Browsing Tag

Tallinna

Vinkkejä Viroon – Tallinna, Muhu, Saarenmaa

Giniä maanantaina heti aamusta ja tanssia illan ja reissun päätteeksi tiistaina. Siinä välissä kävimme monessa kivassa kohteessa Tallinnassa, Muhulla ja Saarenmaalla. Kahteen päivään mahtuu paljon, kun pitää kiirettä. Lomallahan kiirettä ei tietenkään pidetä, mutta me olimme työperäisesti liikkeellä.  Estonian lifestyle -tutustumismatkan järjesti Thea Ekholm, Storytold Oü  ja Evelin Org, Your Brand Up Studiosta.  Virolaista lifestyleä oli kokemassa yksitoista suomalaista bloggaajaa.

Työviikko alkoi siis iloisesti giniä maistelemalla. Kävimme  Junimperium käsityöginitislaamossa Telliskivessä.

Junimperiumin artisan gin, Tallinna

Junimperiumin giniin käytetään Saarenmaan katajanmarjojen lisäksi kolmea eteläeurooppalaista katajanmarjaa.

 

Junimperiumin artisan gin, Tallinn

Marco maistattaa Junimperiumin jouluista giniä.

Junimperium artisan gin, Tallinn

Tarvo: ”Junimperiumin giniäpullon korkit ovat kaikki erilaisia”

Junimperium light in toilet, Tallinn

Junimperiumin vessan valaisimet ovat kierrätystavaraa. Ne on tehty vanhoista kupariputkista. Jos mielit samanlaisia, kysy Tarvolta tekijää.

Uusi kylpylä Tallinnan Mustamäellä

Vessakäynnin jälkeen matka jatkui  Visit Estonian ylläpitämän vaikuttajaresidenssin (kansainvälisten bloggareiden majapaikka) Storyteller´s Nestin kautta Tallinnan uusimpaan kylpylään Mustamäe Elamus Spahan.

”SPA on kuin seksi, mutta parempi ja kestää kauemmin”, kerrottiin elämyskylpylän seinällä.

No, meillä se ei kestänyt. Muovisuojukset jaloissa ja vaatteet päällä käväisimme.  Kaverit aina ihmettelevät, kun en koskaan istu alas laittaessani kenkiä jalkaan. Tässä syy. Mummojen täytyy pysyy notkeina ja harjoitella tasapainoa, sillä en aivan heti muista pressi- tai bloggarireissua, jossa olisin ehtinyt kylpeä. Muovisuojuksia sen sijaan olen asetellut siellä sun täällä ja kun porukkaa yleensä on enemmän kuin tuoleja, tästä taidosta on hyötyä.

”SPA on kuin hyvä kirja, aina löydät jotain uutta”, kertoi toinen kyltti Mustamäe Elamus kylpylän seinällä.

Uutta oli se, että Mustamäe Elamus Spassa voivat aikuiset (yli 18 vuotiaat) nauttia omassa rauhassa SPA 21+  osastolla. Sellaisia paikkoja pitäisi olla enemmän jo lasten vanhempiakin ajatellen. Sen kerran kun pääsee ulos vaippasirkuksesta, haluaa vain olla ja nauttia.

Tuo aikuisten puoli näytti houkuttelevalta. Suunnitteilla on yöpymismahdollisuuksia, sitten joskus. Tällä hetkellä voi käyttää keskustan hotelleja, joihin lyhyt taksimatka.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Mustamäe Elamus Spa aikuisten osastolla voivat kylpeä täysi-ikäiset.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Mustamäe Elamus Span seinillä on tarinoita siellä täällä. Toistaiseksi vain viroksi, myöhemmin tulossa myös englanniksi.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Jalkahoitoa. Kyllä lähtee kovettumat! Mustamäe Elamus Spa

 

Virtsun satamasta Saarenmalle ja Muhulle

Iltapäivästä siirryimme Virtsun satamaan, josta laiva vei meidät puolessa tunnissa Saarenmaalle. Kaiken kaikkiaan matkaan kuluu nelisen tuntia,  jos Tallinnasta tulee suoraan Saarenmaan pääkaupunkiin Kuresaareen. Kätevä bussiyhteys Tallinnasta linja-autoasemlta on olemassa. Maksaa alle kolmekymppiä. Lux Express hinnat ja aikataulut. Hätäisemmille löytyy lentoyhteys 18-paikkaisessa koneessa Talllinnasta.

Yksi reissun kohokohdista oli  tutustuminen Muhu Veinitaluun. Pekka Peke Eloranta, yrittäjä, valokuvaaja, viinitarhuri, somalier ja mitä niitä titteleitä  hänellä olikaan esitteli  viinitilansa värikkään historian.  Varsin vähänlaisesti viinirankoja pilkisteli vielä tähän aikaan vuodesta, lehtiä vielä vähemmän, mutta viininviljelyn vaiheita tarinassa oli senkin enemmän.

