunnes sain lopullisen menun. Kuusi ruokalajia oli vaihtunut viideksi, mistä olin vähän pahoillani. Kun kyselin asiaa, minulle ilmoitettiin, että raaka-aineet olivat vaihtuneet paremmiksi. Näin varmaan olikin, joten tähän mennessä kaikki hyvin. Ainakin viestintä ravintolan kanssa toimi hyvin. Minulle oli nimetty oma luottohenkilö, joka kertoi olevansa käytössä kaikkiin toiveisiimme.

Huolestuttavin käänne tuli paria viikkoa ennen h-hetkeä. Ravintola ilmoitti, että heille olisi tulossa 40 hengen ryhmä, joten voisivatko he siirtää pienen ryhmämme erilliseen kabinettiin. Olin varannut ravintolan juuri tuon kauniin tilan vuoksi ja siksi erillinen tila ravintolasalin ulkopuolella tuntui huonolta idealta. Kerroin, että en voi suostua tilan vaihtoon ja olin siinä vaiheessa jopa aikeissa vaihtaa ravintolaa. Sovimme, että tulen neuvottelemaan asiasta, kun saavun Malagaan.

Loppujen lopuksi asiassa kävikin enemmän kuin hyvin. Ravintola ei normaalisti ota ryhmiä keskelle intiimin oloista ravintolasalia, mutta nyt he suostuivat tekemään poikkeuksen. Meille katettaisiin kaunis pöytä ravintolasalin reunalle ja viereen saisimme myös kitaristin soittamaan tunnelmamusiikkia. Olin tässä kohtaa enemmän kuin mielissäni.

Viimeiset silaukset teimme vielä sähköpostitse sopimalla alkoholittomista juomavaihtoehdoista, vahvistamalla viinit ja erikoisruokavaliotoiveet sekä tervetuliaismaljojen tarjoilun. Kaikesta pidettiin erinomaista huolta ja toiveet toteutuivat illan aikana juuri niin kuin olimme sopineet.

Restaurante Balausta virittää jo miljööllään juhlatunnelmaan.

Olen Espanjassa rakastunut flamencon tunteikkaaseen musiikkiin ja intohimoiseen tanssiin. Siksi halusin viedä vieraani ensimmäiseksi seuraamaan flamencoesitystä. Tablao Flamenco Alegría on ehkä turhankin turistipainotteinen flamencopaikka, mutta heidän aikataulunsa sopi mainiosti meidän aikatauluumme ennen illallista, joten flamencolla nyt virittäydyttäisiin juhlatunnelmaan.

Varasin ryhmällemme liput ja istumapaikat etukäteen. En paljoa flamencosta ymmärrä, mutta tunnin mittainen esitys oli ainakin minusta erinomainen. Selvästi oli kyseessä ammattimainen porukka: kaksi tanssijaa, kitaristi ja kaksi laulajaa takasivat kuuman ja intohimoisen flamencokokemuksen.

Tanssi täynnä intohimoa.

Ennen flamencoa päivänsankari vietti hetken omaa aikaa kampaajalla ja meikkaajalla. Tukka ei ihan onnistunut toivotulla tavalla, sillä espanjalainen kampaaja ei tajunnut skandinaavisen hennon hiuksen erikoisvaateita. Kiharat olivat kauniit kampaajalta lähtiessä, mutta ikävä kyllä suoristuivat saman tien.

Meikki sen sijaan onnistui. Espanjassa naiset meikkaavat voimakkailla väreillä ja vetävät omaan makuuni aika tavalla jopa överiksi. Vähän pelkäsin, että minkähänlaiset spanish eyesit tulisin saamaan. Lopputulos oli minusta kuitenkin ihan onnistunut, vaikka tosi vaalealle iholleni ei löytynytkään tarpeeksi vaaleaa meikkivoidetta.

Balaustassa meitä jo odotettiin, kun saavuimme paikalle. Ja odottihan siellä meitä myös kauniisti katettu juhlapöytä. Henkilökunta kävi vuoron perään onnittelemassa ja varmistamassa, missä kohtaa halusimme minkäkin tarjoiluosan toteutuvan.

Ensin vähän juhlapuheita…… ja sitten nauttimaan juhlamenusta.

Juhlapuheiden ja maljankohotusten jälkeen aloitettiin ruokatarjoilu. Ennakkohuoleni ruuan tasosta osoittautuivat aivan turhiksi. Menu oli huippuhyvä. Yksikään osa ei pettänyt ja ruokiin paritetut viinit täydensivät hienoa kokonaisuutta. En muista milloin olisin viimeksi syönyt noin täydellistä pihviä. Enkä usko, että kukaan olisi jaksanut enää syödä sitä kuudetta ruokalajia. Kaikkiaan kolmisen tuntia nautiskelimme onnistuneesta illallisesta.

Itse nautin täysin sydämin täydellisyyttä hipovasta palvelusta, kauniista miljööstä ja sopivalla tavalla hienostuneesta ilmapiiristä. Ihanat läheiset ja ystävät ympärillä sekä loistava ravintolaelämys tekivät päivästäni kerrassaan ikimuistoisen.

Voin suositella Balaustaa lämpimästi juhlatilaisuuksiin. Ja onhan se upea paikka vaikka romanttiselle illalliselle, jos Malagassa sellaiselle olisi tarvetta. Ja miksei olisi, tämä kaupunki on täynnä rakkautta.

Onnellinen birthdaygirl Malagan yössä. Täytinköhän mä sittenkin 30?

Lähdimme porukalla ottamaan vielä yhdet lähiterassille. Kotimatkalla poikkesimme miehen kanssa ihastelemassa kerrankin hiljaista jouluvaloin koristeltua Larios-katua. Ja pitihän siellä napata illan viimeiset valokuvat. Mukana oli terassilta mukaan napattu illan viimeinen cavapullo. Brutaalisti nyt pullonsuusta. Kuusikymppisellä on tähän täysi oikeus. Salud!

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista