Kymmenen hauskaa faktaa, joita et ehkä vielä tiennyt Lapista – kuinka hyvin sinä tunnet Suomen pohjoisimman maakunnan?
1. Lappi ei ole vain Suomessa
Kun maailmalla puhutaan Lapista (Lapland), ei sillä välttämättä tarkoiteta Suomea. Myös Ruotsin ja Norjan puolelle kuuluu alue, jota kutsutaan Lapiksi. Lappi on siis Suomen, Ruotsin, Norjan ja osittain jopa Venäjän puolelle levittäytyvä maantieteellinen alue, jonka alkuperäiskansaa ovat saamelaiset.
2. Iso pinta-ala, vähän asukkaita
Lappi on pinta-alaltaan Suomen suurin maakunta. Itse asiassa se on suunnilleen yhtä suuri alue kuin Belgia, Sveitsi ja Alankomaat yhdistettynä. Suomen väkiluvusta kuitenkin vain reilut kolme prosenttia asuu Lapin maakunnassa.
Eteläisen Lapin rajaa Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Esimerkiksi Ranua on vielä Lappia, mutta usein Lapiksi mielletty Kuusamo ja sen laskettelukeskus Ruka sijaitsevat puolestaan Pohjois-Pohjanmaan puolella.
3. Enemmän poroja kuin ihmisiä
Lapin maakunnassa porojen lukumäärä on suurempi kuin asukkaiden. Visit Rovaniemen mukaan Lapissa on noin 180 000 asukasta, kun taas poroja on noin 200 000. Ylivoimaisesti eniten väkeä elää noin 63 000 asukkaan Rovaniemellä. Kemi ja Tornio ovat molemmat reilun 20 000 asukkaan kaupunkeja.
Lapissa saatat kuulla käytettävän erikoista termiä poronkusema. Tällä tarkoitetaan matkaa, jonka poro pystyy taittamaan pysähtymättä virtsaamaan.
4. Joulupukki asuu Lapissa – mutta miksi?
Kaikki suomalaiset tietävät joulupukin tulevan Lapista, mutta osaisitko selittää, mistä myytti on lähtöisin? Ensimmäisen kerran salaisuus paljastui Ylen lastenohjelmassa vuonna 1927, kun Markus-setänä tunnettu Markus Rautio kertoi joulupukin asuvan Korvatunturilla. Legendan mukaan Korvatunturin huipulla on korvia, joiden tehtävänä on kuunnella toiveita.
Maailmalla joulupukin alkuperästä ja kotipaikasta ollaan montaa eri mieltä.
5. Mikä on kuksa?
Lapin lahjatavarakaupoissa ei voi olla törmäämättä kuksaan, yleensä koivupahkasta valmistettuun kuppiin. Kuksa on yksi suosituimmista matkamuistoista, mutta sen käyttöohjeisiin kannattaa perehtyä huolellisesti. Kuksaa ei esimerkiksi saa pestä vedellä ja astianpesuaineella, vaan se tulee puhdistaa heti käytön jälkeen kostealla pyyhkeellä tai huuhdella kevyesti pelkällä vedellä.
6. Suomen pohjoisin elokuvateatteri
Utsjoella sijaitsee Suomen pohjoisin elokuvateatteri. Utsjoen kunnankino, Davvenásti ealligovvateáhter, joutui jo kerran lopettamaan toimintansa, joka käynnistettiin uudelleen vuonna 2017. Inarin elokuvateatteri Aslakin puolestaan sanotaan olevan Suomen pohjoisin elokuvateatteriksi tehty rakennus.
7. Lapin kansallispuistot
Lapissa on yhteensä seitsemän kansallispuistoa, joista Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan koko Suomen suurin. Muita pohjoisen kansallispuistoja ovat Oulangan kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Perämeren kansallispuisto, Pyhä-Luoston kansallispuisto, Riisitunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto.
8. Rovaniemi on poron muotoinen
Porot ovat Lapin rakastettu symboli. Mutta tiesitkö, että Rovaniemen kaupunki on poron muotoinen? Jos kaivat esiin kartan, voit nähdä poron vartalon muodon ja jopa sarvet. Kaupungin suunnittelusta vastasi legendaarinen arkkitehti Alvar Aalto, joka vastasi hauskasta visiosta. Rovaniemen keskusta asettuu poron pään sisään.
9. Saamelaiskulttuuri Lapissa
Lapin alkuperäiskansalla eli saamelaisilla on omia kieliä, kansallispäivä ja käräjät. Inarin kunnan verkkosivujen mukaan saamelaisia on Suomessa noin 10 000, mutta jopa 60 prosenttia asuu oman kotiseutunsa ulkopuolella. Yhteensä saamelaisia on korkeintaan 100 000, joista suurin osa Norjassa.
Saamelaiset vaalivat omaa kulttuuriaan ja perinteitään. Joiku on saamelainen lauluperinne ja kommunikointitapa. Saamelaisilla on myös omat koru- ja käsityöperinteensä. Lapissa lomailevat voivat tukea saamelaiskulttuurilla ostamalla esimerkiksi käsitöitä.
Saamelaisille kansallispuvulla on suuri merkitys. Saamenpuvun perusteella voi esimerkiksi saada selville, mitä sukua henkilö edustaa ja mistä tämä on kotoisin.
10. Lapissa huuhdotaan kultaa
Olet ehkä kuullut kullanhuuhdonnasta Lapissa. Lemmenjoki on esimerkki paikasta, jossa kultaa erotellaan maalajista liikkuvassa vedessä. Onnekkaimmat voivat löytää kultahippuja tai isompia koruhippuja. Ensimmäinen kultaryntäys tapahtui Lapissa 1860- ja 1870-lukujen taitteessa. Pohjoiseen suunnattiin etsimään mahdollisia rikkauksia myös toisen maailmansodan jälkeen.
Lapin kultaryntäyksestä kertoo myös vuonna 1999 ilmestynyt kotimainen elokuva Lapin kullan kimallus.
Teksti: Maria Hietala
Kuvat: Visit Finland / Jouni Porsanger, Arto Kuorikoski, Harri Tarvainen, Julia Kivelä, Riku Pihlanto
Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää