Browsing Tag

Fuengirola

Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Kiitollisuuden täyttämiä päiviä

torstai, 23 joulukuun, 2021
Onkohan mitään järkeä kirjoittaa blogipostausta siitä, ettemme ole Fuengirola-päiviemme aikana tehneet oikeastaan mitään erikoista? Kirjoitan nyt kuitenkin. Ainakin on yksi asia, miksi kannattaa kirjoittaa. Vaikka vain muistutukseksi itselleni.

Aiemmin Fuengirolassa ollessamme olemme liikkuneet lähialueilla melko paljon. Hypänneet bussiin tai junaan ja viipottaneet jonnekin päin Andalusiaa. Tämä reissu poikkeaa selvästi aiemmista, sillä nyt olemme pysyneet Fuengirolan kaupungin kamaralla huomattavasti enemmän. Ravintoloissakin olemme käyneet syömässä yllättävän vähän ja entistä enemmän on tullut kokkailtua kämpillä.

Sen sijaan olemme kävelleet jalkapohjat helliksi ja marhanneet kaupunkia ja rantapaseota ristiin rastiin niin, että olen saanut toisen polveni kipeäksi. Suurin osa täällä lomailleista varmasti tunnistaa, miten huomaamatta tulee käveltyä melkoisia taipaleita päivän aikana.

Välillä istahdetaan kahvittelemaan tai lasilliselle. On vain niin himskutin nautinnollista istuskella terasseilla auringon lämmittäessä. Ei kiireitä, ei aikatauluja, ei mitään kummempaa ohjelmaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Toki oma osansa vähempään aktiivisuuteen on ollut koronalla. Vaikka emme juuri panikoi lisääntyvien koronatartuntojen kanssa, siltikin koronan joutuu ottamaan huomioon ja vähän tasapainottelemaan tekemisiään.

Olemme pyrkineet minimoimaan riskejä ja vähentämään sisätiloissa oleskelua isompien ihmisjoukkojen kanssa. Siksi on tuntunut paremmalta ruokailla ulkona terasseilla kuin ravintoloiden sisätiloissa. Huomisesta alkaen ikävä kyllä maskipakko astuu voimaan myös ulkona liikkumisessa ainakin silloin, kun turvavälejä ei pysty pitämään.

Joskus terassiaamiaista.Joskus kakkukahveja.Joskus kotikokkailuja.

Espanjan rautatieyhtiö Renfe on vähentänyt merkittävästi päivittäisiä junavuoroja välillä Fuengirola – Malaga sillä seurauksella, että paikallisjunat ovat olleet todella ruuhkaisia. On pitänyt vähän suunnitella, milloin matkustaa, jotta pystyisi välttämään pahimpia ruuhka-aikoja.

Teimme viime viikolla junalla pienen ostosmatkan Malagan lähellä olevaan Plaza Mayoriin. Kyse on melko laajasta shoppailualueesta, joka käsittää vanhemman Plaza Mayorin kauppa- ja ravintolakeskittymän lisäksi pari vuotta sitten avatun McArthur Glenin Designer Outlet Centerin. Täällä on myynnissä merkkiliikkeiden poistotuotteita melko mukavin alennuksin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Pidän itse tuosta alueesta paljon enemmän kuin ruuhkaisista kauppakeskuksista. Erityisesti olen viehättynyt koko alueen viihtyvyydestä: hyvin hoidetuista viheralueista ja mukavista yksityiskohdista. Ja junalla pääsee kätevästi aivan viereen.

Naurettiin miehen kanssa, että nyt tuli tehdyksi myös joululahjaostokset eli kumpikin osti itselleen mieleisiä lahjoja. Mies löysi edulliset Clarksin kengät ja minulle löytyi ”pakettiin” käsilaukku ja toppatakki.

Plaza Mayorin alue on kaikkinensa viihtyisä.Hauskoja yksityiskohtia.Olen ollut ilmiselvästi kiltti tyttö.Designer Outlet

Toinen meidän ostosreissuista suuntautui Torremolinokseen. Olin kävellyt vanhat luottokenkäni Skechersit aivan hajalle, joten tarve uusille oli suuri. Muistelin, että Torressa oli paljon kenkäkauppoja, joten päätimme ajaltaa sinne yhtenä päivänä.

Skechersit löytyivätkin keskustan kävelykadulta. Jotenkin vaisuhkolta Torremolinoksen elämä tuntui aiempaan verrattuna. Keskustan aukioilla olevilla terasseilla istuskeli ennen ihmisiä sankoin joukoin, nyt vain kourallinen. Tyhjyyttä huutavat ravintolat kaikkialla pistivät silmiin.

Muistimme aiemmilta käynneiltämme hyvän ravintolan samalta kadulta, missä Torremolinoksen poliisilaitos sijaitsee. Ravintola löytyikin, tosin eri nimisenä kuin ennen. Ilmeisesti omistajamuutos oli taustalla. Mari Carmen por Favor -ravintolan 13,50 hintaista päivän menua, menu del diaa, voin suositella. Hyvin laitettua ruokaa enemmän kuin kohtuuhintaan.

Menu oli ainoastaan liitutaululla ravintolan ulkopuolella. Koska vanhastaan olemme oppineet, että riittämättömän espanjan kielitaidon kanssa tulee usein ongelmia, nappasimme kuvan ja käänsimme menun Google-kääntäjällä. Ihan kaikkea emme nytkään ymmärtäneet, mutta harvemmin on tullut eteen sellaista, mitä ei voisi syödä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tämä oli vasta alkuruoka.Turskaa pääruuaksi.Ja päälle vielä kunnon jälkkäri.

Toinen suositeltava päivän menu -paikka on Fuengirolassa Los Bolichesissa sijaitseva La Esquinita ravintola. Olen monesti ohikulkeissamme pannut silmälle, että lounasaikaan paikka on yleensä aivan täysi, mikä on aina hyvä merkki.

Kävimme syömässä siellä kympin hintaisen menu del dian ja taas hämmästelimme kuinka tuohon hintaan voi saada niin paljon. Kympillä alkuruoka, pääruoka, jälkkäri, sämpylä ja lasi viiniä! Ja melkeinpä voisin vakuuttaa, että tästä ravintolasta ei tarvitse lähteä nälkäisenä pois, annokset olivat sen verran työmieskokoa.

En ottanut alkuruuaksi calloksia. Kääntäjäohjelman mukaan kyse on kovettumista 🙂Kaikki tämä kympillä.

Joulu on ihan ovella, mutta eipä tarvitse täällä tuntea minkäänlaista jouluun liittyvää stressiä. Meidän jouluvalmisteluihin on kuulunut muutaman joulutähden ja kynttilöiden hankkiminen sekä jouluruokien hankintareissu. Vajaan parin kilometrin päässä meistä sijaitsee Aldin isohko myymälä, jonne suuntasimme hankkimaan jouluherkkuja.

Olen tainnut aiemmin kertoakin, että ruokakaupassa käyminen on täällä meille oikeastaan enemmän mukavaa ajanvietettä kuin välttämätön paha. Kaupoissa on kiva tutkia uusia tuotteita ja raaka-aineita ja suunnitella ihan uudenlaisia aterioita.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tahtoo vaan usein käydä niin, että mopo lähtee käsistä ja tulee ostettua kaikenlaista ylimääräistä. Niin nytkin. Joulupaisti saatiin, mutta sen lisäksi jouluksi myös ankkaa, hyviä juustoja ja kinkkua sekä viinejä ja suklaata. Vielä tarvitaan yksi reissu lähi-Mercadonaan ja sitten onkin kaikki herkuttelujoulua varten valmiina.

Taisi unohtua, että me vietetään joulua vain kahdestaan.

Niin, mikä olikaan se juttu, mistä aluksi mainitsin? Miksi kannattaa kirjoittaa blogijuttu, vaikka ei mitään niin ihmeellistä olisikaan tehty tai tapahtunut?

