Browsing Category

Kroatia

Kroatia

Käytännön vinkkejä bussi- ja laivamatkailuun Splitistä

tiistai, 30 toukokuun, 2017

On mukava jakaa muille pieniä matkavinkkejä, sillä matkaelämää helpottaa usein kummasti, jos käytännön asioita tietää etukäteen. Vaikka en mikään Kroatian Splitin asiantuntija olekaan, tässä muutama havainto tavisturistin näkökulmasta.

Splitin lentokentältä pääsi keskustaan kätevästi lentokenttäbussilla. Kentän ovesta vasemmalle ja siellä odotti pari bussia heti koneen saavuttua. Matkan hinta rahastettiin bussissa ja sen pystyi maksamaan myös euroissa. Maaliskuun lopussa hinta oli viisi euroa hengeltä, paikallisessa valuutassa hieman halvempi.

Bussimatka keskustaan kesti reilut puolisen tuntia ja bussi matkasi keskustan linja-autoasemalle sataman kupeeseen. Samasta paikasta pääsee bussilla myös takaisin lentoasemalle.

Splitin bussiaseman sijainti on erinomainen, vain muutama sata metriä matkaa vanhaan kaupunkiin. Jos jatkat matkaa eteenpäin lautoilla, ne lähtevät kutakuinkin vastapäätä kyseistä linja-autoasemaa. Matka on muutamia kymmeniä metriä riippuen vähän miltä laiturilta laivasi lähtee.

Tien toiselta puolelta vasemmalta löytyy suurimman laivavarustamon Jadrolinijan toimisto sekä oikealta pienempi lippukioski. Molemmista saa risteilylippuja, jotka ostetaan etukäteen ennen laivaan nousua.

Jadrolinijan laivojen selkeät englanninkieliset aikataulut löydät täältä. Valitset listalta lähtöpaikan ja matkakohteesi sekä päivämäärän, niin järjestelmä näyttää sinulle kaikki varustamon vuorot ja hinnat kyseiselle päivälle. Liput voit hankkia netistä jo etukäteen. Etenkin kesäkuukausina laivat ovat kuulemani mukaan melko täysiä, joten paras tapa varmistaa paikkasi on ostaa liput ennakkoon.

Mikäli matkustat auton kanssa, muista laittaa rasti ruutuun ”travelling with vehicle”. Osa laivoista on kantosiipialuksia, joihin ei oteta kulkuneuvoja.

Linja-autoasemalta pääset kätevästi busseilla eri puolille Kroatiaa kuin myös muualle Eurooppaan. Bussiaikataulut löydät täältä. Bussilla matkustaminen Kroatiassa on ilahduttavan edullista. Esimerkiksi yhdensuuntainen matka Splitistä Dubrovnikiin maksaa noin 14 euroa.

Bussilla pääset myös näppärästi Splitistä Krkan luonnonpuistoon. Yhdensuuntainen matka kustantaa 9-11 euroa. Bussia pitää vaihtaa Sibenikissä, josta jatkat loppumatkan paikallisbussilla Skradiniin. Lippujen hankkiminen onnistuu myös etukäteen netistä. Lipun voit ostaa kerralla perille, laita aikataulukenttään kohteeksi Skradin (Krka NP). Lisätietoa löydät täältä.

Mikäli tarvitset matkalaukuillesi säilytystä vaikkapa vain muutamaksi tunniksi, linja-autoaseman läheisyydestä löytyy useita säilytyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Myös valuutanvaihtopisteitä alueella on runsaasti.

Ruususen uninen Bracin saaren Supetar kaupunki. Kesäkuukausina tunnelma on varmasti toinen.

Kirjoittelin aiemmin matkasta Hvarin saarelle, mutta piipahdimme päiväseltään myös lähempänä Spilitiä sijaitsevalla Bracin saarella (kirjoitusasussa c:n päällä pitäisi olla sellainen hattu, mutta en keksinyt mistä sen löytäisin). Matka lautalla kesti sinne vajaan tunnin ja maksoi yhteen suuntaan vajaat 4 euroa. Bracilla on useita satamia, mutta majoitusisäntämme suosituksesta menimme Supetar nimiseen satamaan.

Perillä odotti kevään auringossa kylpevä Ruususen untaan nukkuva kaupunki, jossa tuntui olevan rauhallinen kylätunnelma. Keli oli mitä parhain ja vietimme päiväämme katselemalla kaupungin asujamistoa ja kiertelemällä ranta-aluetta. Täytyy kyllä todeta, että vesi oli täällä juuri niin käsittämättömän kirkasta kuin olin etukäteen lueskellut.

Pari kilometriä rantaa kuljettuamme tuli vastaan paikallinen kappeli ja hautausmaa ja sen jälkeen alkoi varsinainen loma-alue. Hotelleja, muita majapaikkoja ja uima-allasalueita puunattiin tulevaa turistikautta varten ja mikä ettei. Kyllähän tuolla meren äärellä viihtyisi. Jos vesi on uintilämmintä, kannattaa uima-asu pakata mukaan.

Pysähdyimme ennen paluumatkaan syömään satamassa sijaitsevaan Bistro Palute -ravintolaan. Tätä voin suositella lämmöllä, etenkin paikan puu-uunin hiilloksella kypsennettyjä liharuokia. Tilasimme yhden sekasalaatin ja onneksi vain yhden. Annos oli niin valtaisa, että siinä oli alkusalaattia kerrassaan kahdelle. Pääruuaksi syömäni lihavarras oli myös oikein makoisa. Mukava perheyritys, jossa isäntä hoiti tarjoilun ja emäntä hallinnoi keittiötä. Erinomainen hintalaatusuhde.

Muuten minusta pikaisen katsauksen perusteella Supetarissa ei mitään erikoista nähtävää ollut, vaikka kaunis ranta-alue olikin ihan viehättävä. Reilussa tunnissa pääset Splitistä Hvarin saarelle, jonka samannimisessä kaupungissa on mielestäni enemmän kiinnostavuutta.

Kroatia kolahti meihin molempiin niin kovin, että siitä nousi hinku kierrellä maata vähän enemmänkin. Keväällä turisteja ei ollut vielä kovinkaan paljon, joten juuri tuo rauhallisuus teki matkan ajankohdasta meille passelin. Ensi kerralla on ehdottomasti käytävä jossain maan upeista luonnonpuistoista. Nähtäväksi jää, pakkaako tämä täti-ihminen jossain vaiheessa laukkunsa ja suuntaa nokkansa uudelleen kohti Dalmatian rannikkoa. Matkahaaveita on ainakin hyvä olla.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

4 Kommenttia
Kroatia Majoitus ulkomaat

Täyden kympin majapaikka

maanantai, 17 huhtikuun, 2017

Jokaisella matkalla majoitus on pienoinen jännitysmomentti. Joskus se onnistuu, joskus ei. Erityisesti yksityisomistuksessa olevien huoneistojen ja talojen tasoluokitukset saattavat poiketa melkoisesti niin toisistaan kuin omasta käsityksestäni. Näissä minusta piileekin useimmin suurin pettymisriski.

Rantakohteissa valitsen usein apartementoksen hotellihuoneen sijaan. Huoneistoissa on yleensä enemmän tilaa, suuremmat parvekkeet tai terassit ja keittiö varusteineen. Vaikka ei sen kummemmin kokkailisi, mukavaa on saada ainakin juomat kylmään.

Meillä mies tykkää nousta paljon minua aikaisemmin, joten suljettava makuuhuoneen ovi takaa minulle myös häiriintymättömät aamu-unet. Mies saapi kaikessa rauhassa keitellä aamukahvinsa ilman odottelua, että vaimon saa vihdoin viimein liikkeelle ja aamiaiselle.

Kulahtaneet huonekalut ja tekstiilit, heikko siivouksen taso, liian vähäinen päivänvalo, huono sänky, onneton astiavalikoima tai hankala sijainti ovat olleet niitä yleisimpiä harmituksen kohteita apartementos-majoitusten kohdalla. Joskus huoneisto on näyttänyt myös huomattavasti pienemmältä kuin kuvat ovat antaneet ymmärtää.

Keväinen Kroatian matkamme näytti osuvan onnellisten tähtien alle, sillä jotenkin vaan tuntui, että tällä matkalla kaikki meni niin nappiin. Siitä huolimatta, että kehuminen alkaa tuntua jo kliseiseltä, pakko on nostaa esiin yksi hintalaatusuhteeltaan parhaimmista eteemme osuneista huoneistomajoituksista.

Vietimme kolme yötä Hvarin saarella sen saman nimisessä kaupungissa ja koska rantakohteessa oltiin, toivoimme majoitukselta ensisijaisesti merinäköalaa. Kauniiden terassinäköalojen innoittamina päädyimme booking.comilta varaamaan Blue Bay Residence -nimisen huoneiston.

Tässä 2013 valmistuneessa pienessä talossa oli kolme noin 70 neliön suuruista 2-hengen huoneistoa. Paikallisasutuksen keskellä, merenrantamaisemissa sijaitseva asunto osoittautui loistovalinnaksi.

Ylimmän kerroksen huoneistosta oli upeat näkymät merelle ja alas siniselle lahdelle, jonka mukaan talo on nimetty. Passasi terassilla paistatella päivää, katsella ohi kulkevia veneitä ja ihastella auringonlaskuja.

Alas meren rantaan vievän portaikon päässä olisi ollut myös pieni poukama, josta olisi voinut pulahtaa kirkkaaseen meriveteen. Maaliskuun lopussa merivesi oli meille vielä liian kylmää uimiseen.

En muista koskaan yöpyneeni niin puhtaassa, raikkaassa ja valoisassa huoneistossa. Tuntui siltä, että kirjaimellisesti tässä kohteessa kaikki pinnat olivat suorastaan kiillotettu. Kiiltävä valkoinen laattalattia, isot ikkunat, mukava sisustus ja huoneiston tilan tuntu loivat puitteet, joissa totisesti viihdyimme.

Tykkäsin myös kaikista pienistä sisustuksen yksityiskohdista ja ekstroista, joita majoitukseen sisältyi. Laatikoista löytyi shaaleja, kylppäreistä (joita oli muuten kaksi) omat pyyhkeet terassin lepotuoleille, keittiön kaapeissa oli kaikkea pientä perusmausteista ja kahvikapseleista alkaen. Ja kunnon lasit niin viinille kuin skumpalle, joten tällä kertaa ei tarvinnut samppanjaakaan juoda muovimukista 🙂

Isäntämme Mirko oli jättänyt hotellinjohtajan pestinsä ja siirtynyt yrittäjäksi matkailualalle. Matkailualan ammattilaisena hän tosiaan tiesi kuinka asiakkaasta pidetään hyvää huolta. Arvostan todellakin sitä, että ilman lisämaksua hän nouti meidät satamasta ja kuljetti takaisin aamuvarhaisella lähtevälle lautalle.

Lähes asunnon vieressä oli pieni ruokakauppa, josta sai ostettua normaalit käyttötarvikkeet. Matkaa ydinkeskustaan oli kilometrin verran, mikä ei haitannut, koska matkan saattoi taittaa kauniissa maisemissa pitkin merenrantaa myötäilevää tietä. Iltamyöhäisellä reitti tosin oli vähän pimeä ja näin keväällä vielä autio, mutta koska turvallisessa kohteessa oltiin, tästä ei tarvinnut olla huolissaan.

Blue Bay Residencia voin suositella varauksetta. Kaikki oli niin hyvin hoidettua ja huolehdittua jokaista pientä yksityiskohtaa myöten.

Hintaa majoitukselle tuli loppusiivouksen kanssa maaliskuussa 96 euroa vuorokaudelta. Jos otat yhteyttä suoraan isäntään vaikka Facebook-sivujen kautta, saat majoituksen hieman halvemmalla.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

6 Kommenttia
Kroatia

Hvar – kuvat puhukoot puolestaan

torstai, 13 huhtikuun, 2017

Kun varmistui, että lennämme Kroatian Splitiin, sain päähänpiston, että lähdemme ihan ensimmäiseksi muutamaksi päiväksi läheiselle Hvarin saarelle. Ai miksi sinne?

Mieleeni jäi kummittelemaan jokin aika sitten lukemani lehtijuttu, jossa hehkutettiin palavasti tätä Adrianmeren pitkulaista saarta. Kaunis luonto sykähdyttää aina ja siksi halusin mennä itse ottamaan selvää onko Hvar niin kaunis kuin kerrottiin. Oli se.

Reilun tunnin lauttamatkan päässä Splitistä Hvarin saaren saman niminen kaupunki otti meidät aurinkoisesti vastaan. Paikka oli kuin suoraan matkailumainoksesta. Meri kimalteli turkoosina ja kirkkaana kuin lähdevesi. Ihmiset istuskelivat kiireettöminä rantakadun kuppiloissa. Tunnelma oli seesteinen, suorastaan pysähtynyt.

Vaikka elettiin vasta maaliskuun loppua, ihana aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja antoi jo vahvan lupauksen kesästä.

Maailman paras majoituspaikan isäntä oli vastassa ja kuljetti meidät maailman mukavimpaan loma-asuntoon. Kirjoittelen tästä myöhemmin, mutta mainittakoon jo tässä vaiheessa, että Hvarin apartementosvalintamme oli täysi kymppi.

Ei Hvarin kaupungissa mitään ihmeempiä nähtävyyksiä ollut. Kaupungin (puhuisin kyllä ennemmin kylästä) korkeimmalla kohtaa paistattelee Spanjola linnoitus, jonne kannattaa ehdottomasti kivuta. Jos ei muuten niin häikäisevien näköalojen vuoksi.

Minulle linnoitukset ovat kaikki vähän samanlaisia kivimuureja, mutta tässä linnoituksessa vietti aikaa mieluusti. Maisemat alas lahdelle olivat huikeat ja viimeistään täällä ylhäällä ymmärsi kuinka jumalaisen kaunis tämä osa Adrianmerta onkaan.

Jos haluat linnoitukselle, on oikeastaan ihan sama mitä vanhan kaupungin kujista lähdet taivaltamaan ylöspäin. Joka tapauksessa jossain vaiheessa näet kiviseiniin kiinnitettyjä kylttejä, jotka opastavat linnoitukselle johtavalle tielle. Itse nousimme jostain keskusaukion kieppeiltä.

Ylös saakka menee hyvä tie, joka kulkee osittain keskiaikaisen kaktuspuiston läpi. Itse nousu ei ainakaan meistä ollut mitenkään jyrkkä tai raskas. Ja jos väsyttää, matkan varrella oli penkkejä, mihin pysähtyä levähtämään. Ylhäällä odottaa myös mukava terassikahvila.

Hvarin kaupunkia on joissain matkailujutuissa verrattu Ibizaan ja Saint Tropeziin. Kesäsesongin aikaan kaupunki vetää nuorta porukkaa viettämään iloista bile- ja rantaelämää. Kuulemani mukaan kaupunginlahtea ympäröivät tuolloin tuhannet veneet.

Luulen, että maaliskuun lopun Hvar oli tälle täti-ihmiselle mieluisampi. Leppoisassa ja ystävällisessä kylätunnelmassa oli jotain kumman rauhoittavaa. Itsemme lisäksi vain jokunen satunnainen turisti tuli rantaraitilla vastaan.

Kaupunki alkoi vasta heräilemään talviunestaan. Paikkoja kunnosteltiin, loma-asuntoja remontoitiin ja uutta rakennettiin tulevaa sesonkia varten. Selvästikin tämä kaupunki elää turismille.

Niin mukavaa kuin turistikauden ulkopuolella onkin matkailla, sillä on aina kääntöpuolensa. Kaupungin lähes kaikki ravintolat olivat vielä kiinni. Rantakadulta löytyi kyllä kahviloita ja baareja, mutta varsinaisista ruokaravintoloista oli pulaa.

Löysimme ainoastaan pari hotellin ravintolaa, joista sai ruokaa. Haaveemme hyvistä merenantimista jäi ikävä kyllä nyt toteutumatta.

No, löysimme kyllä kolmannenkin avoinna olevan ravintolan, mutta paikan tarjoilija oli sen verran päissään, että katsoimme parhaimmaksi ottaa pitkät. Liekö tälle ravintolayrittäjälle jäänyt oma lomakausi vähän päälle?

Joka tapauksessa pääsimme nauttimaan täysillä rauhallisesta lomameiningistä. Kävelimme pitkin turkoosin lahden rantoja. Nukuimme päiväunia. Ihastelimme parvekkeeltamme avautuvia näkymiä. Maistelimme kroatialaisia viinejä. Ja ennen kaikkea nautimme loistavasta lomasäästä.

Kolme yötä tässä paikassa oli silti tarpeeksi. Hvar on kaunis, mutta ennen pitkää sitä alkaa kyllästyä samojen polkujen tallaamiseen. Aika oli jatkaa uusiin maisemiin. Tälle saarelle kannattaa kyllä ehdottomasti antaa päivä tai pari.

