Uusi elämä Italiassa – suomalaisbloggaaja vaihtoi Helsingin Venetsiaan

Harjoittelupaikka toi tilaisuuden muuttoon

Marimente-blogia kirjoittava Mari Koskelo muutti alkuvuodesta 2015 Venetsiaan. Aluksi hänen oli tarkoitus viettää kaupungissa kolme kuukautta, mutta kun mahdollisuus jäädä Venetsiaan pidemmäksi aikaa tarjoutui, tarttui Koskelo siihen empimättä.

– Olin jo pitkään etsinyt erilaisia vaihtoehtoja hakeutua asumaan ulkomaille, koska halusin jonkin käänteentekevän muutoksen elämääni. Osittain hieman puolitosissani lähettelin työhakemuksia maailmalle. Lopulta Venetsiasta aukesi matkailualan online-markkinoinnin työharjoittelupaikka, joka kuulosti tilaisuudelta, jota olin kaivannut, kertoo Mari Koskelo.

Päätös Venetsiaan lähtemisestä oli kokeneelle matkailijalle helppo, sillä ahkeran matkustelun lisäksi Koskelo on ehtinyt asua ulkomailla jo kahteen otteeseen: Italian Genovassa vuonna 2009 sekä Hollannin Leeuwardenissa vuonna 2008. Ilmoitus tulevasta muutosta Italiaan ei siis herättänyt ihmetystä Koskelon lähipiirissä.

– Lähtöilmoitus tuskin tuli kenellekään täytenä yllätyksenä, sillä olin haikaillut muille maille pidemmäksi aikaa jo hyvin kauan. Uskon, että kaikki ymmärsivät päätöksen olleen minun tapauksessani paras mahdollinen tapa nauttia elämästä, ja lähipiiri olikin puolestani haikean iloinen sekä todella kannustava. Se oli hienoa, sillä näin ison elämänmuutoksen kohdalla läheisten henkinen tuki ja fyysinen muuttoapu olivat todella tärkeitä, sanoo Koskelo.

Mari Koskelo muutti Venetsiaan tammikuussa 2015, ja on asunut kauniissa italialaiskaupungissa jo reilun neljän kuukauden verran. Vaikka Venetsia jakaa matkailijoiden joukossa mielipiteitä, on Koskelo viihtynyt kaupungissa mainiosti.

– Parasta Venetsiassa ovat varmasti kaikki ne upeat ihmiset, joihin olen saanut tutustua täällä ollessani. Rakastan työskennellä kansainvälisessä ympäristössä sekä viettää myös vapaa-aikani monista eri maista tulevien ihmisten kanssa. Olenkin jo saanut täällä useita hyviä ja tärkeitä ystäviä.

Uusia oppeja joka päivä

Muutto Venetsiaan kävi lopulta varsin nopeasti, sillä kuukauden kuluttua harjoittelupaikan vastaanottamisesta Koskelo pakkasi kaksionsa kahteen matkalaukkuun ja matkusti uuteen kotikaupunkiinsa. Nopeasta aikataulusta huolimatta hän ehti valmistautua muuttoon perusteellisesti.

– Italian kärsivällisyyttä ja riittävää huumorintajua vaativa kulttuuri sekä kostean kylmät talvikelit ja sisälämpötilojen viileys olivat onneksi jo käyneet tutuiksi Genovassa asumisen jäljiltä. Kieltä olisin voinut etukäteen muistella enemmän, mutta täällä paikan päällä sille on joka tapauksessa koko ajan altistuneena, joten kielen koukerot alkavat sujua päivä päivältä paremmin!

Seikkailu Venetsiassa ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä, ja myös Koskelon odotukset kaupunkia kohtaan olivat varsin realistiset. Eniten hän odotti mielenkiintoisia työkokemuksia ja uusia ystäviä. Molemmat näistä hän saavutti varsin nopeasti.

– Odotin saavani perehtyä Venetsian kaupunkiin pintaa syvemmältä ja kurkistaa matkailijoille rakennetun kulissin toiselle puolelle. Opin edelleen tästä kaupungista lisää joka päivä, mutta haluan kesän myötä tutkia lisää myös muita Italian kohteita, Koskelo listaa.

Työharjoittelu kului nopeasti, mutta Koskelo ei ollut vielä ehtinyt saada tarpeekseen Venetsiasta. Kun hänelle tarjottiin harjoittelun päätyttyä työsopimusta, ei vastausta tarvinnut pitkään miettiä.

– Täällä viettämäni aika on tähän mennessä ollut paljon enemmän kuin ikinä uskalsin olettaa, perustelee Koskelo päätöstään jäädä Venetsiaan.

Venetsialla on myös varjopuolensa

Venetsia ei ole tarjonnut pelkästään jäätelöä ja uusia ystäviä, sillä kuten aina ulkomaille muuttaessa, myös tällä kertaa vastaan on tullut sekä pettymyksiä että vastoinkäymisiä.

– Vaikka elämä Venetsiassa matkailutöiden parissa kuulostaa melkein naurettavan täydelliseltä, ei se sitä suinkaan ole! Esimerkiksi asuntotilanne Venetsian pääsaarella on huono, useiden asuntojen hinnat ovat pilvissä ja saatavuus sekä laatu huonolla tasolla, Koskelo kertoo.