Se on tunne, mikä minulla on ollut päällimmäisenä viime päivien aikana. Ja se tunne on kiitollisuus. Vahva, syvältä kumpuava hyvän olon tunne siitä, että tämä matka ja nämä hetket ovat olleet mahdollisia. Kiitollisuus joka ikisestä ihanasta päivästä.

Eräs aamu kampesin itseni normaalia aiemmin sängystä ylös ja päätin, että haluan edes yhtenä aamuna olla todistamassa rannalla auringon nousua. Kyllä kannatti.

Hohtavan tulipallon nouseminen meren takaa horisontista konkretisoi niin voimakkaasti elämän kulkua ja taas uuden päivän alkua. Voin tuntea vain syvää kiitollisuutta siitä, että tämäkin päivä minulle annettiin.

Jokainen päivä elämässä on itse asiassa etuoikeus. Ja suurin etuoikeus on se, jos se päivä on sellainen, että siitä on mahdollisuus nauttia täysin siemauksin. Tässä on kiitollisuutta kerrassaan. Sen kun vaan muistaisi. Joka ikinen päivä. Satoi tai paistoi.

Radiossa soi Jouluradio. On hanget korkeat nietokset… Fuengirolassa sataa vettä. Hyvää elämää kaikki tyynni. Mieleni on täynnä kirkkautta.

Toivon teille kaikille parasta mahdollista joulua.

Annemaria

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

6 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola Majoitus ulkomaat

Asunnon vuokraaminen Fuengirolasta ei ole aina ihan helppoa

sunnuntai, 12 joulukuun, 2021
Mitä enemmän matkustaa, sitä enemmän on saanut tottua siihen, ettei kaikki mene aina ihan suunnitelmien mukaan.

Matkailussa, jos missä, yllätykset ja muutokset ovat arkipäivää. Vaikka kuinka yrittää itse hoitaa asiat hyvissä ajoin ja varmistaa kaiken mahdollisen, aina saattaa kuvioihin tulla ns. yllätystekijä. Näin kävi meille varaamamme Fuengirolan vuokra-asunnon kanssa.

Teimme alkuvuodesta maaliskuussa päätöksen, että jos vain on mahdollista, matkustaisimme vuoden lopussa jälleen Espanjaan. Päätimme tuolloin myös viettää osan matkastamme jo tutuksi tulleessa Fuengirolassa.

Tiesimme myös, että laadukkaille vuokra-asunnoille suositussa lomakaupungissa on aina kysyntää, joten saadakseen toivotun lomakämpän kannattaa olla hyvissä ajoissa liikkeellä. Valitettavasti aiemmin luotettavaksi koetun vuokravälittäjän kautta ei tällä kertaa löytynyt meille sopivaa kohdetta. Lähdin siksi googlailemaan paikkakunnan muita välittäjiä ja täytyy sanoa, että aika hankalaa sopivan kohteen löytäminen minusta oli.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Asunnon hakua helpottaisi kummasti, jos tarvittava informaatio olisi saatavilla helposti. Tai jos sopivan asunnon löydyttyä pystyisi saman tien tarkistamaan onko asunto vapaa haluttuna ajankohtana. Tai saamaan selkeästi tiedon kokonaishinnasta. Näissä asioissa puutteita tuli vastaan yllättävän paljon.

Ideatilanteessa hyvällä sivustolla olisi mahdollisuus rajata hakua toivotun ajankohdan, sijainnin, asunnon koon, hinnan sekä muiden erityistoiveiden mukaan hakukoneen antaessa sopivat vaihtoehdot, joista tulisi vain valita. Näin asia ei kuitenkaan juuri kenelläkään läpikäymistäni vuokravälittäjien sivustoista toiminut. Tuli vain mieleen, että voisiko olla markkinoita ja tarvetta jonkinlaisella yhteisellä ajantasaisella varaussivustolla?

Yllättävän paljon tuli vastaan nettisivuja, joissa asunnon informaatio oli kovin vajavaista. Jopa ihan perustiedot varustuksesta, sijainnista ja asunnon koosta olivat puutteellisia. Jokaista vuokraajaa varmaan kiinnostaisi myös tietää onko asunto vuokrattavissa vain pitkäaikaisesti vai onko mahdollista vuokrata myös lyhyempiä aikoja. Enkä varmaan ole ainut, jota kiinnostaa kuukausi- tai viikkovuokran suuruus ja muut mahdolliset vuokran päälle tulevat kulut.

Paljon oli myös huonoja ja mitäänsanomattomia kuvia. Koska asuntoa on harvoin mahdollisuus päästä paikan päälle katsomaan, kuvilla on iso merkitys. Ainakin minä haluaisin nähdä kuvat keittiöstä, kylppäristä, olohuoneesta, makuuhuoneesta ja parvekkeesta näköaloineen. Enkä panisi pahaksi myöskään ulkokuvaa itse talosta. Se, että kuvassa on makuuhuoneen nurkka tai olohuoneen jalkalamppu ei oikein kerro mitään.

Lähettelin vuokra-asuntoja välittäviin yrityksiin useita sähköpostitiedusteluja, joihin kaikkiin ei edes vaivauduttu vastaamaan. Osalla näkyi nettisivujen varauskalenterissa tietty asunto vapaana, mutta yhteydenoton jälkeen kerrottiin, ettei huoneisto olekaan saatavilla. Monimutkaista ja aikaavievää puolin ja toisin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vähän myös ihmetytti, etten saanut kaikilta välittäjiltä selvää vastausta kysymykseen, miten toimitaan, jos korona estää maahantulon esim. rajojen sulkemisen takia. Menettäisinkö tässä tapauksessa varausmaksun ja välityspalkkion? Se, että noudatetaan maan yleisiä toimintatapoja, ei ainakaan minulle kerro yhtikäs mitään.

Kahlasin läpi myös Facebookin vuokravälityssivustoja. Ihmettelin sielläkin vähäistä kohdeinformaatiota. Vähentäisi varmaan turhien yhteydenottojen määrää, jos selvästi ilmoitettaisiin edes sijainti, hinta ja ajankohta, milloin kohde on vuokrattavissa sen sijaan, että kohteesta laitetaan näytille vain muutama kuva ilman mitään muuta lisätietoa kuin yhteystieto.

Meillä oli hakusessa hyvätasoinen huoneisto merinäköalalla, joka usean netissä vietetyn tunnin ja sähköpostiyhteydenottojen jälkeen lopulta löytyikin. Maksoimme varausmaksun sekä välityspalkkion ja odottelimme innokkaina vuokrauskauden alkua.

Tätä oli hakusessa.

Tähän näkymään päädyimme.

Ehdin jo vähän ihmettelemään, ettei loppulaskua varaamastamme asunnosta kuulunut. Sen sijaan sain kolme viikkoa ennen vuokra-ajan alkua vuokravälittäjältä sähköpostiviestin, että asunnon omistajalta oli tullut tieto, että taloyhtiössä alkaisi mahdollisesti parvekeremontti. Viestin lopussa myös luki, ettei remontti yleensä ole riittävä peruste vuokrasopimuksen peruuttamiseen.

Päätös oli meille helppo. Kauhuskenaariossamme talo tultaisiin huputtamaan, parveke olisi pois käytöstä ja ei-toivottuna lisämausteena rempasta johtuvaa melu- ja pölyhaittaa. Ilmoitin välittäjälle heti, ettei vuokrakohde enää vastaa varaamaamme ja haluamme peruuttaa varauksen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Ymmärrän kyllä, ettei vuokravälittäjän osa ole helppo, mikäli heidän asiakkaansa ilmoittaa muutoksista näin viime tipassa. Siltikin hieman kummeksuin ajatusta, että näin ison ja asunnon käyttömukavuuteen vaikuttavan remontin ollessa kyseessä  peruutusmahdollisuutta ei olisi. Tai, että meille kerrotaan, ettei talon vakioasukkaitakaan siirretä mihinkään. Loma-asukkaalle tällä ei oikein ole mielestäni mitään merkitystä.

