Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Nerja

Andalusia Costa del Sol Espanja

Vertailussa 4 Andalusian vähemmän tunnettua kohdetta: Almuñécar, La Herradura, Nerja ja Salobreña

torstai, 18 marraskuun, 2021
Tuntuuko teistä muista koskaan siltä, että lomalla päivät ovat selvästi lyhyempiä kuin normaalisti? Ihan selvästi vuorokaudessa on vähemmän tunteja kuin 24, sillä muuten ei ole selitettävissä, että parin viikon jakso menee ihan hujauksessa. Ehkä juuri siksi sitä toivoisi aina löytävänsä sen toiveiden täyttymysten lomakohteen.

Andalusian tuntemattomampi rantakaupunki Almuñécar kävi meille joltisenkin tutuksi. Sen verran tuli pienehkön kaupungin katuja kuljettua ristiin ja rastiin, että hyvin alkoi jo muistamaan kadut ja kujat. Jopa minä, ainainen eksyjä, osasin loppumetreillä suunnistaa vanhan kaupungin rinteillä sijaitsevaan majapaikkaamme.

Lomaviikkojen aikana reissasimme myös Almuñécarin lähialueita. Matkasimme bussilla naapurikylään La Herraduraan sekä lähikaupunkeihin Salobreñaan ja meille jo entuudestaan tuttuun Nerjaan. Nämä neljä erilaista kohdetta saivat minut miettimään, mitkä oikein ovat niitä tekijöitä, mitkä saavat jostain kohteesta tykkäämään ja toisesta ei. Millainen oikeastaan on hyvä lomakohde?

Almuñécarissa on rantaviivaa, mistä valita ja kivoja rantaraitteja, joita kulkea.Pakollinen turistin rantaposeeraus.

Aito ja vilpitön Almuñécar

Aloitetaan Almuñécarista. Reilut 27 000 asukasta. Granadan maakuntaan kuuluva Costa Tropicalin rantakaupunki, joka on erityisesti espanjalaisten suosiossa. Näin talvikuukausina meininki oli kovin leppoisaa ja hyvin paikallista.

Korviin kantautuneista kielistä eniten kuulin ruotsia ja ranskaa. Turisteja ei kuitenkaan ollut paljoa, mistä kertonee myös paikallisten olematon englannin kielen taito. Myös ruokalistat useimmissa ravintoloista olivat ainoastaan espanjaksi.

No, jouduinpahan väkisin laittamaan jonoon kaikki osaamani espanjan sanat ja yrittämään selvitä hieman haastavista tilanteista vaihtelevalla menestyksellä. Aina ei mennyt ihan putkeen. Simpukoiden sijaan kerrankin pöytään tuli etanoita, mutta väliäkö tuolla.

Selviytymisstrategiaksi muotoutui usein ravintolan liitutaululle kirjoitetun tapaslistan tai päivän menun kuvaaminen ja sen kääntäminen googlen käännösohjelmalla ennen tilausta. Jos näille hoodeille suuntaat, suosittelen opettelemaan ainakin espanjan perusravintolasanastoa. Helpottaa elämää kummasti.

Mukavaa paikalliselämää kaduilla.Almuñécarin talven hiljaiseloa.Joku täti-ihminen oli eksynyt viinikauppaan.La Bodega del Jamon – paikallinen herkkukauppaKaupungintalon aukio oli iltavalaistuksessa oikein tunnelmallinen.

Mikä sitten minusta teki Almuñécarista mukavan? Kaupunki on hyvällä tapaa aito ja vilpitön. Täällä ei ole trendikkäitä ravintoloita, kauppakeskuksia tai merkkiliikkeitä. Täällä on perinteisiä tapasravintoloita ja kivijalkakauppoja sekä sellaista andalusialaista paikalliselämää, jollaista se on ollut varsin iät ja ajat. Turistit eivät täällä paljon elämää heilauta suuntaan eikä toiseen.

