Tiesitkö tämän Kyproksesta? Kymmenen mielenkiintoista faktaa tutusta lomasaaresta

1. Kahtia jaettu saari

Kypros itsenäistyi vuonna 1960, mutta levottomuudet saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön välillä alkoivat jo vuonna 1963. Vuonna 1974 Kyproksella tapahtui Kreikan sotilashallinnon tukema vallankaappaus, jonka seurauksena Turkin armeijan otti haltuunsa alueita saaren pohjoisosassa ja Kypros jakautui kahtia. Kyproksen turkkilaisten asuttama pohjoisosa julistautui itsenäiseksi Pohjois-Kyproksen turkkilaiseksi tasavallaksi 1983. Toistaiseksi Turkki on ainoa maa, joka on tunnustanut valtion.

Koko Kypros liittyi EU-jäseneksi vuonna 2004, mutta käytännössä EU:n toiminta ulottuu vain kansainvälisesti tunnustetun eteläisen Kyproksen tasavallan alueelle.

2. Vasemmanpuoleinen liikenne

Kypros on yksi neljästä Euroopan maasta, jossa liikenne on vasemmanpuolista. Muut maat ovat Iso-Britannia, Irlanti ja Malta.

Vasemmalla ajaminen on perua ajalta, jolloin Kypros oli Ison-Britannian siirtomaa. Kypros itsenäistyi vuonna 1960.

3. Aavekaupunki ja hylättyjä rakennuksia

Varoshan lomakeskus Famagustan kaupungissa oli kukoistava rikkaiden ja kuuluisien lomanviettopaikka ennen Kyproksen jakautumista. Turkkilaisten vallatessa saaren pohjoisosan Varoshan asukkaat pakenivat, eivätkä he koskaan päässeet palaamaan koteihinsa, sillä sotilaat aitasivat alueen. Varosha on siitä lähtien pysynyt autiona.

Pohjois- ja Etelä-Kyprosta erottavalla vihreällä linjalla on asukkaita vain muutamassa kylässä. Vyöhykkeen sisällä sijaitsee myös hylätty Nikosian kansainvälinen lentokenttä, joka oli ennen saaren tärkein lentokenttä.

4. Afroditen synnyinpaikka

Legendan mukaan kauneuden ja rakkauden jumalatar Afrodite syntyi Kyproksen saarella Pafoksen kaupungissa. Kaupungissa on Afroditelle pyhitetty temppeli. Turistien suosima nähtävyys on rantavedestä nouseva Afroditen kivi, joka on tarun mukaan Afroditen syntymäpaikka.

Shutterstock

5. Halloumijuuston koti

Halloumi, suosittu lampaan ja vuohen maidosta valmistettu juusto, on kotoisin Kyprokselta, jossa sitä on valmistettu jo vuosisatoja.

Juusto tarjoillaan usein grillattuna yhtenä mezeistä. Mezet ovat pieniä naposteluannoksia, joita tilataan useampi ja jaetaan pöytäseurueen kesken.

6. Nimipäiväjuhlat ovat yleinen tapa

Kyproksella nimipäiviä juhlitaan isommin kuin syntymäpäivää. Lapset nimetään usein kotipaikan pyhimysten tai isovanhempien mukaan. Nimet kiertävät suvussa, ja monet sukulaiset ovat samannimisiä.

Nimipäivänä järjestetään yleensä isot ruoan ja musiikin täytteiset juhlat, joihin ovat tervetulleita kaikki sukulaiset ja naapurit.

7. Historiallisia nähtävyyksiä jokaiseen makuun

Kypros on ollut kauttakulkupaikka Euroopan, Aasian ja Afrikan välillä. Monet merkittävät sivilisaatiot ovatkin jättäneet kädenjälkensä saarelle.

Kyproksella on mahdollista nähdä esimerkiksi roomalaisten huviloita ja teattereita, Bysantin aikaisia kirkkoja ja luostareita, ristiretkeläisten linnoja sekä ottomaanien moskeijoita ja asumuksia.

Shutterstock

8. Välimeren kolmanneksi suurin saari

Kypros on pinta-alaltaan Välimeren kolmanneksi suurin saari Sisilian ja Sardinian jälkeen.
Saaren pinta-ala on 9250 neliökilometriä, josta reilu kolmasosa on turkkilaista Pohjois-Kyprosta. Rantaviivaa saarella on 648 kilometriä.

9. Kulttuurin juhlaa

Vuosittain järjestettävä Kypria on kansainvälinen festivaali, joka on Kyproksen tärkein kulttuuritapahtuma. Festivaali sisältää eri kulttuurialojen esityksiä kuten oopperaa, tanssia ja teatteria. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.

10. Ei omaa kansallislaulua

Kyproksen itsenäistyttyä saarivaltiolle valittiin lippu, mutta kansallislaulusta ei päästy yhteisymmärrykseen. Virallisissa tilanteissa saaren kansallislauluna soitettiin instrumentaalista musiikkia.

Saaren jakauduttua kahtia otti kreikkalainen puolisko käyttöön Kreikan kansallislaulun ja turkkilainen puolisko Turkin kansallislaulun.

Teksti: Krista Ahonen
Kuvat: Shutterstock