Vinkki: Hvarin keskustassa on hotelli Adriana, jonka ylimmän kerroksen baarista on hienot näköalat Hvarin kukkuloille ja satama-alueelle. Kiva paikka katsella illan pimenemistä ja valojen syttymistä vastapäisille kukkuloille.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

4 Kommenttia
Kroatia

Seitsemän asiaa, joita kannattaa tehdä Splitissä

sunnuntai, 9 huhtikuun, 2017

Kroatian Split on kompaktin kokonsa vuoksi turistille helppo lomakaupunki. Kaikki matkaajalle merkittävä on kutakuinkin kävelyetäisyydellä. Vaikka rannat houkuttavat, 1700 vuotta vanhassa kaupungissa kannattaa tehdä muutakin. Tässä omat vinkkini:

1. Fiilistele antiikin ajoilla

Splitin merkittävin nähtävyys on Rooman keisari Diocletianuksen rakennuttama palatsialue. Mitään varsinaista palatsirakennusta 300-luvulla rakennetusta palatsista ei ole jäljellä. Nähtävyys käsittää lähinnä Peristilin aukion ympärillä olevia muurinpätkiä, seinämiä, pylväikköjä ja osia rakennuksen esiin kaivetuista pohjakerroksista. Alue on merkitty Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.

En ole itse koskaan ollut mikään ”raunioiden” ystävä, mutta suosittelen ehdottomasti kiertelemään palatsialueella. Kierroksen voi aloittaa vaikka Peristilin aukiolta, joka on oikein viehättävä pieni keskusaukio. Aukion portaikoille on mukavaa istahtaa kahvikupposelle. Äkkiseltään tuntuu kuin istuisit Splitin sijaan Roomassa.

Aukiolle pääsee mm. rantabulevardilta ns. Pronssiportin ja matkamuistomyyjien valtaaman kellarikäytävän kautta. Heti portin jälkeen on mahdollisuus ostaa noin kuuden euron hintainen lippu, jolla pääsee tutustumaan vanhan palatsin esiin kaivettuihin pohjakerroksiin. Huomioi, että samalla lipulla pääset myös käytävän toisella puolen oleviin osiin.

Koska en ole mikään historiafriikki, voisinpa sanoa, ettei tuolla ollut minusta mitään ihmeempää nähtävää. Siltikin oli kiinnostavaa ”seikkailla” noissa ikiaikaisissa käytävissä ja kellareissa. Historian havinaa, jos ei muuta.

Palatsin eri osia kierrellessä kiinnitin huomiota paikallisasutukseen, joka oli hauskasti sulassa sovussa osana historiaa tihkuvaa miljöötä. Rintarinnan antiikin pylväitä ja ränsistyneitä, lähes asuinkelvottoman näköisiä rakennuksia.

2. Kiipeä kellotorniin

Parhaan näköalan Splitin kaupunkiin saat kiipeämällä Peristilin aukiolla olevaan kellotorniin. Voit ostaa liput joko pelkästään kellotorniin tai noin kuusi euroa maksavan yhdistelmälipun, jolla pääset tornin lisäksi tutustumaan viereiseen tuomiokirkkoon sekä vastapäiseen pieneen Jupiterin temppeliin. Tosin viimeksi mainitussa ei yhden patsaan ja kiviseinien lisäksi mielestäni mitään näkemistä ollut.

Ylös kellotorniin johtavat korkeat ja jyrkät portaat. Jos sinulla on vähänkään ongelmia jalkojesi kanssa, en suosittele kipuamista. Käytävä on kapoinen ja kaidetta ei ole kaikissa kohdin. Etenkin vilkkaimpana turistikautena kannattaa ruuhkaa välttääksesi mennä hyvissä ajoin aamulla tai myöhään illalla.

Näköalat ylhäältä yli kaupungin olivat niin hienot, että täällä kannattaa ehdottomasti käydä.

3. Lähde picnicille Marjanin puistoon

Aivan Splitin keskustan kupeessa on suurehko Marjan niminen metsäalue, jossa kulkee useita kävelyyn sopivia teitä.

Kun lähdet satama-alueelta nousemaan ylös Senjska-katua pitkin, päädyt portaiden päässä ensimmäiseksi pieneen kahvilaan, jonka terassi on oiva pysähdyspaikka kahvikupposelle ja kauniille maisemille.

Reitillä on joskus sijainnut pieni eläintarha, mutta paikka oli ainakin näin kevätaikaan suljettu. Alue näytti melkoisen ränsistyneeltä, joten ihmettelenpä onko täällä enää mitään toimintaa myöhemminkään kesällä. Toivon todellakin, ettei noihin häkkeihin enää mitään luontokappaletta vangittaisi.

Kauniina päivänä Marjan niemimaalla on mukava käyskennellä. Reppuun picnic-tarpeet, niin mikäpä on tuolla ylhäällä eväitä mutustellessa, viiniä siemaillessa ja näköaloja ihaillessa.

4. Tutustu Kroatian viineihin

Vaikka viininystävä olenkin, en ollut koskaan aiemmin törmännyt Kroatian viineihin missään. Tiesin, että maassa on jonkinlaista viinintuotantoa, mutta yllätys oli, että kroatialaiset viinit paljastuivat oikein kelpo sellaisiksi.

Vanhasta kaupungista löytyy useita viinibaareja, joista sai laajan valikoiman viinejä myös laseittain. Parhaimmillaan punaviinit olivat tummia, täyteläisiä ja tanniinisia. Suosikkirypäleiksemme erottuivat Plavac Mali ja Zinfandel, suosikkiviinialueeksi nousi Dingac.

Perusviinilasillisen sai noin 3,50 eurolla. Laadukkaampien ja hintavampien viinien hinnat olivat noin kuutisen euroa lasilliselta. Huomioi muuten, että maassa näytti olevan yleinen tapa, että viinilasillisen mitta oli vain 10 senttilitraa.

Kokeile vaikka Zinfandel- tai Bokeria-ravintoloita, joista molemmat ovat profiloituneet ruuan lisäksi myös viinibaareiksi. Loistavia viinejä laseittain ja asiantuntevaa palvelua. Anna tarjoilijan valita.

5. Osta kengät

Splitin vanhan kaupungin kujilla pisti silmiin lukuisten kenkäkauppojen määrä. Vaikka hinnat eivät olleet mitenkään erityisen halpoja, niin valikoimat olivat kovin ihastuttavia.

Pinnistin tahdonvoimani äärimmilleen pystyäkseni kieltäytymään noista houkutuksista. Koska haluan tänä vuonna tehdä vielä monta matkaa, pakko on panna jäitä hattuun ja pistää kaikenlainen shoppailu minimiin. Nyt harmittaa, sinne jäivät ne kesäiset ihanuudet. Tee sinä toisin, osta itsellesi ne unelmakengät.

6. Piipahda torilla

Diacletianuksen palatsin kupeessa on Splitin torialue. Vaikka ei torilta mitään tarvitsisikaan, minusta on aina mukavaa kierrellä eri maiden toreilla haistelemassa paikallista elämää.

Paikallisten vihannesten, hedelmien ja kukkien lisäksi torilta löytyy myös matkamuistomyymälöitä. Joukossa on aina myös jotain ihan käyttökelpoista. Splitin torilta löydät mm. uimatossuja, käsitöitä, laventeli- ja nahkatuotteita.

7. Tee risteily lähisaarille

Splitin ympärillä on useita kauniita saaria, joihin pääset kätevästi lauttaliikennettä hallinnoivan Jadrolinijan aluksilla. Liput laivoille ostetaan etukäteen satama-alueelta, josta löytyy varustamon toimistorakennus ja pieni lipunmyyntikoju.

Laivaliput olivat tosi edullisia. Itse matkustimme Hvarin saarelle, jonne oli reilun tunnin matka sekä Splitiä lähimmälle Bracin saarelle, jonne matka kesti 50 minuuttia. Yhdensuuntaiset matkat hengeltä olivat noin 3,50-5,50 euron välillä.

Liput voi ostaa myös netistä. Varustamolla on hyvät nettisivut, joista pääset katsomaan aikataulut ja lippuhinnat. http://www.jadrolinija.hr/en/ferry-croatia

Mainittakoon vielä, että hintaesimerkit ovat helmi-maaliskuun vaihteesta 2017.

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

6 Kommenttia
Kroatia Majoitus ulkomaat

Eriskummallinen majapaikka Splitissä

torstai, 6 huhtikuun, 2017

Tässä majoituskohteessa ei voi olla kuulematta historian havinaa.

Makasin olohuoneen sohvalla ja tuijottelin keskiaikaista puukattoa. Katolla oli ikää niin paljon, etten saattanut oikein ymmärtää. Millaista elämä olikaan 1200-luvulla, kun joku puuseppä tuota kattoa veisteli ja joku maalari kävi sen puupalkkeihin taiteilemassa kauniit ornamentit?

Ja tässä minä sitten tuijottelin yli 800 vuotta myöhemmin tuota luomusta, jota Unescon suojeluksessa alettiin remontoida 1900-luvun loppupuoliskolla. Minusta tämä oli aikamoisen ihmeellistä.

Kroatian Splitin majapaikkamme oli varmasti yksi eriskummallisimmista huoneistoista, joissa olen matkoillani yöpynyt. Kyse oli Unescon suojelemasta Grisogonon aatelissuvun kaupunkitalosta, joka sijaitsee vanhan kaupungin ytimessä Peristilin aukion kulmauksessa.

Aika mielenkiintoista on ollut talon naapuristokin. Vastapäisessä talossa nimittäin eleli aikoinaan keisari Diocletianus, joka rakennutti vuoden 300 tienoilla itselleen kokonaisen palatsialueen eläkepäiviään varten. Ja tähän samalle palatsipihalle Grisogonot sitten rakennuttivat oman talonsa 900 vuotta myöhemmin.

Aina kun avasin aukiolle päin olevan ikkunan, minun teki mieli vilkuttaa kuninkaallisesti aukiolla parveileville turisteille. Prinsessa Anne täältä palatsista, hyvää päivää.

Vaikka huoneistomme oli kaikin puolin kiinnostava ja tunnelmaltaan viihtyisä, pari asiaa majapaikassamme silti häiritsi. Ei niinkään loma-asumisen vuoksi, vaan itse hienon rakennuskokonaisuuden kannalta.

Lattian halpa laminaatti ei tehnyt oikeutta kauniille kiviseinille eikä vanhaa Murano-lasia oleville ikkunoille puhumattakaan upeasta katosta. Kaikkein häritsevin elementti oli olohuoneen nurkkaan rakennettu omituinen kyhäelmä, jonka suojissa sijaitsi kylpyhuone ja minikeittiö. Eikö mitään kauniimpaa ja sopivampaa rakennusratkaisua tuohon voitu keksiä lastulevykauhistuksen sijaan?

Muutenhan huoneisto oli oikein viehko ja tilava. Makuuhuone sijaitsi eteisen toisella puolella muutaman portaan alemmalla tasolla. Tosin, jos olet kovin herkkä metelille, tämä ei ole sinun kohteesi. Ikkunoissa ei ollut äänieristystä, joten kadulta kuuluva meteli kuului sisälle melko voimakkaasti.

Päiväaikaa sisälle kantautuvat äänet eivät meitä juuri haitanneet ja iltaisin oli kiva kuunnella aukiolla soittelevaa kitaristia laulamassa klassikkobiisejä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä äänekkäät bileporukat sen sijaan valvottivat aina aamutunneille asti. Ja heti aamusta kello kuusi viereinen kellotorni toivotti hyvää huomenta turhan tuhdilla kaikupohjalla.

Huoneiston sijainti vanhan kaupungin ytimessä oli loistava. Rantabulevardin ja vanhan kaupungin sokkeloiset kujat, pikku putiikit ja kivat ravintolat olivat aivan likellä. Tässä kohtaa aina muistaa, miksi kaupungissa on mukavaa asustella kaiken ytimessä. Mukavaa oli myös, että majoituspaikka sijaitsi vain lyhyen kävelymatkan päässä satamasta ja lentokenttäbussista.

Yövyimme tässä Grisogono Palace Luxury Apartmentissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Näin vilkkaimman turistikauden ulkopuolella vuorokausihinta oli 115 euroa aamiaisella, joka tarjoiltiin samassa rakennuksessa olevassa Lvxor-ravintolassa (kuva alla).

Vähän ärsyttävää oli, että majoituksen pystyi maksamaan vain käteisellä, mutta onneksi pankkiautomaatti löytyi ihan rakennuksen vierestä. Kaikin puolin mielenkiintoinen majoitusvaihtoehto.

Grisogono Palace Luxury Apartment löytyy mm. booking.comin sivuilta.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

4 Kommenttia
Kroatia

Alkupalat Splitistä – tälle kaupungille pelkkää peukkua

tiistai, 4 huhtikuun, 2017

Kun samaan pakettiin pannaan tunnelmallinen vanha kaupunki, kesäkelit maaliskuussa, merenranta, suotuisa hintataso, ystävällistä palvelua, hyvää ruokaa ja laadukkaita paikallisia viinejä, lopputulos voi olla vain onnistunut loma.

Halvoista lentolipuista hullaantuneina päädyimme maaliskuun lopulla Kroatian Splitiin Adrianmeren rannalle. Norwegian otti ennakkoa tulevaan kauteen ja aloitti suorat reittilennot Helsingistä jo ennen varsinaisen lomasesongin alkua.