Ihmiset ovat pääosin ystävällisiä, eikä tarvitse pelätä sitä, että turistia yritettäisiin kusettaa joka käänteessä. Koimme Almuñécarin myös turvalliseksi kaupungiksi, missä ei tarvitse olla valppaana sen tähden, että joku yrittää sinut kääntää heti, kun silmä välttää. Pidin itse myös rauhallisuudesta, mikä tässä rantakaupungissa vallitsi näin talvikautena.

Elämä Almuñécarissa oli mutkatonta. Kävimme syömässä sellaisissa paikoissa, jotka huomasimme ohikulkeissamme olevan paikallisten suosiossa. Sympaattisen Bikini-barin (harhaanjohtava nimi baarilla) päivän menuissa sai hyvän hinta laatusuhteen ja katsauksen tavalliseen paikalliseen arkiruokaan. Lute y Jesus tarjosi ihan hyvää kalaa ja mereneläviä ja La Cabaña oli tapas-iltaan oiva vaihtoehto. Corralan baaritiskillä tai kaupungintalon aukiolla oli kiva poiketa lasillisella ja Granadan maakunnassa kun oltiin kylkiäisenä tuli aina tapas.

Kulttuurin ystävälle Almuñécar on myös hyvä kaupunki. Kaupungilla on hieno kulttuuritalo, jonka tarjonta näyttää olevan monipuolista, eivätkä liput ole hinnalla pilattuja. Harmittelin itse sitä, että mieli olisi tehnyt Piazzola-konserttiin, mutta koronapelko kummitteli taustalla sen verran, että katsottiin miehen kanssa turvallisemmaksi jättää tässä kohtaa väliin. Tyhmää ehkä, mutta sellaista riskien tasapainottelua koronan kansa joutuu koko ajan käymään.

Paikallinen tapa tehdä puutarha.Almuñécar on kivan vihreä.

La Herradura – kaunis, mutta ei koskettava

15 minuutin bussimatkan päässä on pieni La Herraduran kylä, joka kuuluu Almuñécariin. Herradura tarkoittaa hevosenkenkää, joka tulee rantaviivan muodosta vuorten välissä.

La Herradura on päällisin puolin oikein viehättävä. Suurin osa elämästä näyttää keskittyneen rantakadun tuntumaan, jossa on paljon loma-asutusta ja rantakuppiloita. Kaikessa näytti kuitenkin olevan havaittavaa turismileimaa. Jopas alkoi englanninkielisiä ruokalistojakin täältä löytyä.

Käsitystämme vahvisti täysin kelvoton lounaamme, joka oli turistikusetusta pahimmasta päästä. Ravintolan sijainti oli ihastuttava meren ääressä, mutta mitään muuta ihastuttavaa siinä ei sitten ollutkaan.

Tilasimme alkuun jaettavaksi talon salaatin (9 euroa). Saimme eteemme epämääräisesti pilkotun näivettyneen vihanneskasan, josta talon salaatin teki ilmeisesti se, että päällä oli tummunut eilisen päivän keitetty muna. Lähetimme salaatin takaisin ja saimme tilalle yhtä onnettoman kasan, tosin tällä kertaa vihannekset näyttivät freeseimmiltä.

Pääruuaksi tilasimme grillattuja boqueroneksia, jotka olivat kelmeitä ja ilmiselvästi liian vähän grillattuja. Ihmettelimme myös kalojen suurta kokoa ja epäilimme vahvasti, että kyse oli sardiineista. Kun mainitsimme asiasta tarjoilijalle, hänen asenteensa oli kerrassaan ylimielinen. Vähän siihen malliin, että millä oikeudella tulette tänne arvostelemaan.

Tämä oli yksi osoitus siitä, mitä helposti tulee vastaan, kun ollaan olemassa vain turisteja varten. Turistiruokaa kalliilla hinnalla, eikä pätkänkään väliä, minkä tasoista. Aina tulee uutta jengiä, joka on valmis maksamaan.