Lopputulemana saimme peruttua varauksemme ja maksamamme rahat palautettiin pikaisesti. Siitä pisteet välitysfirmalle.

Huonoimmassa tapauksessa olisimme nyt tuolla peiton alla.

Seuraava ongelma sitten olikin, että mistä korvaava asunto tilalle näin nopealla aikataululla. Hyvistä ja järkevästi hinnoitelluista asunnoista Fuengirolassa tuppaa olemaan pulaa.

Tässä kohtaa apu löytyi Facebookin ”Costa del Solin asunnot” -sivustolta. Laitoin sinne kyselyn, johon sainkin mukavasti vastauksia. Tosin iso osa tarjonnasta oli meille turhan suuria huoneistoja, joiden vuokrat ylittivät budjettimme.

Loppujen lopuksi meille kävi hyvin. Saimme vuokraukseen kolmion upouudesta talosta hyvällä sijainnilla Los Bolichesin keskustasta. Merinäköalan nyt menetimme, mutta muuten olemme oikein tyytyväisiä freesiin ja skandinaavisen kauniisti sisustettuun asuntoomme. Sinänsä meillä kävi myös tuuri, että omistajat uskalsivat antaa käyttöömme huoneiston, joka ei ole missään yleisessä vuokrauksessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Meitä onnisti sittenkin.

Hyvin olemme viihtyneet ja nauttineet sievästä lomakodistamme. Jos sitten myös näistä mahtavista Aurinkorannikon kesäisistä talvikeleistä.

Onko teillä muilla mennyt loma-asunnon vuokraus aina ihan putkeen? Vai onko tullut mutkia matkaan? Entä miten olette niistä selvinneet?

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

18 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Parjattu ja rakastettu Fuengirola

tiistai, 7 joulukuun, 2021
On se vaan kumma juttu. Tänne me vaan aina uudelleen päädytään. Aurinkorannikon suomalaisinpaan kaupunkiin, Fuengirolaan, joka toisille on paratiisi, toisille ei ikinä -inhokki.

Olen kovasti yrittänyt miettiä, mikä saa meidät, kuten tuhannet muutkin suomalaiset, yhä uudelleen suunnistamaan Costa del Solin rannikolle Fuengirolaan, tuttavallisesti Fugeen. Tullaan tänne loppuvuodesta kuin muuttolinnut hetkeksi pakoon kylmää ja pimeää.

Jos tämä kaupunki olisi historiallisesti kiinnostava, arkkitehtuuriltaan kaunis tai täynnä upeaa nähtävää, olisi huomattavasti helpompaa ymmärtää, mikä tänne vetää. Ollakseni ihan rehellinen Fuengirola on minusta kaupunkina enemmän tylsä kuin mielenkiintoinen.

Koronan vuoksi edellisestä matkastamme ennätti kulua reilut puolitoista vuotta. Tänä vuonna tulimme tänne Sevillasta, minusta koko Andalusian, ellei koko Espanjan, upeimmasta kaupungista. Tuota taustaa vasten Fuengirola tuntui entistäkin vaatimattomammalta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Sitten sen tajusin. Kun hyppäsimme pois Los Bolichesin juna-asemalla tuli jotenkin tuttavallinen ja turvallinen olo. Vähän kuin olisi kotiinsa tullut. Samanlainen hyvä fiilis, kun kotiin tultaessa vaihtaa päällensä collagehousut ja villasukat. Ei tarvitse jännittää mitään ja voi rentoutua täysin. Pystyy olemaan täysin oma itsensä.

Tästä on kyse. Fuge on kotoinen, tuttu, helppo ja mutkaton.

Ei minua haittaa, että moni vastaantuleva puhuu äidinkieltäni. Tai että ohitan muutaman suomibaarin ja -kaupan. Ihan mahtavaa, tuoltahan voin huomenna käydä ostamassa kaipaamani Presidentti-paketin.

Taivas on marraskuussa kirkkaan sininen. Valoa on niin paljon, että häikäisee ja meri huuhtelee rantoja niin pitkälle, ettei silmä yllä. Rantakadulla, Paseolla, kävelee iloisia, onnellisen oloisia ihmisiä ja vihreät papukaijat pitävät kovaäänisiä bileitä rantapalmuissa. Tekisi mieli saman tien istahtaa johonkin rantakuppiloista paistattelemaan päivää ja tarkastelemaan näkyisikö katukuvassa ketään tuttua.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Me sen sijaan suunnistimme yhdeksi yöksi rantakadun Yaramar-hotelliin. Tänä vuonna asunnon vuokraaminen ei mennyt ihan suunnitellusti, mutta loppujen lopuksi sitten kävikin ihan hyvin. Kerron tästä säätämisestä vähän myöhemmin.

Moni unohtaa, että 75000 asukkaan Fuengirola on aito espanjalainen paikkakunta, jossa turistit ovat vain vähemmistö kaupungin arkea. Suomi-leima on ainoastaan pieni osa Fuengirola-elämää. Aivan turhan voimakkaasti koko kaupunki profiloituu yhden kaupunginosan mukaan. Ja voisiko asian nähdä välillä toisesta näkökulmasta. Fuengirola on todella kansainvälinen kaupunki, jos mikä.

Ennemminkin pitäisi ajatella, että tämä on kaupunki, jossa on lisämausteena suomalaisille suunnattuja palveluita. Halutessaan voi toimittaa asioita helposti ja vaivattomasti omalla äidinkielellään. Tai halutessaan elää päiviään espanjalaisittain. Valinta on sinun.

Täytyy myös tunnustaa, että siirtyminen yhdeksän kertaa suuremmasta suurkaupungista paljon rauhallisempaan Fuengirolaan tuntui näin korona-aikana helpottavalta. Ihmisiä täyteen ahtautuneilla Sevillan kaduilla, kaupoissa ja ravintoloissa ei voinut olla ajattelematta tautiriskiä, eikä mitenkään voinut välttää lähikontakteja vaikka kuinka olisi halunnut. Kävely Fugen leveällä rantapaseolla tuntuu miellyttävämmältä.

Täällä nyt nautitaan seuraavat viikot aurinkoisista päivistä, ulkoilmaelämästä ja pitkistä lenkeistä. Käydään Mercadonassa ostamassa mahtavia raaka-aineita kotikokkailuja varten. Istutaan terasseilla ja käydään ulkona syömässä useammin kuin kotona koskaan. Tuijotetaan iltaisin sujuvasti paikallisia tv-ohjelmia yrittäen arvailla, mistä on kyse ja välillä ollaan vaan tekemättä yhtään mitään.

Olen aloittanut jälleen aktiivisemman espanjan opiskelun ja yritän saada harvan pääni muistamaan muutakin kuin ravintolasanastoa. Mies nukkuu päiväunia sohvalla telkkari auki. Omien sanojensa mukaan on kielikylvyssä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Fugen arki on kiireetöntä, huoletonta ja stressitöntä. Kieltämättä elämme täällä hetken omassa pikku kuplassamme, jossa jokainen arkipäiväkin on pientä fiestaa. Siksi tänne on aina niin mukava tulla. On kerrassaan ihanaa, että elämä voi edes hetken olla tällaista.

Salud!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

16 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Hyvää arkea Aurinkorannikolla

maanantai, 2 maaliskuun, 2020

Hyppäsin Malagan lentokentältä paikallisjunaan kohti Fuengirolaa. Takana rankka työrupeama Suomessa, mutta työtäkin enemmän energiaani ovat vieneet viikon ikävät ja yllättävät tapahtumat. Olin väsynyt, murheellinen ja hämmentynyt. Luottamukseni ihmisiin on kokenut kovan kolahduksen.

Junassa istahdin pienen pojan viereen, joka katsoa napitti minua uteliaana, hymyili sitten leveästi ja tokaisi iloisesti ”HOLA!” Tuo iloinen tervehdys nostatti hymyn kasvoilleni ja vastasin takaisin: ”Hola, que tal?” – Moi, mitä kuuluu?”