Tämä kannatti. Split näytti maalis-huhtikuun vaihteessa parhaat puolensa ilman ruuhkaisia rantakatuja ja vanhan kaupungin kujille ahtautuneita tutistimassoja. Vaikka rantabulevardilla ja terasseilla elämää piisasi, siltikin katukuvaa leimasi enemmän paikallinen puheensorina.

Sään puolesta meillä oli tällä kertaa onnea, sillä lomaviikkomme aikana aurinko jaksoi paistaa pilvettömältä taivaalta joka ikinen päivä. Mereltä puhaltavasta tuulesta saattoi hieman aistia keväistä koleutta, mutta auringossa lämpötilat kipusivat päivisin 20 paremmalle puolelle. Täydellinen sää kaupunkilomalle.

En oikein etukäteen tiennyt, mitä Splitiltä saattoi odottaa. Olisiko se enemmän ranta- vai kaupunkikohde? Paikallinen vai vahvasti turistikohteeksi muokkautunut?

Split oli minusta tätä kaikkea. Ehkäpä juuri kaupungin monipuolisuus on nostanut Splitin nousevaksi matkakohteeksi.

Splitin vanhan kaupungin ykkösnähtävyys, keisari Diocletianuksen palatsin rauniot, saivat tuntemaan, että olisin ennemminkin kuljeskellut Roomassa antiikin aikaisten muistomerkkien jäljillä. Vanhan kaupungin kapoisat kujat ja lukuisat aukiot monine kuppiloineen toivat taas mieleen minkä tahansa Italian kaupungin piazzan tai espanjalaisen plazan.

Splitin laitamilla olevilla rannoilla päivää paistattelevat auringonpalvelijat veivät mielikuvan Euroopan eteläisimpiin osiin. Vaikka merivesi oli meille tähän aikaan vuodesta liian kylmää pulahtamiseen, nautinnollista oli kävellä pitkin turkoosinvärisen meren rantoja. Ja kyllähän me käveltiinkin.

Splitin ydinkeskusta on kompaktin kokoinen ja turistille kaikki merkittävä on kävelyetäisyydellä. Jos Splitin maisemat rupeavat kyllästyttämään, on helppoa hypätä jollekin lukuisista saaristolautoista ja valita retkikohteeksi joku kauniista lähisaarista. Hvar ja Braç tulivat meille tutuiksi.

Kroatia yllätti myös viinimaan ominaisuudessa. Tiesin, että Kroatiassa viljellään viiniä, mutta en muista, että olisin koskaan aiemmin niihin missään törmännyt. Tuli ihan löytöretkeilijäfiilis löytäessämme meille aivan uuden viinimaan. Vaikka Kroatian viinintuotanto on pientä, joukosta löytyi jo ihan pintaraapaisulla joitain helmiä. Yllätys oli, että Kroatia tuottaa myös omia kuohuviinejä.

Split ei jättänyt kylmäksi ruuankaan suhteen. Vaikka kokemuksemme rajoittuivat vain muutamaan päivään, tästä pystyi jo päättelemään, että yritystä ruokapuolella on. Harmittamaan jäi vain, että niin moni kiinnostava paikka jäi kokematta. Joskus toivoisi matkoilla omistavansa varamahan.

Hyvää ruokaa, laadukkaita viinejä ja poikkeuksellisen ystävällistä palvelua, siinäpä myös kolme tekijää, miksi Splitiin oli helppo rakastua.

Joku kysyi Facebookin puolella Kroatian hintatasosta. En tiedä oliko hinnoissa tähän aikaan vuodesta vielä ns. ”low-season-hinnoittelua”, mutta niin majoituksen, pääsylippujen, matkalippujen kuin ravintolahintojen taso oli Suomea halvempaa. Kirjoittelen myöhemmin blogijutun, jossa kerron vähän käytännön esimerkkejä Kroatian hintatasosta sekä jaan muutaman hyväksi havaitun ravintola- ja nähtävyysvinkin.

Ymmärränpä nyt hyvin, miksi Kroatian matkailu on valtaisassa nousussa. Meillekin Kroatia kolahti, ainakin siltä pieneltä osalta, mitä viikon aikana ennätimme katsastamaan. Jos Kroatia kiinnostaa, pysykää kuulolla. Splitistä ja lähisaarista Hvarista ja Braçista tulossa lähipäivinä lisää tarinaa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

 

10 Kommenttia