La Herradurassa kannattaa kiivetä ylös vanhalle majakalle näköaloja katsomaan ja sieltä voi jatkaa kylän toiselle puolella huvivenesatamaan Marina del Esteen. Matkalla ihastelimme rinteille rakennettuja hulppeita loma-asuntoja. Ilmeisesti alue on kerännyt rahakasta porukkaa, jos jotain voi päätellä autokannasta tai sataman upeista veneistä.

La Herraduralla on kauniita rantoja ja intiimejä rantapoukamia, mutta muuten kylä ei nyt oikein sytyttänyt.

Myös La Herraduralla on rantaa tarjolla.Hyvä näköalapaikka.Marina del Este oli himpun verran elitistinen.

Viehättävä lomakaupunki Nerja

Jos pitäisi valita viikon lomalle mukava lomakohde rannalta, valintani voisi hyvin olla Nerja. Puolen tunnin bussimatkan päästä Almuñécarista sijaitseva rantakaupunki on aika nopeasti nähty, mutta jotain viehättävyyttä paikassa silti on.

Nerja on huoliteltu, siisti ja kaunis rantakaupunki kalliorantoineen ja hyväkuntoisine valkoisine taloineen. Turistille löytyy kyllä kaikkea: niin perinteisiä andalusialaisia ravintoloita kuin vähän uudemmanaikaisia bistroja, hyvin hoidettuja rantoja, hyvät ostosmahdollisuudet ja paljon hotelleja kuin muutakin loma-asutusta.

Uskoisin, että voisin hyvin viihtyä täällä viikon päivät ihan vain lepolomalla, sillä turismistaan huolimatta Nerja on oikea kaupunki ja tarjoaa monipuolisia palveluita kaikenlaisiin tarpeisiin. Ilmapiiri on mukava ja letkeä, vaikka yllättävän paljon kaduilla näkyi näin marraskuussa turisteja erityisesti ruotsalaisia, joiden suosiossa kaupunki näyttää kovasti olevan.

Nerjan pakollinen käyntipaikka Balcon de Europa.Nerjan rannat ovat pieniä kallioiden reunustamia poukamia.Pienet sivukadut ovat parasta antia myös Nerjassa.

Salobreña jätti kylmäksi

Viimeiseksi mennään todella aitoon andalusialaiseen kaupunkiin. Lähellä Almuñécaria sijaitsevassa kaupungissa asukkaita on reilu 12000.

Kaupungin päänähtävyys on vanha maurien rakentama linna vanhan kaupungin korkeimmalla kohdalla, jonne alkajaisiksi suunnistimme. Vanha kaupunki ei juurikaan eronnut muista vanhoista andalusialaisista kaupungeista. Valkoisia taloja ja kapeita katusokkeloita kuten useimmissa Etelä-Espanjan vastaavissa kaupungeissa.

Linnaa kannattaa käydä katsomassa vaikkapa ihan näköalojen vuoksi, mutta muuten muurit eivät oikeastaan eroa muista Espanjan vanhoista linnoista.

Itse Salobreña ei meitä oikein innostanut. En tiedä onko vähän yksioikoista ja liian vähäiseen kokemukseen perustuvaa, mutta jotenkin kaupunki vaikutti köyhältä ja turistin näkökulmasta kiinnostamattomalta. Joka puolella silmiin pisti en vende, myytävänä, kyltit ja sellainen yleinen huonokuntoinen ja hoitamaton ympäristö.

Emme löytäneet kaupungista oikein mitään mielenkiintoa ja hyppäsimme paluubussiin suunniteltua aikaisemmin. Liian paikallista, totesi mies. Mitä sitten tarkoittaneekaan?

Salobreñan kaunein osa löytyi vanhasta kaupungista linnan ympäristöstä.

On se vaan hankala yhtälö löytää juuri sopiva lomakohde. Pitäisi olla paikallista elämää, sopivasti palveluita, kiinnostavaa nähtävää, kaunis lomamiljöö, mutta ei kuitenkaan liikaa turisteja. Ei muuten mikään helppo yhtälö.

Kaksi viikkoa oli meille passeli aika Almuñecariin. Meidän matka jatkuu ja uudet seikkailut odottavat. Seuraavaksi matkataan kaupunkiin, josta pidän ehkä kaikkein eniten kaikista Espanjan kaupungeista.

Onko sinulla kokemuksia näistä Andalusian kohteista? Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä mieltä itse olet.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja

Täydellinen lomamoodi – rantalomanen Nerjassa

lauantai, 13 huhtikuun, 2019

Hola pitkästä aikaa. Päivät kuluvat sellaista haipakkaa, etten edes blogia ole viimeiseen viikkoon ennättänyt päivittämään. Aika vaan soljuu sulavasti ihan tavallisen arjen merkeissä. Kaupassa käyntiä, kotiaskareita, merenrantalenkkejä, kampaajalla käyntiä, muutama päivä vieraiden houstaamista ja jossain välissä vähän shoppailuakin.

Vaihtelevien ja melko viileiden päivien jälkeen sää on vaihtunut lähes helteisiin keleihin. Huomasin, että omasta garderoobistani uupuu kevyitä kesävaatteita ja siksi on pitänyt kierrellä vähän vaatekauppoja kesämekkoa ja -puseroita metsästäen.

Fuengirola on minusta oiva ostoskaupunki. Jos et ole merkkivaatteiden perään, mukavan hintaista kesäretonkia täältä saa kohtuuhinnalla. Erityisen ihastuksissa olen edullisiin pellavavaatteisiin, joista Suomessa saa maksaa usein moninkertaisen hinnan.

Se, mistä itse asiassa piti kertoa, on meidän viikonlopun rantalomanen. Lähdimme ihan ex tempore pikku matkalle inspiroituneena säätiedotuksesta, joka  lupasi viikonlopulle mahtavan lämmintä ja aurinkoista. Mielessä siinsi turkoosinvärinen meri ja pieni rantakaupunki.

Kun ulkomailla asustelee pidemmän aikaa, tuntuu ihan siltä kuin maan sisällä matkatessa tekisi uusia ulkomaanmatkoja. Ainut ero on siinä, ettei tarvitse lentää mihinkään, eikä matkustaa tuntitolkulla. Eikä myöskään maksaa paljoa, niin kuin ei nytkään.

Kissanpäiviä

Löysin meille erittäin kohtuuhintaisen majoituksen Nerjasta, reilun 20 000 asukkaan rantakaupungista 50 kilometrin päästä Malagasta itään.

Tuumasta toimeen, parin yön hotellivaraus sisään ja seuraavana aamupäivänä matkasimme paikallisjunalla kotipysäkiltä ensin Malagan Maria Zampranon rautatieasemalle ja sieltä viereiseltä bussiasemalta Nerjaan. Reilun tunnin mittainen bussimatka kustantaa ainoastaan noin viisi euroa/suunta.

Vähän naureskelimme matkalla, että lähdimme kotoa Fuengirolasta parin päivän rantalomalle. Olen käynyt Nerjassa muutama vuosi takaperin ja siitä jäi ihan positiivinen kuva. Edellisen matkani pääsyy oli Nerjan merkittävin nähtävyys tippukiviluolat.

Tällä kertaa halusin käydä Nerjasta muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa Frigilianassa. Tätä piskuista vuoristokylää pidetään yhtenä Andalusian kauneimmista valkoisista kylistä ja ihastuttavahan se olikin. Frigilianasta tulossa juttua vähän myöhemmin.

Parasta Nerjassa ovat kauniit rannat ja näköalat. Ja onhan Nerjassa toki muutakin kauneutta.

Jänskäsin vähän valittua majapaikkaamme. Ydinkeskustassa sijaitseva Mena Plaza hotelli oli saanut booking.comissa loistavat arvostelut, eikä 54 euron vuorokausihinta parvekkeellisesta huoneesta aamiaisella päätä huimannut. Se mikä vähän arvelutti oli hotellin vain kahden tähden luokitus.

Ennakkoluulot olivat turhaa. Oikeastaan en tajua, miksi hotelli on luokiteltu noin alas, sillä kolme tähteä sille olisi kuulunut mennen tullen. Mena Plaza on siisti ja melko uusi hotelli. Sijainti ydinkeskustassa on loistava lähellä linja-autoasemaa, rantaa sekä ravintola- ja ostoskatuja. Sängyt olivat hyvät ja buffetaamiainen parempi kuin monissa neljän tähden hotelleissa. Plussaa myös huoneen tyhjästä jääkaapista, jonne sai mukavasti cavan ja vesipullot kylmään. Ainut miinus oli, ettei missään mainittu, että hotellin katolla oleva uima-allas oli remontissa.

Nerja on viehättävä lomakaupunki. Ehkä liian pieni pidempään asumiseen, mutta mataline taloineen ja viehättävine katuineen täydellinen lomakohde erityisesti, jos pidät auringosta ja rannoista.

Kauniit kallioiden reunustamat hiekkapoukamat, upeat näköalat ja lukuisat kiinnostavan näköiset ravintolat saivat ainakin meidät viihtymään. Ja pilvettömältä taivaalta hehkuva aurinko käänsi parhaimman lomamoodin päälle.

Mena Plaza hotelli Nerjassa on yli 300 ravintolaa, mistä valita. Lomatunnelmissa.

En tiedä tekeekö Nerjaan enää kukaan suomalaisista seuramatkajärjestäjistä matkoja, sillä suomen kieltä ei juurikaan kaduilla kuulunut. Kaupunki näytti olevan englantilaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten suosiossa ainakin kaduilla kuultujen kielten perusteella.

Nerjan kaupunki mainostaa itseään Euroopan parhaalla ilmastolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Nerjan sijainti on muita Costa del Solin kaupunkeja lämpimämpi ja kosteampi. Tästä syystä ympäristö on täynnä hedelmä- ja vihannesviljelmiä, mm. avokado- ja mangopuita näytti olevan vähän kaikkialla.

Vieraassa kaupungissa ruokapaikan löytäminen on aina tuuripeliä. Tällä kertaa meillä kävi mäihä. Bongasin keskustasta pelkistetysti sisustetun Pápalo -nimisen ravintolan. Seinään kiinnitetty aasialaisvivahteinen ruokalista herätti kiinnostusta, sillä tässä kohtaa meitä on alkanut perinteinen andalusialainen keittiö tapaksineen jo vähän kyllästyttää.

Perfecto, tekisi Pápalosta mieli sanoa. Kauniita annoksia, jotka tarjoiltiin kauniilta astioilta, makumaailmaltaan vivahteikasta hieman erilaista fuusiokeittiötä, ystävällistä palvelua eikä mitään kohtuuttoman hintaista. Ravintola on avannut ovensa viime joulukuussa.

Seuraavana iltana päätimme vähän säästää ja mennä edullisesti pizza/salaattilinjalla. Nyt ei mennyt ihan putkeen, mutta niinhän se on, että sitä saa mitä tilaa. Aina ei onnistu syömään halvalla hyvin, ei edes Espanjassa.

Pápalo oli meille mieleen.

Nerjan keskustassa, meren äärellä, on upeista näköaloistaan tunnettu Balcón de Europa, Euroopan parveke, josta tosiaan avautuu ihastuttava näkymä alas merelle. Minun teki viimeisenä iltanamme mieli mennä istuskelemaan jonnekin rannan yläpuolella sijaitsevista ravintoloista, joista avautuu hienot näkymät merelle.

Yleensä näissä näköalapaikoissa saa maksaa ”näköalalisää”, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että juomien hinnat ovat roimasti kalliimpia kuin missään muualla. Balcón de Europan vasemmalla puolella on pieni kahvila/baari Calabella. Sisustus on jäänyt menneille vuosikymmenille, eikä paljoa houkuttele poikkeamaan sisään. Mutta mene kuitenkin.