Hyväntahtoisen pienen espanjalaispojan ele tuntui jostain syystä minusta käsittämättömän hyvältä. Tuli niin hyvä mieli, että lähes silmäkulma kostui. Miten mukavaa olikaan taas palata Aurinkorannikolle viettämään pätkä aivan erilaista arkea.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kevät on tullut Andalusiaan ryöpsäyksellä. Viime päivien lämpöaalto on herättänyt kasvit kukkimaan ja linnut konsertoimaan. Talvikauden kiinni olleet ravintolat ovat alkaneet availla oviaan ja muutenkin lomailijoiden määrä näyttää lisääntyneen. Elämää on tullut katukuvaan selvästi lisää. Kaupunkia koristellaan kesäkukkasin.

Ja tuo siunattu aurinko on tarjoillut niin kesäisiä lämpötiloja, että jopa minä olen uskaltanut luopua toppatakistani.

Keltaiset mimosat värittävät teidenvarsia. Kukkia kaikkialla, ihanaa!

Pari viikkoa Suomessa meni taas lähinnä tietokoneen ääressä istuen ilman minkäänlaista liikuntaa. Niskat ovat jumissa ja paikat puuduksissa. Päätin, että täällä oloaikana pitää jälleen yrittää liikkua niin paljon kuin mahdollista. Ja mikäpä on liikkuessa. Aurinko iholla tässä kohtaa vuotta tuntuu balsamilta ja merenranta maailman parhaimmalta lenkkeilymaastolta.

Sunnuntaina päätettiin miehen kanssa kävellä Benalmadenasta Fuengirolaan. Viime keväänä teimme saman matkan ”bileperjantain” hengessä ja pysähtelimme matkan varrelle lasillisille muutamassa rantabaarissa. Kokemuksia tuolta taipaleelta löydät täältä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Vaan nyt tavoitteena oli taivaltaa reitti ihan liikunnan näkökulmasta. Hypättiin ensin junaan ja ajettiin Benalmadenaan. Asemalta kuljettiin merenrantaan ja sieltä lähdettiin kulkemaan kohti Fuengirolaa.

Jos jaksat kulkea reilun kymmenen kilometrin matkan, tämä reitti on oikein mukava. Jos et halua ihan rantavesissä kahlailla ja könytä pitkin rantakallioita, rantareitiltä joutuu muutamia kertoja nousemaan ylös tavalliselle tieosuudelle, mutta pääosin matkan voi kulkea rannan tuntumassa.

Myös nudistiranta katsottiin parhaimmaksi ohittaa yläkautta, sillä täysissä pukeissa kulkeminen pitkin rantalinjaa olisi tuossa kohden tuntunut lähinnä tirkistelyltä.

Matkan varrelle jäi pieniä, rauhallisia rantapoukamia. Jos en olisi näin arka kylmälle vedelle, olisin voinut välillä pulahtaa virkistävään mereen. Tähän aikaan kevättä ikävä kyllä vielä liian kylmää minulle.

Rannoilla ja aurinkotuoleilla olisi nyt väljää. Kyllä tällä matkalla hien sai pintaan.

Jossain Torrequebradan ja Torremuellen välissä huomiomme kiinnittyi eriskummalliseen puurakennukseen, jota itse asiassa ihmettelimme jo rakennusvaiheessa viime keväänä. Uteliaisuuteni ajoi meidät sisälle kurkkimaan, mikä paikka tämä oikein onkaan.

Hetken päästä istuimme tämän uuden karhean ravintolan viihtyisällä terassilla. Kyse on Trocadero ravintolaketjun uusimmasta tulokkaasta. Ketjulla näyttää olevan kolme ravintolaa Marbellassa ja yksi Esteponassa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Rantatörmäällä oleva puurakennus on lähes huomaamaton, mutta sisätilat kauniit, elleivät peräti hulppeat. Trocaderon sisustuksessa on haettu siirtomaahenkeä. Vaikuttava baaritiski ja baarin valkoiset nahkasohvat houkuttelisivat jo sellaisenaan uumeniinsa, mutta koska keli oli mitä parhain, nautimme oluet mieluimmin viehättävällä puuterassilla.

Trocadero on myös kalliin puoleinen ruokaravintola. Hintataso näytti olevan lähes kaksinkertainen normitasoon, mutta onhan paikka aika ainutlaatuinen. Selvästi isolla rahalla rakennettu ravintolakonsepti. Tämä on sinulle, joka kaipaat paikkaa romanttiselle illalliselle.

Kannattaa ehdottomasti käydä. Jäin kuolaamaan paikan näyttäviä drinkkejä.

Päivän saldo 12,2 kilometriä, 18038 askelta ja 23 kerrosta. Paita oli kyllä aika märkä, kun päästiin kotiin asti.

Trocadero – pysähdyksen arvoinen

Aurinkorannikon päivät ovat aina kaikkea muuta kuin ennalta-arvattavia ja etukäteen käsikirjoitettuja. Vaikka kuinka aamulla suunnittelemme tekevämme jotain, sitten saattaa tekemisiimme tulla hetken mielijohteita ja yllättäviä käänteitä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Kuten viime lauantaina, kun olimme menossa ihan tavallisille viikonloppuostoksille Mercadonaan. En nyt enää muista, miten siinä niin pääsi käymään, mutta jostain syystä kauppaan menon sijaan päädyimmekin syömään paikalliseen kalaravintola El Chocoon.

Ympärillä oli iloinen paikallistunnelma, mikä käytännössä tarkoittaa korviin käyvää meteliä, sillä paikallisten tapa keskustella ei ole mitään kevyttä puheensorinaa. Kiva ravintola, suosittelen. Kohtuuhintainen, ruoka ihan hyvää ja palvelu ystävällistä. Ei me muuten sinne Mercadonaan, sitten tällä reissulla koskaan päädyttykään.

Parhaat pimientos de padrónit ikinä. Että mä rakastan näitä kärtsättyjä pikkupaprikoita.

Olen aina ollut vähän huono hoidattamaan itseäni. Sitä normiarjessa yleensä vaan pakerran sen, mitä pitää ja lähes laiminlyön oman itseni. Täällä Aurinkorannikolla olen päättänyt tehdä tähän asiaan korjauksen. Satsaan itseeni ja käytän niin kauneudenhoito- kuin hyvinvointipalveluita, joita Fuengirolasta löytyy melkoisesti, paljon myös suomalaisten yrittäjien toimesta.

Lähes luksukselta tuntui aloittaa viikko hierojalla. Kireä niska-hartiaseutu sai käsittelyn, joka sai koko kropan tuntumaan keveämmältä ja liikkuvammalta. Tätä ehdottomasti lisää.

Viime kerralla kokeilin muuten Fuengirolan hammaslääkäripalveluita. Olin etukäteen varautunut opettelemalla tarvittavaa sanastoa niin englanniksi kuin espanjaksi, mikä olikin ihan turhaa. Hammaslääkärin vastaanotolla selvisi suomalaisten vastaanottovirkailijoiden avustuksella ihan omalla äidinkielellään, vaikka paikallinen hammaslääkäriasema olikin.

Tarkastuskäynti, joka sisälsi röntgenkuvat, hammaskiven poiston ja hammaslääkärin tarkastuksen maksoi 40 euroa. Aika kohtuullista sanoisin. Aurinkorannikon edullisia palveluita kannattaa totta vie käyttää.

Valosta ja auringosta ammennan valtavasti hyvää oloa.

Pikku hiljaa alan saada taas pääni mukaan tähän rentoon elämänmenoon. Viime viikolla silmiini osui sosiaalisessa mediassa lainaus Eevi Minkkisen esikoisteoksesta ”Ole itsellesi armollinen”. Minusta tuntui kuin Eevi olisi kirjoittanut viisaat sanansa suoraan minulle:

”Sen sijaan, että vaadit itseltäsi liikaa, harjoittele armollisuutta.
Sen sijaan, että väheksyt itseäsi, harjoittele tuntemaan oma arvosi.