Kuukaudet Venetsiassa ovat opettaneet paikallisille tavoille, ja Koskelon mukaan erityisesti asuntoa hankkiessa tulee olla varsin ripeä. Myös kulttuurien väliset erot tuovat haastetta arkeen.

– Italian junayhteyksiin ei esimerkiksi voi luottaa, sillä aina on se mahdollisuus, että junayhteys on peruttu tai se on sata minuuttia myöhässä. Lisäksi esimerkiksi virallisten asioiden hoitoon, kuten vaikkapa postissa, pankissa tai muussa toimistossa asiointiin, kannattaa varata jopa tunteja aikaa, opastaa Koskelo.

Mukavuusalueen ulkopuolelle joka päivä

Muuttoa ulkomaille suunnitteleville Koskelolla on vain yksi neuvo: pistä heti tuulemaan!

– Itse jahkailin ehkä turhankin kauan ennen kuin aloin konkreettisesti lähettää työhakemuksia yrityksiin ja tosissani suunnitella muuttoa pois Suomesta. Jos lähteminen pelottaa, kuten se varmasti kaikilla jossain vaiheessa tekee, kannattaa muistaa, että jos asiat eivät sujukaan uudessa kotimaassa toivotulla tavalla, Suomeen pääsee aina takaisin, Koskelo rohkaisee.

Uusien asioiden kokeminen tai epämukavuusalueelle astuminen eivät ole Koskelolle vieraita, sillä hän pyrkii haastamaan itseään jatkuvasti. Kokemusta on karttunut niin yksin matkustamisesta kuin lukuisten uusien tuttavuuksien tapaamisesta.

– Kehitän ja rohkaisen itseäni asettumalla mukavuusalueen ulkopuolelle. Uusien ihmisten tapaaminen matkan aikana on hyvin inspiroivaa ja ajattelen, että jokainen matkoilla tapaamani ihminen on opettanut minulle jotain elämästä. Samalla opin jatkuvasti myös jotain uutta itsestäni ja opin tuntemaan itseäni paremmin.

Inspiraatiota matkailuun Koskelo saa sekä töidensä että harrastuksensa puolesta.

– Seuraan jatkuvasti sekä suomalaisia että kansainvälisiä matkablogeja, jotka tuovat valtavasti matkainspiraatiota. Nykyään myös töiden puitteissa tulee jatkuvasti lisäideoita kohteista, joihin voisin suunnata seuraavaksi.

Uusia oppeja matkailun myötä

Yksin matkustaminen on Mari Koskelolle varsin tuttua, eikä jo 20 maassa käynyt matkailija ole välttynyt mieleenpainuvilta kommelluksilta.

– Esimerkiksi Nicaraguan Ometepe-saaren kahviviljelmillä vieraillessamme jouduimme pakenemaan epäilyttävää meteliä pitäviä gorilloja. Koillis-Brasilian Recifeen saapuessani taas raha-automaatti söi heti kättelyssä luottokorttini eikä paikalla ollut kuin portugalia puhuvia virkailijoita. En varmasti tule unohtamaan myöskään eksyksissä oloa ja harhailua yksin kaatosateessa jossain päin Etelä-Brasiliaa, Koskelo listaa.

Pienistä vastoinkäymisistä ja ikimuistoisista kommelluksista huolimatta into matkailua kohtaan ei näytä laantumisen merkkejä, sillä seikkailut houkuttelevat naista jatkuvasti.

– Parasta matkailussa on uuden ympäristön tuoma vapauden tunne ja oman ajatusmaailman laajentuminen: sen oivaltaminen, että mikä tahansa on mahdollista, jos itse haluaa ja uskoo siihen, ja että maailmassa ei ole yhtä oikeaa totuutta tai tapaa elää, sanoo Koskelo.

Mari Koskelo on seikkaillut matkailu-uransa aikana niin Euroopassa, Etelä- kuin Pohjois-Amerikassakin, mutta brasilialaisessa slummissa koetut hetket ovat jääneet erityisen hyvin matkailijan mieleen.

– Brasiliassa yövyin erään viikonlopun Rio de Janeiron rauhoitetussa Babilonia-favelassa paikallisen perheen kodissa. Vierailuni sattui juuri vaalien aikaan, jolloin slummissa oli entistä enemmän vilskettä: raketit paukkuivat ja capoeiran rumpujen rytmit kaikuivat yötä myöten. Perhe oli uskomattoman vieraanvarainen ja vakuutteli minun olevan turvassa. Huoneestani sekä rakennuksen kattoterassilta oli mielettömät näkymät Copacabanan rannalle sekä Kristus-patsaalle!

Vuosien varrella koetut seikkailut ovatkin opettaneet Koskelolle paljon, mutta tärkein asia on selvä.

– Olen oppinut matkoillani, että pieni ihminen pystyy niin paljon enempään kuin mitä ikinä osaa hurjimmissa unelmissaankaan kuvitella, Mari Koskelo sanoo.

>> Lue lisää Marimente-blogista!

Teksti: Inka Khanji
Kuvat: Mari Koskelo

Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää