Viinimatkailijan opas Kreikkaan

Viinituotannossa muutoksen aika

Kreikkalaisista viineistä tulevat usein mieleen vaisut pöytäviinit ja pihkalla maustettu valkoviini retsina, mutta maa tarjoaa myös ensiluokkaisia kokemuksia vaativallekin viiniharrastajalle.

Kreikan viinintuotannon historia on Euroopan vanhimpia, mutta maa ei paistattele suosituimpien viinimaiden joukossa. Kreikkalaisten viinien matala suosio ja alhainen kysyntä johtuvat niin viinien luonteesta kuin eurooppalaisittain korkeasta hintatasostakin.

Kreikan viinit eroavat muiden vanhojen viinimaiden viineistä siten, että ne valmistetaan edelleen perinteisin menetelmin voimakkaasti hapettaen. Tämä sopii maan omaan makuun ja kumppaniksi kreikkalaisen keittiön antimille, mutta suomalaisille makumaailma on vieras.

Kreikan viinintuotannossa eletään muutoksen aikaa, kun viinintuottajat siirtyvät hiljalleen vanhakantaisista valmistusmenetelmistä moderneihin. Valtaosa vientiviineistä on nykyaikaisia, ja uudet kreikkalaiset viinit ovatkin olleet viime aikoina nosteessa erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Tarjottimella koko viinien kirjo

Kreikassa valmistetaan niin puna-, valko- ja roseeviinejä kuin kuohuviinejä, jälkiruokaviinejä ja väkevöityjä viinejäkin. Punaviinit ovat tyypillisesti tummia ja tanniinisia ja niissä on viikunaisia ja nahkaisia elementtejä.

Perinteiset valkoviinit ovat usein lievästi hapettuneita, kun taas uudet valkoviinit ovat kuivia ja mineraalisia. Etelän saarilla valmistetaan makeita ja vahvoja jälkiruokaviinejä. Tunnetuin kreikkalainen valkoviini on retsina, joka on lähinnä turisteille suunnattu erikoisuus.

Santorinilta parhaat valkoviinit

Tuliperäisellä Santorinin saarella jopa 70 prosenttia viiniviljelmistä tuottaa valkoista Assyrtiko-rypälettä, josta valmistetaan sekä kuivaa valkoviiniä että makeaa ja vahvaa Vinsantoa – jota ei pidä sekoittaa italialaiseen Vin Santoon.

Vinsanto valmistetaan perinteisin menetelmin pääosin Assyrtiko-rypäleistä, jotka kuivataan auringossa ennen fermentointia. Hapokkaassa viinissä maistuvat aprikoosi, rusina sekä häivähdys mineraalisuutta.

Assyrtiko-rypäleistä valmistetun kuivan valkoviinin maku on hapokas ja hedelmäinen, ja vulkaaninen maaperä tarjoaa siihenkin mineraalisen vivahteen. Assyrtikosta valmistettu viini kehittyy ikääntyessään toisin kuin useimmat Välimeren alueen kuivat valkoviinit.

Peloponnesoksen korkealuokkaiset punaviinit

Kreikan suurimman viinialueen Nemean vaihtelevat viljelyolosuhteet takaavat monimuotoisen ja korkealuokkaisen rypälesadon. Agiorgitiko-rypäleestä valmistuvat niin täyteläiset ja aromaattiset, kevyet ja hedelmäiset kuin makeatkin viinit.

Agiorgitikolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat syvän punainen väri, pehmeät tanniinit ja tasapainoiset hapot. Nemean alueella sijaitsee kymmeniä viinitiloja, joten Peloponnesoksen niemimaalle matkustavan kannattaa ehdottomasti mahduttaa lomaansa ainakin yksi viinitilavierailu.

Kulttiviini tulee Pohjois-Kreikasta

Makedonian maakunnassa sijaitseva Naoussa on Kreikan ykkösviinialue sekä korkealuokkaisen ja arvostetun punaisen Xinomavro-rypäleen koti. Pohjois-Kreikan karu maaperä ja viininviljelykselle suotuisa viileä ilmasto tuottavat moniulotteisia ja täyteläisiä Xinomavro-viinejä, joiden maussa on hapokkuutta ja tanniinisuutta, ja joiden väri on syvän tummanpunainen.

Etelän lomasaarten viinilöydöt

Laadukkaimmat kreikkalaiset viinit tuotetaan mantereen viinialueilla Naoussassa ja Nemeassa, mutta ensiluokkaisia viinejä löytyy myös etelän lomasaarilta. Kokeile Santorinin valkoviinejä, Samoksen makeita jälkiruokaviinejä, Rodoksen kuohuviinejä ja Kreetan punaviinejä.

Saarilla lomailevan kannattaa vuokrata auto ja kierrellä alueen viinitiloilla maistelemassa paikallisia viinejä, erityisesti kuivia valkoviinejä, raikkaita roseeviinejä ja makeita jälkiruokaviinejä.

Elokuussa matkaileva törmää varmasti paikallisiin viinifestivaaleihin, ja viinintuotannon historiasta kiinnostunut voi poiketa viinimuseoissa, joissa on aina myös maistiaisia tarjolla.

Teksti: Arna Grym
Kuva: iStockphoto, Flickr / ol-eve, Flickr / szeke