Illallinen noudatti samaa polveilevuutta kuin Pekan tarinat. Ruokalaji toisensa jälkeen ilmestyi eteemme sopivan viinin kera.  Viinit eivät olleet jälkiruokaviiniä lukuunottamatta omaa tuotantoa, mutta Pekalle mieleisiä.

Rosvopaistiin päästyämme jouduimme hommiin. Paistia saivat vain ne, jotka osallistuivat paistin esiinkaivamiseen. Kiva idea osallistaa vieraat ja luoda yhteisöllinen illallinen.

”Viimeistään tässä vaiheessa alkaa puhe pulputa ihan toisilleen tuntemattomienkin kesken”, Peke kertoi.

Estonia Muhu Veinitalu

Muhu Veinitalu, Peke Elorannan isännöimä ilta alkaa. Kohta katkeaa kaula sampanjapullosta.

Peke Eloranta, Muhun Veinitala, Estonia

Siellä se muhii, lammasrosvopaisti. Kuka lapioi seuraavaksi. Peke Eloranta, Muhun Veinitalu, Viro

Muhun Veinitalun yläkerrassa voi majoittua.

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerta

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerran huone muhkeine vuoteineen houkutti illallisen jälkeen.

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerran makuuhuoneen vehreä näkymä.

Go Spa -kylpylähotelli -Kuressaari

Niinhän se meni pitkäksi tuo ilta. Seuraava kohde Go Spa- hotellin kylpyläosasto jäi vähemmälle. Tällä kertaa ehdin kuitenkin vaihtaa uimapuvun. Puolituntinen jo yöpuulle asettuvasssa kylpylässä vaivutti  mummonkin mukavasti uneen pitkän päivän jälkeen.

Go Spa on  perhehotelli, jossa panostetaan omaan keittiöön. Esimerkiksi aamianen lettuineen päivineen tehdään paikan päällä. Hotellin katolla on mehiläispönttöjä. Sieltä saadaan hunaja. Yrttejä kasvatetaan hotellin takapihalla.

Aamulla Estonian Lifestyle -workshopissa kuulimme mitä kaikkea Muhulla ja Saarenmaalla voi tehdä.   Samalla maistelimme paikallista tuotantoa olevia mehuja.

Tästä linkistä näkee Saarenmaan ja Muhun vuoden 2019 tapahtumat.

Öun Drinks mehuja. Estonia

Mari Arnover maistatti Öun Drinks -tehtaan mehuvalikoimaa. Raparperi näytti saavan suosiota.

Aamulla ennen takaisin Muhun saarelle siirtymistä käväisimme Kuressaaren linnassa.

Kuressaaressa on enimmäkseen matalaa asutusta ja vain muutama piehehkö kerrostaloalue vilahti bussin ikkunasta.

Kuressaare, Estonia

Kuressaaren kaupunkikuvaa hallitsee komea Kuressaren linnoitus.

Kahvilla Pädasten kartanossa

Muhun saarella käväisimme Pädasten kartanossa. Siellä kartanoyrittäjä Martin Breuer esitteli meille tiluksiaan. Kyllä kelpaa asustella. Pädaste on  viiden tähden hotelli ja kuuluisa ruuastaan.

Pädaste Manor, Estonia

Saneeratussa Pädasteen kartanossa näkyy myös ajan patina. Kukkaruukut odottavat vielä orvokkien nousua.

Pädaste Manor, Estonia

Näkymä Spa- ja saunarakennuksesta. Pädasten kartano.

Pädaste Manor, Estonia.

Pädasten kartanossa riittää yksityikohtia katseltavaksi. Nämä ovenkahvat ovat naistenhuoneen ovessa.

Siinä se kaksi päivää vierähti. Takaisin Tallinnaan ja Viking XPRS:llä Suomeen. Alkuillasta baarissa orkesteri laulatti kaikkia yhdessä ja illallisen jälkeen tanssitti. Lattialta löytyi mummonmentävä aukko. Ja kaikki jotka minut tuntevat tietävät mitä siitä seuraa…

Älyllistä ilmapiiriä Tallinnassa – vinkkejä Viroon

Mitäpä jos Tallinnan tavallisten nähtävyyksien lisäksi vilkaisit opinahjoja. Virkeitä paikkoja ja tuoretta arkkitehtuuria. Toki kaikkiin sisätiloihin ei ole asiaa kuin opiskelijoilla ja muilla kulkukortin haltijoilla, mutta auloissa ja kahvioissakin riittää katselemista. Joissain on jopa pienimuotoisia näyttelyitä, kuten Tallinnan yliopiston kampuksella osoitteessa Narva mnt 25. Siellä sisääntuloaulassa Miksi ei -näyttelyssä opiskelijoita innostetaan valitsemaan ala mieluummin omien mieltymysten kuin sukupuolen mukaan.

