Browsing Category

Vaasa

Wanhan Waasan uumenissa

Vanha Vaasa, Vaasa

Tässä blogitekstissä matkaamme jälleen viime kesään ja Pohjanmaalle. Jos edellinen Laihian Nuukuurenmuseosta kertova juttu on jäänyt lukematta, pääset sen pariin klikkaamalla tästä.

Nyt kuitenkin matkaamme Vaasaan, ja sen mielenkiintoiseen sekä historialliseen vanhaan kaupunkiin.

Pyhän Marian kirkon rauniot. Kuva: TimoOK on Foter.com / CC BY-NC-ND.

Vanha Vaasa lyhyesti

Vanha Vaasa sijaitsee noin 7 kilometrin päässä nykyisestä Vaasan keskustasta. Täällä on aiemmin sijainnut vuonna 1606 Kuningas Kaarle IX:n perustama Vaasan puutarhakaupunki linnoineen ja kirkkoineen. Alueen kerrotaan nousseen merestä 1000 vuotta sitten. Korsholman linna sijaitsi paikalla jo 1300-luvulta asti, joten aivan pystymetsään puutarhakaupunkia ei kuitenkaan perustettu.

Kuva: Knutson Johan, tekijä ; Palm – (1), alkuperäisen kuvan tekijä; Schilmann C., kaivertaja 1850–1880. Museovirasto – Musketti.

Vaikka kaupunki oli rakennettu niin ettei tulipalot voisi sitä hävittää, näin kuitenkin tapahtui vuonna 1852. Ainoastaan muutama rakennus jäi todistamaan mennyttä, näiden joukossa Hovioikeuden talo. Myös Hovioikeuden eteen istutettu lehmuskuja selviytyi palosta sekä porvari Falanderin (Wasastjernan) talo, joka nykyisin toimii Vanhan Vaasan museona.

Kuva: TimoOK on Foter.com / CC BY-NC-ND.

Tulipalon myötä kaupunki päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen vajaan 7 kilometrin päähän. Vanha Vaasa autioitui ja ränsistyi Hovioikeuden rakennusta lukuun ottamatta, josta tuli Mustasaaren kirkko.  Vasta 1920-luvulla Vanhaa Vaasaa alettiin asuttaa jälleen.

Nykyisin Vanhan Vaasan alue toimii matkailunähtävyytenä sekä muutaman sadan vaasalaisen asukkaan kotina. Raunioalueella on mahdollista käydä tutustumassa milloin tahansa ilman pääsymaksua.

Rauniopuisto

Vanhaan Vaasaan on helppo tulla, jo moottoritieltä on selkeät opasteet jotka ohjaavat kulkijan oikeaan kohteeseen. Ilmaisia parkkipaikkoja löytyy Torikadun alueelta, joten kovin kauas ei tarvitse autoa raunioista pysäköidä. Aloitamme tutkiskelun alueen suurimmasta ja näyttävimmästä rauniosta eli Rauniopuistosta ja siellä Pyhän Marian kirkon raunioista.

Puisto näyttää olevan asukkaiden retkeily- ja lenkkeilymaastoa, sen verran monta ulkoilijaa puistosta bongasimme. Meidän ja paikallisten lenkkeilijöiden lisäksi raunioita oli tarkastelemassa italialainen pariskunta joka tulkkinsa kera kiersivät aluetta.

Puiston ja raunioiden värikontrasti on melkoinen, hyvin hoidettu vihreä nurmikenttä ja kruununa punatiilinen, muhkea kirkonraunio. Alue hieman nousee ylöspäin ja mäen päällä nököttää katoksella suojattu kellotapulin raunio.

Puiston keskivaiheilta löytyy myös triviaalikoulun rauniot, jota muuten kävi myös eräs Suomen historian merkkihenkilöistä, nimittäin J. L. Runeberg. Hän on saanut triviaalikoulun raunion lomaan oman muistomerkkinsä.

Kellotapulin rauniot. Kuva: kyrandesa on Foter.com / CC BY-NC-SA.

Voi vain kuvitella miten ylväs paikka on ollut vuosisatojen sitten ja miltä on mahtanut tuntua maalta tulleesta talonpojasta, kun on moisen ilmestyksen nähnyt. Nyt Pyhän Marian kirkko on vain kuiskaus menneisyydestä, mutta silti kirkosta on nähtävillä vihjauksia sen suuruuden päivistä. Kirkkoa ei tosin alun perin rakennettu näin valtavaksi, vaan sitä suurennettiin tarpeen mukaan. Kirkkoa rakennettiin 1500-luvun molemmin puolin.

Vanhan Vaasan palaessa, kirkosta saatiin pelastettua kattokruunut 1700-luvulta, Johan Sandbergiin maalaus vuodelta 1842, ehtoollishopeat, keskiaikainen messukaapu sekä muutama urkupilli. Kaiken muun raivoisa tulipalo nieli alleen.