Kahvilan perällä ulkoterassilla ei ole kuin muutama pöytä, mutta ne sijaitsevat parhaimmalla mahdollisella näköalapaikalla. Ja mikä parasta, tässä paikassa ei rokotettu hinnoilla. Neljän euron mojitossa jäämurska oli nuijittu käsin, mutta maku oli aito. Enpä keksi äkkiseltään parempaa paikkaa siemailla drinksua pimenevässä etelän illassa.

Balcón de Europa Täydellinen mojitohetki.

Nerjasta kannattaa käydä. Kaupunki on pieni, joten huippusesonkina se on varsin aika täysi ja tukkoinen. Jos voit, mene syksyllä tai näin keväällä ja mieluiten aurinkoisella säällä. Nerja on idylli aurinkoisesta rantakaupungista. Turkoosin värinen kirkas meri houkuttelee, vaikka ei niin rantaihminen olisikaan. Lomatunnelma on taattu.

Aiemmasta Nerjan reissusta voit lukea täältä.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Andalusia Costa del Sol Espanja

Suloinen Nerja kätkee maan alle suuren luonnonihmeen

keskiviikko, 15 marraskuun, 2017

Tässä kaupungissa on yksi nähtävyys ylitse muiden.

Syy miksi matkustin Malagasta 50 kilometrin päähän Nerjaan oli sen kuuluisin nähtävyys, Euroopan suurimpiin kuuluva tippukiviluolasto. Tippukiviluolat olivat jääneet kummittelemaan mielen sopukoihin jo lapsuudessa ahmimistani Viisikko-kirjoista. Yli 40 vuotta kuitenkin kului ennen kuin pääsin itse toteamaan olivatko tippukivimuodostelmat niin ihmeellisiä kuin Enid Blyton niitä kuvasi.

Nerjaan pääsee Malagasta bussilla tosi helposti. Busseja kulkee useita tunnissa ja matka kestää vuorosta riippuen tunnin molemmin puolin. Liput ostetaan etukäteen Malagan bussiasemalta Alsan lippuluukulta tai sen edessä olevista automaateista. Hintaa yhdensuuntaiselle matkalle tulee 4.51 euroa. Aikataulut löydät täältä: https://www.alsa.com/en/web/bus/home

Bussilla pääsee Malagasta suoraan luolille (Nerja Cuevas) tai Nerjan linja-autosemalta reilun euron hintaan. Vilkkaimpina aikoina viiden kilometrin päässä oleville luolille pääsee myös Nerjan keskustasta katujunan kyydissä, johon myydään 15 euron hintaista yhdistelmälippua, joka sisältää sisäänpääsymaksun ja kyydin. Normaalisti sisäänpääsymaksu on 10 euroa. Itse suuntasin luolille marraskuisena maanantaiaamuna ja kuulin perillä, että sisäänpääsy on ilmainen. Tässä jälleen yksi hyvä syy matkustaa ns. low seasonina.

Liput luoliin ostettiin erillisestä lippukojusta ja lipusta näkyi aika milloin tuli viimeistään olla sisällä vastapäisessä rakennuksessa. Yllättäen itse tippukiviluolista ei näkynyt ulospäin minkäänlaista viitettä, joten en meinannut heti hoksata, missä sisäänkäynti oikein oli. Kyse on todellakin maansisäisestä aarteesta.

Alkuun katsottiin lyhyt esittelyvideo ja sen jälkeen luoliin mentiin ryhmänä. Luin jostain, että luolasto käsittää 430 porrasta, joten jos liikkumisessa on ongelmia ehkä kannattaa harkita kahteen kertaan. Nousuja ja laskuja oli reitillä paljon.

Tippukiviluolasto oli ihmeellinen! Ehdottomasti enemmän kuin osasin odottaa. Kun kuljin pitkin luolien käytäviä ja tuijottelin ympärilläni olevia epätodellisia kalkkikivimuodostelmia, tuli jotenkin kummallinen unenomainen tunne. Ihan kuin ympäristö ei olisi ollut ollenkaan totta. Naureskelinkin, että tuntui kuin olisin tullut osaksi Viisikon seikkailuja.

Vasta 1959 löytyneellä luolastolla arvellaan olevan ikää noin viisi miljoonaa vuotta. Jo tämä aikajänne sai meikäläisen hiljaiseksi.

Jos menet Nerjaan, älä jätä tätä ihmettä näkemättä.

Miltä Nerja sitten muuten näytti? Reilun 20 000 asukkaan pikkukaupunkia voisi luonnehtia suloiseksi lomakyläksi. Paikka on pieni, mutta hyvin sievä muutaman päivän leppoisaan lomailuun, etenkin jos sää sattuu suosimaan.

Rakennuskulttuuri Nerjassa on matalaa, mikä korostaa entisestään viihtyisää ja vehreää pikkukaupunkitunnelmaa. Nerjaa reunustava vuoririvistö ja jyrkät kalliorannat antavat paikalle mukavasti vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta. Katukuva valkoisine taloineen näyttää huolitellulta, voisi sanoa jopa vauraalta.

Joltain keskustan sivukadulta löysin oivan lounaspaikan. Etenkin monipuolisia kasvisruokia tarjoavan Restaurante La Joyan 12.90 maksava päivänmenu ”menu del día” oli herkullinen. Iso peukku marokkalaiselle vegelautaselle. Alkoivat nimittäin tapakset tulla jo korvista ulos, vaikka niistä kovasti pidänkin. Mutta rajansa kaikella.

Niin turistit kuin paikalliset kokoontuivat sunnuntai-iltana keskustan pääaukiolle ja näköalapaikalle Balcon de Europelle. Auringon laskiessa ja värjätessä ympäristön vaaleanpunaiseksi näkymä oli kerrassaan viehättävä ja tunnelma tapissa. Taustalla soitteli nuori nainen viulua, mitä oli ilo kuunnella. Kerrankin jotain muuta kuin Quantanameraa epävireisellä kitaralla.

Vietin Nerjassa yhden yönseudun, mutta olisi siellä mennyt toinenkin. Tippukiviluolien lisäksi mitään muuta ihmeempää nähtävää kaupungissa ei ole, parasta oli paikan letkeä tunnelma. Samaa mieltä ovat varmasti ne sadat ruotsalaiset, joita tuntui Nerjassa olevan melkoisesti.

Mukavaa olisi ollut, jos olisin ennättänyt lekottelemaan jollain rantakallioiden väliin jäävällä hiekkapoukamalla, mutta toivottavasti ensi kerralla. Olen vieläkin niin hämmentynyt ja ihastuksissa tippukiviluolista, että voisin hyvinkin mennä siellä käymään uudelleen. Nerjasta jäi lämmin mieli.

http://www.thenerjacaves.com/

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

Costa del Sol Espanja Majoitus ulkomaat

Säästä majoituksessa – matkusta Manner Espanjaan talvikuukausina

sunnuntai, 12 marraskuun, 2017

Jaksan aina vaan ihmetellä Espanjan majoitushintoja vilkkaimman turistisesongin ulkopuolella. Hinta laatusuhde on kohdallaan, sillä jo muutamalla kympillä yöltä irtoaa tasokas hotellihuone tai hyvätasoinen apartementos-huoneisto.

Matkailin nyt toistamiseen Espanjan kaupungeissa marraskuussa ja totesin jälleen samaa kuin aiemmin. Kun matkustaa silloin, kun vilkkain turistikausi on ohitse, säästää mukavasti majoituskustannuksissa. Eikä tasosta tarvitse juurikaan tinkiä, vaikka matkabudjetti olisikin tiukka.

Nyt viimeisimmällä matkallani Andalusiassa majoituin kolmessa eri maksullisessa majapaikassa: kahdessa hotellissa ja yhdessä yksityisessä huoneistossa. Varailin majoitukset vasta päivää tai kahta ennen matkapäivää. Tässä vaiheessa loppuvuotta turistikausi alkaa olla ohitse ja majoituskohteita näytti olevan hyvin saatavana.