Sen sijaan, että etsit kaikkien hyväksyntää, harjoittele arvostamaan heidän rakkautta, jotka ovat oikeasti läheisiäsi.
Sen sijaan, että sinun pitäisi heti osata, salli itsesi harjoitella ja kompuroida.

Sen sijaan, että koittaisit pitää itsesi väkisin kasassa, anna sinun murtua.
Sen sijaan, että selittelisit muille, miksi olet sellainen kuin olet, ole vaan mitä olet.

Sen sijaan, että piilotat sitä, että koskee, anna kipusi tuntua.
Sen sijaan, että pyrit täydellisyyteen, pyri inhimillisyyteen.
Sen sijaan, että koitat pärjätä itse, uskalla pyytää tukea.

Sen sijaan, että koitat pysyä mielen vaatimuksissa, harjoittele joustavuutta.
Sen sijaan, että tekisit vielä vähän lisää, ota sittenkin tauko.

Sen sijaan, että suunnittelet liikaa, kysy, mikä toisi nyt sinua lähemmäs itseäsi.
Sen sijaan, että tilaat salaatin, jos haluat jäätelöä, tilaa kerrankin jäätelöä.

Sen sijaan, että yrität puskea väkisin, anna vaan olla. Ihan oikeasti. Anna vaan olla.”

Taidan tästä lähteä ostamaan jäätelöä. Mukavaa viikkoa teille kaikille, niin ystäville kuin vihollisille.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

6 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Pieniä juttuja ja kaupunkiretkiä

sunnuntai, 16 helmikuun, 2020

Onpa aurinko hellinyt viime viikkoina Aurinkorannikkoa. Päivisin lämpötila on kohonnut sen verran kesälukemiin, että välillä on pitänyt laittaa jäitä hattuun. Siis tarkoitan noin niin kuin kuvaannollisesti.

Aamut ja illat muistuttavat yhä siitä, että talvikautta elellään, eikä passaa ihan kesähepenissä vielä keikistellä, vaikka mieli jo tekisi. Viime vuoden flunssakaudet ovat vieläkin hyvässä muistissa.

Sen sijaan huippuihanaa on näillä keleillä heittäytyä aurinkokylpyihin ja kuljeskella pitkin merenrantoja. Koska Fuengirolan rantapaseo on käynyt jo joltisenkin tutuksi, olemme vaihteeksi hakeutuneet ihan mielenkiinnosta uusille kulmille ja uusille rantareiteille.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

El Pinillosta puiston kautta rantaan.

Torremolinos ja La Carihuela

Viimeisimpänä mielenkiintonamme on ollut Torremolinoksen La Carihuelan ranta-alue. Vanhaa kalastajakylämeininkiä täältä ei enää löydy, mutta rakennukset ovat kuitenkin selkeästi Fuengirolaa matalampia. Jonkin verran arkkitehtuurissa on havaittavissa myös iäkkäämpää rakennuskantaa, niin kuin Torremolinoksessa ylipäätään.

Huolimatta siitä, että rannan palvelut ovat pääosin turismille pyhitettyjä, siltikin alue on oikein viihdyttävä. Kivoja ja viihtyisiä kahviloita, rantabaareja ja muita ravintoloita. Paljon kauppoja ja siistejä hyvinhoidettuja rantoja. Verkkaisesti kuljeskelevia iloisia ihmisiä, palmupuita ja aurinkoa. Kaikki tämä aivan hiekkabiitsin tuntumassa. Täydellistä kesämeininkiä siis tarjolla.

Ja jos kurkistat seuraavalle saman suuntaiselle kadulle sisämaahan päin, lisää kävelykadun ravintoloita ja kauppoja olisi täällä tarjolla.

Carihuelan rannat ovat oikein viehättäviä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mukavan pituisen kävelyreitin, arviolta noin viisi kilometriä, saa, kun kävelee Carihuelan alueen päästä päähän. Alue alkaa Torremolinoksen rannan kallioniemekkeeltä ja päättyy Benalmadenan satamaan. Jää junasta pois Torremolinoksen asemalla, kävele siitä alas rantaan ja jatka oikealle aina Benalmadenan satamaan saakka. Tai sitten toisin päin.

Mikäli haluat lyhyemmän reitin, jää junasta pois El Pinillon asemalla. Suuntaa siitä lyhyehkö matka rantaan ja lähde kulkemaan rantakatua vasemmalle Torremolinoksen keskustan suuntaan. Rantakallioiden ja suuren Melia-hotellin jälkeen lähde nousemaan ylöspäin, niin tulet kaupungin keskustaan kohden juna-asema-aukiota.

Kauniina päivänä Carihuelan ranta-alue on minusta oikein viehättävä kaupunkiretkeilyyn tai ihan vaan kiireettömään chillailuun. Ainakin lomatunnelma on taattu.

Rantapaseon taidetta.Rantakadulla on vehreää.Mukavia kauppoja…ja ylemmällä kävelykadulla lisää. Rantapaseolla paistattelee yllättävän paljon kissoja. Että niin kuin PerSeet olalle?

Yllättävä poikkeaminen urbanisaatioon

Uteliaisuus on yksi luonteenpiirteistäni, jolla on taipumusta johtaa minua joskus tuiki tuntemattomiin paikkoihin. Niin kuin nytkin.

Oltiin itse asiassa tulossa miehen kanssa normilenkiltä, kun huomasin yhtäkkiä asuntomme lähellä kyltin: Las Islas, boutiquehotelli ja ravintola. Mitä ihmettä? Missä täällä on tuollainen hotelli ja ravintola, joista en tiedä yhtään mitään?

Asiastahan oli ihan pakko ottaa selvää ja lähteä kyltin osoittamaan suuntaan katsomaan, mitä sieltä löytyisikään. Suuntasimme siis ylöspäin kohti rinteiden paikallisasutusta. Hetken päästä kapealla kiemurtavalla tiellä tuli seuraava kyltti vastaan, mikä laittoi meidät kipuamaan yhä ylemmäs. Ja sitten taas seuraava ja sitten seuraava kyltti ja jossain vaiheessa huomasimme kavunneemme jo melko korkealle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mukavaa oli samalla tutkailla rinteiden kauniita taloja ja väliin jopa hulppeita huviloita. Nähdä kaikkialla kukkivia kasveja, vihreitä puutarhoja, kuunnella lintujen laulua ja nauttia urbanisaation rauhallisesta meiningistä. Ihan liian harvoin tulee kuljettua rinteitä ylös paikallisasutuksen keskelle.

Ja löytyihän se hotellikin lopulta. Tiukasti aidattu alue, jonka portilla oli kyltti: hotelli ja ravintola avautuvat 15.3. Sen verran kurkin suljetun portin raoista, että hotellin ”salainen” puutarha jäi kutkuttamaan. Tuonne ravintolaan on ihan pakko myöhemmin suunnistaa.

Rinteiden kerroksellista asutusta.Kylttien perässä yhä ylemmäs.Kukkia kaikkialla.

Ihania ihmisiä

Kaupunkivaeltelujen lisäksi viikolla on vietetty myös sosiaalisia hetkiä. Erityisen iloinen olen tutustumisesta mahtaviin tyyppeihin ja uusiin ystäviin. On hienoa, kun ihan tuosta vaan kohtaa kiinnostavia ihmisiä ja sitten lähdetään yhdessä syömään. Ei ainakaan meille ihan jokapäiväistä kauraa. Aurinkorannikolla asiat vaan ovat usein paljon yksinkertaisempia ja mutkattomampia.

Sen viimeisen viinipullon olisi kyllä voinut jättää väliin, mutta ehkä se kertoo siitä, miten mukaviin tyyppeihin olemme törmänneet. Iltaa teki mieli vain jatkaa. Kun on yhdessä hauskaa, sitä harvoin edes muistaa seuraavaa aamua… Vaikka pitäisi, mutta elämä nyt vaan on.