Kuva: M. L. Carstens, kustantaja 1909. Museovirasto – Musketti.

Valitettavasti aluetta ei tulipalon jälkeen arvostettu. Raunioista haettiin surutta raaka-aineita ”Uuden” Vaasan rakentamiseen, oli tarve sitten kivistä, tiilistä tai maa-aineksesta. Niinpä mukana lähti myös vuosisatojen verran kaupungin historiaa. Kirkon raunioita alettiin kunnostaa ensimmäisen kerran vasta 1910-luvulla, jatkuen näihin päiviin asti.

Onneksi alue kuitenkin sijaitsi sen verran sivussa, ettei sitä vedetty täysin matalaksi vaan myös tämän vuosituhannen matkailijat voivat käydä ihastelemassa ja ihmettelemässä mennyttä Vaasaa.

Mustasaaren kirkko ja Hovioikeudenpuistikko

Seuraavaksi ajelemme Kauppiaankadulle vilkaisemaan Suomen vanhinta vielä käytössä olevaa julkista puistikkoa, Hovioikeudenpuistikkoa sekä entistä Hovioikeuden rakennusta. Molemmat selvisivät Vaasan palosta.

Näistä ei voi erehtyä! Alun perin Hovioikeuden puistikkoon istutettiin neljärivinen haapakuja. Onneksi vuonna 1781 istutetut haavat saivat väistyä koska lehmus vain sopii puistikkoon paremmin. Vehreä vuosina 1836 – 1842 istutettu puukuja johdattaa kulkijan lävitseen ylvään Hovioikeuden rakennuksen, nykyisen Mustasaaren kirkon pihaan eli Kustaan torille. Rakennus ei voisi vähempää muistuttaa kirkkoa, vaan ottaa luulot pois kulkijalta. Kyllä pikkurikollisen kurkkua on voinut rakennuksen vieressä kuristaa. Talo suorastaan huokuu kuninkaallista oikeutta ja suoraselkäisyyttä.

Kustaan torilla on valtavia havu- ja vanhoja syreenipuita. Alun perin Hovioikeuden edusta oli sorakenttää, mutta 1800-luvulla sen ilmettä muutettiin puistomaiseen suuntaan. Alueen laitamilta löytyy myös luonnontilassa olevaa metsikköä, vanhoja tammia, pieni lampi sekä kivijalkoja kertomassa menneiden asukkaiden tarinaa. Alue on mukava paikka vaikkapa luontoretkeilyyn, lämpimänä kesäpäivänä.

Vallit

Hovioikeudenpuistikkoa vastapäätä, Kauppiaankadun toisella puolella on jyrkähkö mäki, jossa on vallit tai no, ne mitä valleista on jäljellä. Nykyisin valleilla on viheralue, josta aukeaa mukavat näköalat erityisesti etelään päin. Aikoinaan täältä on näkynyt yli koko Vanhan Vaasan. Tänä päivänä näköalat ovat kasvuston ja talojen vuoksi hieman rajoittuneet. Kumpareen keskelle on pystytetty kiviristi entisaikojen ristiretkeläisille, nykyisin paikka vetää puoleensa nuoria.

Kuva: tatulund on Foter.com / CC BY-NC-SA.

Aikoinaan tällä kohdin sijaitsi 1300-luvulla rakennettu Korsholman linna. Linnasta on maassa nähtävillä vallimuodostelmia, joita onneksi pidetään esillä, luonnon yrittäessä vallata elintilaa itselleen. Linna tosin purettiin jo ennen Vaasan paloa pois ja tilalle rakennettiin maaherran virkatalo, jonka Korsholman hyötypuutarha ulottui niin Hovioikeudenpuistikkoon kuin viereisille pelloillekin.

Kumpare on loppukesän kunniaksi punaisenaan metsämansikoita joten mäen päälle kannattaa kiivetä pelkästään jo niidenkin vuoksi.

Kuva: 50-vuotisjuhlat Vanhassa Vaasassa. Gumeros Adolf, kustantaja 1902. Museovirasto – Musketti.

Vanha Vaasa on viehättävä paikka jossa voisi viettää koko päivän. Historian kiemuroiden lisäksi kuin huomaamatta saa myös liikuntaa sekä happirikasta ilmaa. Vaikka tällä kertaa emme Falanderin taloon eli nykyiseen Pohjanmaan, Vanhan Vaasan museoon ehtineetkään, kannattaa siellä ehdottomasti piipahtaa, mikäli haluaa saada Vanhasta Vaasasta kaiken hyödyllisen irti.

Pohjanmaan, Vanhan Vaasan museo on avoinna 1.6. – 31.8.2018 tiistaista sunnuntaihin klo 10.00 – 17.00, maanantaisin suljettu.

Museoon ilmainen sisäänpääsy.

Osoite: Kauppiaankatu 10, Vanha Vaasa.