Jonkinlainen hyvä mäihä näytti tällä kertaa käyvän, sillä sain mielestäni parasta hinta laatusuhdetta, mitä koskaan aiemmin. Olin jopa hieman hämmästynyt saamistani hyvistä hotellihuoneista, sillä niin monesti yksin reissatessani olen saanut kokea, että sinkkumatkaajalle annetaan usein se hotellin pienin ja hikisin huone.

Córdobaan matkasin veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Majapaikaksemme varasin upouuden Apartemento entre Patios Valladaresin. Huoneisto oli tullut vastikään booking.comille vuokraukseen eikä siitä juurikaan ollut arvioita. Yleensä etsin kohteita, joista löytyy riittävästi palautetta, joten vähän arvelutti vuokrata tätä kohdetta.

Pelkoni osoittautui aivan turhaksi, sillä huoneisto oli yksi parhaita, joita olen koskaan vuokrannut ja hinta laatusuhteeltaan ehdottomasti aatelia. Kaksi makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, olohuone, täydellisesti varustettu keittiö, terassi ja käytössä vielä taloyhtiön sisäpihapuutarha hintaan 64 euroa kolmelta hengeltä/vrk. Kaikki oli uutta, puhdasta, kauniisti sisustettua ja hillittömän siistiä sekä sijainti mitä parhain vanhan kaupungin ytimessä. Lämmin suositus tälle huoneistolle. Taso on niin hyvä, että hinta kestää vaikka tuplauksen.

Jo rappukäytävä antoi osviittaa hyvästä tasosta.

Córdoba kolahti sen verran syvälle, että päätin jäädä yksikseni kaupunkiin vielä pidemmäksi aikaa. Ikävä kyllä apartementoksemme oli jatkossa varattu, joten jatkoin lomailua majoittumalla keskustan hotelli Eurostars Patios de Cordobaan.

Neljän tähden hyvätasoinen, vasta remontoitu 2-hengen huone aamiaisella maksoi 77 euroa vuorokaudelta. Huone oli mukavan tilava, hyvin hiljainen ja aamiainen melko runsas. Tykkäsin myös kovasti hotellin alakerran patiosta, jossa oli iltaisin mukava istuskella tähtitaivaan alla viinilasillisen ääressä blogijuttua kirjoitellen. Toinen sisätilapatio sijaitsi hotellin aulan vieressä.

Kolmas onnistunut hotellivaraus oli rantakaupunki Nerjasta. MB Boutique Hotel oli kolmen tähden hotelli, jossa oli neljän tähden huone ja viiden tähden palvelu. 49 euron hintaan sain juniorisuiten, johon kuului 33 m2:n huonetila. Extraleveä kylpyamme, kaksi julmetun kokoista telkkua, playstation-asema videopeleineen, kahvikone, kylpytakki ja tohvelit sekä kaikki minibaarin tuotteet euron kappalehintaan lisäsivät viihtymistä. Hintaan sisältyi myös ihan hyvä buffet-aamiainen, joten voisinpa sanoa, että tämä hinta laatusuhde tuntui suorastaan hemmottelulta. Erikoista hotellilla oli, että se oli tarkoitettu vain aikuisille.

Katolla oli mukavat auringonottotilat poreammeineen.

Vaikka marraskuuta elettiin, Andalusiassa ei tarvinnut tinkiä myöskään keleistä. Kaksiviikkoisen matkarupeamani jokaisena päivänä aurinko helotteli taivaalla lämpötilan kivutessa parhaimmillaan (minulle tosin pahimmillaan) yli hellerajan.

Sopii kysyä, miksei matkustaisi manner-Espanjaan meidän talvikuukausina? Vähemmän turisteja, edullisemmat hinnat, mutta kelit pääosin kesäiset. Sopii ainakin minulle.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.