Minua odottaa taas kausi töitä Suomessa. Sitä varten päätin viimeisenä päivänä ennen lähtöä ottaa rantatuolini ja lähteä tavoistani poiketen istuskelemaan rannalle kirjani kanssa aaltojen humua kuuntelemaan. Päivä oli mitä kaunein. Sininen taivas ja silkkaa auringonpaistetta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Yleensä huolehdin hyvin ihoni suojaamisesta aurinkorasvoilla, mutta nyt jostain syystä kertoimet unohtuivat. Vaan kuinkas siinä sitten kävikään?

Miksi olet noin kauhean punainen, kysyi naapurini kotona? Illan puna oli myös aamun puna. Ja myös seuraavan aamun. Ja sitä seuraavan. Jatkossa en sitten enää haluakaan väriä naamaan. Punainen ei selvästikään pue minua.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

8 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Juhlahumua Fuengirolassa ja paluu maan pinnalle

sunnuntai, 12 tammikuun, 2020

Huh, nyt voi varmaan jo hetkeksi huokaista helpotuksesta, sillä vuodenvaihteen melkoinen juhlakimara on saatu päätökseen.

Espanjassa tehdään arjesta juhlaa

Melkoista juhlakansaa nämä espanjalaiset vaan ovat. Kalenterissa vilisee juhlapyhää ja fiestaa siihen malliin, että ihan vakavasti on pitänyt miettiä, että missä välissä paikalliset oikein ennättävät töitä tekemään. Ja kaikkia juhlapäiviä vietetään asiaan kuuluvasti: hyvän ruuan merkeissä, sosiaalisesti, äänekkäästi ja pitkälle aamutunneille. Välillä lauletaan, taputetaan ja tanssitaan. Arriba!

Virallisten juhlapyhien lisäksi kullakin itsehallintoalueilla on omia vapaapäiviä, kaupungeilla ja kylillä lisäksi omia paikallisjuhlia, joita vietetään yleensä koko yhteisön voimin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mielenkiintoinen ilmiö on, että lisää juhlapyhiä saadaan sillä, että juhlapyhän sattuessa sunnuntaille seuraava arkipäivä on myös vapaa. Ja jos juhlapäivä sattuu torstaille, usein myös perjantai pidetään vapaapäivänä. Toisaalta tämä kaikki ruokkii entisestään espanjalaisten sosiaalista elämäntapaa. Perheelle ja ystäville on enemmän aikaa. Mikäli olet kiinnostunut näkemään millaisia juhlia espanjalaisten vuoteen kuuluu, kurkkaa täältä.

Joulua vietettiin meillä varsin rauhallisesti. Uutenavuotena ja loppiaisena sen sijaan pantiin bilevaihde päälle.

Uudenvuodenbileet vapputunnelmissa

Uudenvuodenaattona osallistuimme Fuengirolan kaupungin järjestämään vuodenvaihteen juhlaan kaupungintalon aukiolla. Kaupunki kustansi paikallaolijoille siideriä, bilerekvisiittaa ja viinirypäletölkkejä, joiden rypäletusinan söimme oikeaoppisesti vuoden 12 viimeisen sekunnin aikana. Bilebändi piti huolta tunnelmasta lattarimeiningillä.

Meitä nauratti, että ilmiselvästi nyt oli mennyt vappu ja uusivuosi sekaisin, sillä harvoin sitä on tullut koristeltua itseään uudenvuodenaatoksi serpentiinillä ja vappuhatulla puhumattakaan vappupilleistä ja -nenistä.

Menomatkalla ihmettelimme, miten rauhallista uudenvuoden aattoiltana kaupungin keskustassa oikein olikaan. Suurin osa ravintoloista oli kiinni ja niissä paikoissa, mitkä olivat avoinna, oli lähes poikkeuksetta yksityistilaisuus. Hädin tuskin missään näkyi ketään. Vuoden viimeisellä tunnilla olisi odottanut kaupungin keskustassa joltisenkin riehakasta menoa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Syy tähän selvisi vähän myöhemmin. Puolen yön jälkeen taivaltaessamme takaisin kohti kotikulmia ravintolat vasta availivat oviaan. Paikallisten juhliminen näytti alkavan vuoden vaihtumisen jälkeen.

Kaupungintalon aukiolla oli hyvä meininki.

Itämaan kuninkaat saapuivat

Pian uudenvuoden jälkeen koitti loppiainen, joka espanjalaisittain vastaa ehkä enemmän meidän joulua. Tuolloin Itämaan tietäjät, Caspar, Melchior ja Balthasar, saapuvat näyttävissä kulkueissa ja tuovat lapsille lahjoja ja tuhmille hiilenkokkareita. Fuengirolaan kolmikko saapui helikopterilla.

Olimme seuraamassa Fuengirolan keskustassa loppiaisaaton kulkueita melkoisessa ihmispaljoudessa ja saimme osamme karkkisateesta. En tiedä onko uskomista, mutta Fuengirolan kaupungin nettisivuilla väitettiin, että heitettäviä makeisia olisi ollut peräti 33 tonnia. Sehän on ihan järkyttävä määrä! Melkoisen saaliin näytti useampikin keränneen. Jos uudenvuoden aattona oli vappumeininki, loppiainen oli selvästi karnevaalihenkinen.

Karkit kelpasivat pienille ja vähän isommille.Perinneleivonnainen Roscon kuuluu ehdottomasti espanjalaiseen loppiaiseen.

Shoppailua, josta tuli hyvä mieli

Loppiaisen jälkeen alkoivat perinteiset alennusmyynnit ”rebajaiset”. Käytiin miehen kanssa kiertelemässä niin Fuengirolan suurimmassa tavaratalossa Mijaksen El Corte Inglesissä ja ostoskeskus Miramaressa.

Kyllä se nyt on todistettu, ettei meitsistä ole enää kunnon shoppailijaksi. Vaikka hyviä alennuksia olikin, en jotenkaan osannut ihmispaljoudessa mitään ostaa. En nykyisin ole edes niin kiinnostunut kaupoissa kiertelystä ja ilmiselvästi minusta on tullut myös paljon harkitsevaisempi kuluttaja. Hyvä niin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Sen sijaan suurta mielihyvää tuotti hyväntekeväisyyskirpputori, jonne poikkesin ihan sattumalta. Kutakuinkin Fuengirolan juna-aseman ja Feria-alueen puolivälissä junakadulla sijaitsee riippumattoman Cudeca-säätiön kirpputori, jonka tuotto menee syöpäsairaiden palliatiiviseen hoitoon.

Säätiön perustajan, englantilainen Joan Huntin, aviomies kuoli syöpään 1991, jonka jälkeen hän päätti pyhittää elämänsä parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden ja heidän omaistensa elämän helpottamiseen. Säätiö ylläpitää Benalmadenassa saattohoitokotia.

Varoja yhdistys kerää lahjoistusten lisäksi mm. vapaaehtoisten työntekijöiden pyörittämillä kirpputoreilla eri puolilla eteläistä Espanjaa. Fuengirolan kirpputori ottaa vastaan lahjoituksina vaatteita, kenkiä, astioita ja erilaista kodintavaraa sekä myös huonekaluja, jotka toimitetaan Malagan myymälään.

Katsokaapa, minkälaisen löydön tein tuolta kirpputorilta. Päätin, että Fuengirolan kauden päätteeksi laitan hyvän kiertämään ja luovutan osan vaatteistani tälle kirpputorille. Rikka rokassa, mutta näin tärkeän asian puolesta tehtävää työtä haluan ehdottomasti olla tukemassa. Menkää käymään tuolla kirppiksellä ja jos teillä on ylimääräistä hyvää tavaraa, viekää mukananne.

Juhlamekko kahdeksalla eurolla.

