Hyvän ruokapaikan löytäminen isossa kaupungissa on usein haastavaa. Paikkoja kyllä löytyy, mutta minkä niistä oikein valitsisi, siinäpä positiivinen pulma.
En tiedä olenko koskaan nähnyt toista kaupunkia, jonka ravintolatiheys olisi samaa luokkaa kuin Sevillan. Ravintolaa, baaria tai kahvilaa ei tarvitse pitkään etsiskellä, niitä näyttäisi olevan kaikkialla. Kun jokaiseen kuppilaan riittää vielä asiakkaitakin, on varsin vaikeaa tehdä valintaa edes sillä perusteella, että mene sinne, missä on muitakin, etenkin paikallisia.
Useita kertoja pettyneenä olen lopettanut luottamisen Tripadvisorin ravintolasuosituksiin. Käsitys hyvästä ruuasta on niin erilainen eri ihmisillä, joten korkeat arvosanat eivät ole aina tae siitä edustaako kyseinen ravintola juuri sitä, mitä itse hakee.
Yksi oiva keino löytää hyvä ravintola on kysyä paikallisilta. Tätä kautta olen usein löytynyt vieraalta paikkakunnalta ravintoloita, joissa on ollut hyvä hinta laatusuhde. Niin Sevillassakin. Kaksi meidän kaupungin suosikkiravintolaa on löytynyt paikallisten suositusten perusteella.
Etsiessäni netistä Sevillan ravintola-arvosteluja eksyin Michelin guiden sivustolle. Tähditettyjen ravintoloiden lisäksi siellä on myös suosituksia paikkakunnan hyväksi havaituista ravintoloista, joissa hintataso on melko kohtuullinen.
Kokeilimme Michelin-suositusten perusteella kolmea Sevillan listatuista ravintoloista, joista yksi oli mielestämme selvästi ylitse muiden. Kaksi testatuista sen sijaan jätti toivomisen varaa. Liekö syynä huonot valinnat vai mikä, mutta emme kokeneet, että olisimme saaneet keskitason yläpuolelle yltänyttä tasoa muuta kuin hinnan suhteen.
Oli ravintoloita, jotka olivat kivan näköisiä.
Ja ravintoloita, joissa osa ruuista oli oikein hyviä, mutta osa tuotti pettymyksen.
Espanjassa ruokaileminen on sosiaalinen tapahtuma ja siihen liittyy lähes aina annosten jakaminen pöytäseurueen kesken. Tarjoilijat usein kysyivätkin, että halusimmeko ruuat jaettavaksi, para compartir. Joskus tässä oli huonona puolena se, että kaikki lautaset pläjäytettiin pöytään samaan aikaan, jolloin lämpimät annokset ehtivät jäähtymään.
Yhteisen kielen puuttumisen lisäksi espanjalaisten ruokailuajat tuottivat meille joskus päänvaivaa ja sopeutumisongelmaa. Juuri silloin, kun meillä oli yleensä nälkä, ravintolat sulkivat lounaalta ovensa ja avasivat uudestaan vasta iltamyöhään yleensä vasta noin klo 20 kieppeillä.
Tässä viisi ravintolatärppiä Sevillaan. Mukana on perinteisiä tapaspaikkoja, pari etnistä ja onpa joukossa myös yksi fine dining ravintolakin.
Bodega Dos de Mayo
Selkeästi paikallisten kestosuosikki, joka näytti olevan yhtä suosittu kuin kuusi vuotta takaperin, jolloin kävin täällä ensimmäistä kertaa. Sain vinkin silloisen hotellin respalta.
Hintatasoltaan edullinen tapasravintola, jossa on kiva ja monipuolinen ruokalista. Tapasten perinteiset suosikit löytyvät listalta, mutta ehkä vähän jalostuneemmassa muodossa.
Annokset ovat hinnoiteltu pienempiin, juuri kahdelle sopiviin annoksiin ja suurempiin, jotka ovat passeleita neljälle hengelle. Kahdelle hengelle sopiva määrä on esimerkiksi 4-5 pienempää annosta.
Ravintolaan näytti olevan aina jonoa, joten mene heti, kun se aukeaa tai lähempänä sulkemisaikaa. Ravintola sijaitsee Plaza de Gavidialla, lähellä El Corte Inglesin päätavarataloa.