Pudotus arkeen

Nyt alkoi meitsillä sitten, jos ei ihan tipaton tammikuu, niin jonkinlaiset nenänvalkaisuviikot. Kyllähän se niin on, että jatkuvat juhlat ja hyvä seura saavat kumoamaan viinilasillisia herkemmin kuin muulloin. Mutta hauskaa  on ollut, vaikka nyt tuntuukin hyvältä asettautua viettämään rauhallisempaa ja kuivempaa normiarkea.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Pudotus arkeen tulee olemaan tällä erää monella tapaa melkoinen. Pakko on sanoa hetkeksi hyvästit kaikelle Espanjan ihanuudelle ja lennellä takaisin Suomen kamaralle töitä puurtamaan. Vähän kyllä huolettaa, mitä tuleman pitää ja miten sitä taas osaa vaihtaa työmoodin päälle. Elämän sietämättömään keveyteen alkoi jo liian hyvin tottua.

Mutta toisaalta minusta kontrastit tekevät elämästä parempaa ja rikkaampaa. Tarvitaan juhlaa ja tarvitaan arkea, carambaa ja raatamista. Tarvitaan highlighteja ja tarvitaan tylsyyttä. Kukapa sitä jaksaisi kultajyviä koko ajan syödä? Puisevilta ne alkavat ennen pitkää maistua.

Tapakset vaihtuvat nyt vähäksi aikaa ruisleipään, Iberico Aitonakkeihin ja viini terveellisempiin juomiin. Erinomaista uutukaista vuotta teille kaikille.

PS: Blogin Facebook sivulla on menossa kilpailu, jossa arvotaan liput kahdelle ensi viikonlopun, 17. – 19.1.2020 Matkamessuille Helsingin Messukeskuksessa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

10 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Fuengirolan joulu – aurinkoa, mereneläviä ja elämämme kalleinta kinkkua

lauantai, 28 joulukuun, 2019

Aurinkoinen ja kesäisen lämmin joulu on iloinen asia, mutta ainakin minulle hieman hämmentävä.

Fuengirolassa vietettiin joulua tänä vuonna poikkeuksellisen lämpimissä keleissä. Lähinnä kummallinen fiilis tuli, kun Suomen jouluradio soitti korkeista nietoksista, mutta meidän ikkunoista pyrki aurinko iloisesti sisään jouluviikolla päivä toisensa jälkeen.

Perinteistä joulutunnelmaa sai vähän hakea, eikä kynttilöidenkään sytyttäminen tuntunut samalta kuin pohjoisen pimeydessä. Oli ihan liian valoisaa ihan liian pitkään. Siltikin jotain riemukasta on siinä, kun joulun päivinä saattoi kuljeskella rannalla kesämekossa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Aattopäivänä käytiin ystävien luona maistelemassa jouluglögiä, mikä tuoksui ja maistui niin ihanan perinteiselle joululle. En voinut kuitenkaan mitään mielikuvalleni, että kuumaa glögiä paremmin tänne istuu joulujuomaksi kylmä cava. Näin se vaan maa muokkaa omiakin jouluperinteitä.

Kun Suomessa voi joulupyhien pimeydessä hyvällä omallatunnolla linnoittautua sohvan nurkkaan punaviinin, suklaan ja kirjan kanssa, täällä häikäilemättömästi sisälle tunkeva aurinko lähes pakotti lähtemään ulos. Ken raaskii ”haaskata” kaunista aurinkopäivää sisällä nysväämiseen?

Omat hyvät puolensa molemmissa. Suklaarasiassa on puolet jäljellä, mutta jouluksi varatuista kirjoista suurin osa lukematta. Minulla on ollut selviä keskittymisvaikeuksia suuntaan jos toiseen.

Meille joulu ei ole koskaan aiheuttanut suurempaa stressiä ja täällä Fuengirolassa vieläkin vähemmän. Vuosien varrella joulumme on muuntautunut aina tilanteen ja paikan mukaan. Olemme vapauttaneet itsemme ajat sitten perinteisten jouluvalmistelujen härdellistä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Nautinnollista on, kun voi joulupöydän rakentaa juuri sellaisista raaka-aineista kuin meille parhaiten maistuu. Harmaasuolattu kinkku ja laatikot eivät ole enää vuosiin maistuneet. Lapissa joulupöydän kunkku on ollut poro, täällä etelänmailla tuntui luontevalta kääntyä merenelävien puoleen.

Hietasimpukoita, langusteja, norjalaista kylmäsavulohta, uunissa paahdettuja rosmariiniperunoita, salaattia ja vihanneksia. Siinäpä meidän joulupöydän antimet.

Niin ja olihan meidänkin joulupöydässä myös kinkkua, mutta jotain ihan poikkeuksellista. Olemme täällä Espanjassa ihmetelleet ilmakuivattujen kinkkujen suurta määrää kaikkialla. Ruokakaupoissa, ravintoloissa ja kauppahalleissa roikkuu pitkiä sorkkarivistöjä eikä varmaan niin piskuista baaria löydy mistään, etteikö jossain nurkassa jökötä kinkkujalka telineessä.

Ja kyllähän tuota vuoristokinkkua täällä syödään. Jonkin tilaston mukaan espanjalaiset syövät vuodessa noin 45 miljoonaa kinkkua, joka on lähes yhtä paljon kuin koko maan väkiluku. Melkoista kinkkukansaa todella.

Erityisesti olemme ihmetelleet noiden possujen valtaisaa hintahaitaria. Kalleimmat maksavat useamman sata euroa kappeleelta. Oma taiteenlajinsa näyttää olevan myös kinkkujen huolellinen siivuttaminen. Kalleimpia ilmakuivattuja kinkkuja ei suinkaan osteta vakuumissa, vaan niistä siivutetaan pitkällä veitsellä läpikuultavan ohuita siivuja, jotka asetellaan yksitellen alustan päälle.

Ilmakuivattujen kinkkujen valmistaminen on hyvin valvottua touhua. Näistä halvempia Serrano-kinkkuja voi valmistaa kuudella määrätyllä alueella ja kalliimpaa Iberico-kinkkua vain Extremadurassa, Guijuelossa ja Huelvassa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Hinta ja maku määräytyvät pitkälti kinkkujen kypsymisajan mukaan. Kinkkuja riiputetaan kuivaamoissa vähintään seitsemän kuukautta, yleensä noin 14 kuukautta. Iberico-kinkkuja kypsytetään vähintään kaksi vuotta, mutta kalliimpien laatujen kypsytysaika voi olla jopa neljä vuotta.

Päätettiin tänä jouluna ottaa selvää onko noissa kinkuissa oikeasti suuria makueroja. Ostettiin joulupöytään perinteistä Serranoa sekä Jamón Bellota Ibericoa, kalleinta mitä Mercadonan kinkkutiskillä oli tarjolla. Kun kinkulla oli kilohintaa 125 euroa, eipä tuota kovin suurta määrää raaskittu ostaa. Kyse on tummasta Pata Negra -possusta, joka laiduntaa vapaana ympäri vuoden tammenterhoja popsien.

En ole itse mikään kinkun ystävä, mutta tässä kohtaa täytyy sanoa, että tämä kinkku oli niin herkullista, ettei oikein edes tiennyt syövänsä kinkkua. Ja kyllähän makuero kalliimman ja halvemman välillä oli melkoinen. Kalliimpi Iberico oli suussa sulavan pehmeää ja maku oli suorastaan pähkinäistä. Tässä taisi nyt käydä niin, että minusta tulikin tämän herkun suuri ystävä.

Seuraavaksi sitten uutta vuotta ja loppiaista odottamaan. Joulupukkia enemmän Espanjassa odotetaan Itämaan tietäjiä. Loppiainen täällä on jopa joulua merkittävämpi juhla, johon olennaisena kuuluvat kolmen kuninkaan kulkueet. Jos vaan olet Espanjassa loppiaisen aikaan, loppiaisaaton kulkueita ei kannata jättää näkemättä. Ne ovat ihan viihdyttävää katsottavaa myös aikuiselle.

Fuengirolan vuodenvaihteen ohjelma kuin myös tammikuun 5. päivän kulkueen aikataulu löytyvät oheisesta liitteestä: https://www.fuengirola.es/wp-content/uploads/2019/11/Programa-de-Navidad-2019-WEB.pdf

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Onnellisen uuden vuoden toivotuksia jo tässä vaiheessa teille kaikille.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

8 Kommenttia
Andalusia Costa del Sol Espanja Fuengirola

Viikon kuulumiset Fuengirolasta

torstai, 5 joulukuun, 2019

Aurinkorannikon sää on menneellä viikolla ollut talvisen oikukas. On saatu aurinkoa ja lämpöä, jos sitten sadetta ja kylmää viimaa. Pukeutuminen täällä talvikautena on aina yhtä vaikeaa: saman vuorokauden aikana voi olla tarvetta shortseille ja toppatakille. Mies köhii flunssaansa ja minä kuljen pääosin uskollisesti toppatakissani satoi tai paistoi.

Taivas on täyttynyt toisinaan tummaan pilvirintamaan, meri nostanut huimia maininkeja ja väliin aurinko on antanut lämpimiä viestejä siitä, mitä loppuvuosi voi sään puolesta parhaimmillaan olla.

Välillä tuntuu siltä, että vaikka ei mitään erityistä tekisi, päivät vain humahtavat. Tosin mies sanoo, että olen kyllä koko ajan menossa pää kolmentena jalkana johonkin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Espanjan opiskeluni ei ole edennyt vakaista aikomuksistani huolimatta mihinkään. Oppikirjat tuijottavat syyttävästi olohuoneen sivupöydällä omistajaansa. Tässä kohdin en voi olla kovin tyytyväinen itseeni. Turha toivo, että kielitaito tarttuisi jostain ilmaiseksi ilman työtä ja vaivannäköä.

Saman viikon aikana on ollut tällaista…… ja tällaista. Toppatakille on ollut käyttöä. Miehen mielestä olen vähän tallainen. Saattaa siinä olla vähän totuuden siementä.

Viikon sisällä on tullut pariinkiin otteeseen käytyä Malagassa. En ehkä haluaisi asua noin ruuhkaisessa ja äänekkäässä kaupungissa, mutta mukavaa siellä on aina pistäytyä. Black Fridayna käytiin katsastamassa uusittu Larioksen ostoskeskus lähellä Maria Zampranon juna-asemaa. Ostari ostareiden joukossa, kaikki ketjuliikkeet hyvin edustettuina, ei siinä sen kummempaa.

Marraskuun lopussa Costa del Solin kaupungeissa on sytytetty jouluvaloja. Malaga on alueen kaupungeista panostanut valoihinsa eniten. Luin jostain, että peräti kaksi miljoonaa lamppua valaisee keskustan kävelykatu Calle Lariosta. Kadun kuuluisat jouluvalot kävi sytyttämässä itse Antonio Banderas.

Malagan tämän vuotisten valojen teemana on Satumetsä, jonka valospektaakkeli on nähtävissä kolmesti joka ilta. Tarkempia tietoja aikatauluista löydät täältä. Kävinpä itsekin ystävieni kanssa katsomassa kyseistä showta, joka oli mielestäni, no ehkä enempi överi kuin koskettava. Ihan näkemisen ja kokemisen arvoinen joka tapauksessa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Paikalle oli tullut jokunen muukin seuraamaan tapahtumaa ja tungos kadulla oli sen verran sakeaa, että se tuntui jo lähes epämiellyttävältä.

Malagassa on aina kiva pistäytyä. Tänäkään vuonna Malagan  jouluvaloissa ei ole pihistelty.

Ehkä jopa Malagan valoja enemmän minua viehättävät Fuengirolan vaatimattomammat, mutta kauniit jouluvalot kaupungintalon edustalla ja Plaza de la Constitución aukiolla. Jälkimmäisessä on avattu myös joulumarkkinat ja kaupungin virallinen belen eli jouluseimirakennelma. Nuo belenit ovat jotenkin ihastuttavan liikuttavia kaikkine pienine yksityiskohtineen. Vähän niin kuin aikuisten nukkekotirakennelmia, joihin suhtaudutaan ilmiselvästi vakavasti.

Valojen lisäksi kaupunkia on muutenkin puettu jouluasuun tuhansien joulukukkien muodossa. Kaupungin työntekijöitä tuntuu olevan vähän kaikkialla joulutähti-istutusten kimpussa. Jopa oman asuntomme lähin liikenneympyrä on saanut joulukukkakoristelun. Ihastuttavaa minusta, että tällaisiin visuaalisiin asioihin satsataan.

Joulu näkyy Fuengirolan kaduilla.

On ollut jälleen iloinen asia saada ystäviä kylään Fuengirolaan. Jaksan vieläkin olla niin innoissani tästä kaupungista ja kaikesta siitä kivasta, mitä olen alueelta löytänyt. On suorastaan vaikeaa päättää, mitä kulmaa muutaman päivän aikana haluaisin uudesta kotikaupungistani kullekin nostaa esille.

Mukavaa oli myös kuulla, että Fuengirola yllätti täällä ensi kertaa olleet ystäväni positiivisesti. Fuengirolalla on taakkana oma negatiivinen suomalaisviritteinen turistirysämaineensa, josta joutaisi jo luopumaan. Juu, onhan täällä suomalaisia ja muutama suomikauppa ja -ravintola, mutta on täällä muutakin. Esimerkiksi oikea ja eläväinen vajaan 80 000 asukkaan aito espanjalainen kaupunki.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Tässä kaupungissa on pääosin läpi vuoden miellyttävä ilmasto, seitsemän kilometriä hiekkarantaa, lukuisa määrä hyviä ruokapaikkoja ja erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä laaja palvelutarjonta. Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa, mutta itse olen entistä vakuuttuneempi siitä, että täällä on ihmisen mukavaa elää tavallista ja sujuvaa arkea. Fuengirola ei ole Espanjan kaunein kaupunki, mutta tämä on miellyttävä kaupunki, jossa meidän on hyvä olla.

Eräs ilta ennen auringonlaskua valo oli ihmeellinen.

Miehen kanssa ollaan kävelty lähes päivittäin melkoisia matkoja. Tietoisesti on yritetty etsiä keskustasta sellaisia katuja, joita pitkin emme ole ennen kulkeneet ja joilta löytyisi kenties sellaisia kauppoja, ravintoloita tai kauniita rakennuksia, joita emme ole aiemmin huomanneet. Lähes jokaisella kävelyllä löytyykin aina jotain uutta ja mielenkiintoista.

Sosiaalinen elämä on noussut täällä ollessamme Suomea vilkkaammalle tasolle. Sen lisäksi, että meillä on käynyt ystäviä Suomesta kylässä, olemme solmineet täällä ihan uusia tuttavuuksia. Olen myös tapaillut Fuengirolassa asuvia tai käymässä olleita muita bloggaajia, joiden kanssa on ollut mukavia tapaamisia ja uusia on suunnitelmissa.

Kävelylenkeillä löytyy usein jotain uutta ja kaunista.

Laitamme paljon ruokaa kotona, mutta käymme myös jonkin verran ulkona syömässä. Tietyistä paikoista on tullut suosikkejamme, sellaisia luottomestoja, mutta mukavaa on aina myös kurkistella ihan uusien mestojen tarjontaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Haluaisin nostaa esille yhden vakiopaikoistamme, jossa on aina mukava poiketa, oli sitten kyse vain kupillisesta kahvia tai syötävästä, pienestä tai isommasta. Oletteko huomanneet bussikadulla La Lonja del Juncal -nimistä ravintolaa? Oikealla puolella katua Los Bolichesista tultaessa. Edullisia ja hyviä ruoka-annoksia, ystävällistä palvelua ja kaupungin paras café cortado. Suosittelen lämpimästi.

Tänään käytiin paikallisesta ruokamarketista Mercadonassa hakemassa vähän herkkuja huomista itsenäisyyspäivää varten. Jos sää sallii, katetaan parvekkeelle tapasvalikoima, avataan pullo hyvää cavaa ja nostetaan maljat kotimaalle Espanjasta käsin. Jos on Suomi mansikka, ei tämä mustikkakaan huono ole 🙂

Hyvää itsenäisyyspäivää teille kaikille!

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

14 Kommenttia