La Escalona
Toinen perinteisempää tapaskulttuuria edustava sevillalainen on La Escalona, joka sijaitsee Plaza de la Alfalfalla. Tässäkin ravintolassa annoksia on kahden kokoisia. Huomioi, että pienet tapaskokoiset ovat pieniä, joista juuri ja juuri kaksi maistelee.
Hintataso myös melko edullinen.
El Disparate
Michelin oppaan suosittelema fine dining -ravintola, jonne kannattaa tehdä pöytävaraus. Ravintola sijaitsee Alameda de Hercules -aukion laidalla, joka on aivan täynnä erilaisia ravintoloita laidasta laitaan. El Disparate on The Corner House Sevilla -hotellin ravintola.
El Disparaten ruuan pohjana on perinteinen andalusialainen keittiö, jota on nykyaikaistettu. Kaikki, mitä tilasimme, oli loistavaa. Annokset olivat sekä kauniita, maukkaita ja niistä selvästi maistoi laadukkaat raaka-aineet, kuten huippuhyvän parsan tai käsittämättömän hyvältä maistuvan perunan. Täällä ei sitten kannata jättää jälkiruokaa väliin.
Hintataso on keskitasoa korkeampi, mutta ei kallis. Taso sen sijaan on korkea, voinpa sanoa syöneemme täällä reissumme parasta ruokaa. En yhtään ihmettelisi, että tällä ravintolalla olisi Michelin tähti joku päivä. Ainut miinus hieman välinpitämättömästä palvelusta.
http://www.thecornerhousesevilla.com/comida-y-terraza
Sushi Kanasawa
Kun Andalusiassa on pidemmän aikaa, jossain vaiheessa tapakset alkavat kyllästyttämään ja mieli tekee ihan jotain muuta ruokaa. Etenkin, kun huomaat, että useiden tapasravintoloiden ruokalistat muistuttavat toisiaan, sillä espanjalaiset ovat syömisessä melkoisen perinteitä kunnioittavaa kansaa. Tapaslistat ovat pysyneet samanlaisina ties kuinka kauan.
Eräs päivä löysimme majapaikkamme läheltä, vanhan kaupungin kapealta sivukadulta, melko huomaamattoman japanilaisen ravintolan. Oikeastaan kiittäminen on lempioluttamme Alhambran 1925:sta, jota huomasimme kyseisestä paikasta saatavan.
Kanasawa on siisti, uudenoloisen näköinen pienehkö ravintola, joka tarjoaa japanilaista fuusioruokaa. Paikan sushit ovat niin ihania, että ne lähes veivät kielen mennessään. Oikeastaan kaikki, mitä tilasimme oli herkullista. Kävimme täällä syömässä peräti kolme kertaa.
Palvelu on huippuystävällistä ja hintataso melko edullinen. Ravintola sijaitsee lähellä El Corte Inglesin päätavarataloa, lähellä ensin mainittua Bodega Dos de Mayoa. Arkipäivisin ravintolalla on alle 15 euron hintainen päivän menu, menu del día.
La Cantina Mexicana
Tämä ravintola kuuluu sarjaan, kun tapakset kyllästyttävät. Sympaattinen hyväntuulen ravintola, jossa loistava tunnelma ja ystävällinen palvelu. Sijaitsee talojen välissä sisäpihalla, hieman vaikeasti löydettävissä, melko lähellä Plaza del Salvadoria.
Edullisia meksikolaisia pikkuannoksia. Paikan guacamole on taivaallista. Täällä muuten kannattaa tilata myös Margarita.
Nautinnollisia ruokahetkiä Sevillaan!
Loppuun vielä ohjelmasuositus. Katsoin hiljattain Yle Areenalta mukavan ruokaohjelman, jossa iloinen päähenkilö matkustaa eri puolilla Välimerta ruuan perässä. Ainsleysin Välimeren herkut -sarjan Sevilla jakso sai ainakin minulla veden kielelle.
Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista
Santa Cruz
Triana
Odotin näkeväni enemmän flamencopukuja.
Patatas bravas
Kaupunki täynnä kauneutta.
Parvekkeemme, leveyttä 10 cm.
Giraldan kellotorni.
Maria Luisan puisto.
Toisenlaista taidetta Museo de Bellas Artesissa.
Katedraali ei ole pelkkä nähtävyys. Siellä järjestetään messuja säännöllisesti.
Hienojen päivien päätteeksi lasilliset sherryä. Hasta luego Sevilla!