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Ja miksikäs ei tähän tuoliin istuisi hierottavaksi, Tallinnan yliopisto

 

Kuntorata kiertää kampusta, Tallinnan yliopisto

 

Kesäkursseja järjestetään heinäkuun loppupuolella. Kannattaa katsoa osuisiko jokin oppi kohdalleen. Luvassa myös kulttuuriin tutustumista varsinaisen aiheen lisäksi.

Avauskuvassa on aulassa esillä oleva kuvasarja, taiteilijana Karl Hendrik Rattus.

Viron taideakatemian uusi rakennus

Viron taideakatemiassa on niin ikään näyttely. Sisääntuloaulasta pääsee yhden huoneen näyttelytilaan, jonne on koottu laaja kattaus sisustusarkkitehtuuriopiskelun historiaa viimeiseltä 80 vuodelta.

Hyi! Neuvostoaikana ei muotoilussa satsattu lapsiin.

”Nykyään on toisin. Lastentarhat ja lasten erityistarpeet ovat tärkeitä kohteita muotoilussa”, kertoo näyttelykuraattori Karin Paulus.

Näyttely on avoinna 5.1.2019 asti. Hopi, hopi jos haluat nähdä sen.

Näyttelykuraattori Karin Paulus esitteli EKA Gallerian suomen kielellä.

Viron taideakatemian EKA galleria. Tuoli on varmaan keksitty uudelleen joka vuosi. Tässä valikoima opiskelijoiden suunnitelmia tuoleja.

Viron taideakatemian rakennus on muutenkin mielenkiintoinen. Monien käänteiden ja pitkä odotuksen jälkeen taideakatemia sai ikiomat tilat viime elokuussa. Vuonna 1932 rakennetusta, entisestä tehtaasta on perinnettä kunnioittaen muuntautunut tilat monen näköiseen taidealan touhuun. Uudet tilat sijaitsevat hipster-alueena tunnetun Kalamajan ja vanhan kaupungin välimaastossa. Osoite Kotzebue 1/Põhja pst 7

Oppaanamme toimi Triin Männik.

 

Viron taideakatemian rakennus huokuu historiaa.

Viron taideakatemia

Vessassa ovi myös arkistoon. Mitähän arkistoivat? Viron taideakatemia

Viron taideakatemiassa on hämärää. ”Energian säästöä ympäristön vuoksi”, selittää Triin Männik oppaamme. 

Viron taideakatemiassa on hämärää. ”Energian säästöä ympäristön vuoksi”, selittää oppaamme Triin Männik.

 

Kulku opiskelijoiden päätöksentekopaikkaan. Viron taideakatemia.

 

Viron taideakatemiassa seinilläkin on korvat.

Saviesineitä 3D-tulostuksella

Tässä tehdään 3D-tulostusmenetelmällä saviesinettä. Teknikko Lauri Kilusk esittelee tuotantoa.

 

Lauri Kilusk kuvailee 3D-tulostuksen mahdollisuuksia.

Viron taideakatemian virtuaalityöpajassa ideoidaan ja kokeillaan.

Tekniikasta innostuineille – Tal Tech yliopisto

Osoitteessa Ehitajate tee 5 sijaitsee tekniikkapainotteinen, satavuotias yliopisto, joka on saanut uuden nimen TalTech. Yliopisto houkuttelee opiskelijoita lukukausimaksuttomuudella. Ensi vuoden alusta ainoastaan liike-elämän opinnot maksavat.

Aika hulppeita tiloja.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan kunnosta pidetään näköjään huolta Virossa. Jokaisella kampuksella näyttäisi olevan talon sisällä kiertävä lenkkipolku. Tutustumiskäyntimme aikana kävelimme TalTecissä puolen kilometrin lenkin.  ”Puolen akateemisen kilometrin”, virnuili oppaamme Hakan Karaoglu. Mitä sitten tuolla tarkoittikaan.

 

 

Tervetuloa TalTech yliopistoon

 

TalTech yliopiston moderneja linjoja.

TalTech yliopiston ravintolassa syö edullisesti.

TalTech yliopiston kirjasto

TalTech yliopiston kirjastossa on työskentelyhuoneita. Varaus hoituu modernisti QR-koodilla.

TalTech yliopistossa kuten muissakin löytyy sisäinen lenkkipolku. Tästä se alkaa.

Seuraa nuolia niin päivän askeleet on tehty.

TalTech yliopiston aulassa kuvia merkittäviä saavutuksia tehneistä opiskelijoista.

Energiatehokkaita asuntoloita

Tutustuimme  myös neuvostoaikaisten kerrostalojen uudelleenrakennnusprojektiin. Vanhoista taloista tehdään energiatehokkaita opiskelija-asuntoloita.

Neuvostoaikaisia kerrostaloja on Tallinnassa paljon.

Hakan Karaoglu, oppaamme yhden jo peruskorjatun talon rappukäytävässä. Mielenkiintoinen projekti.

Iseauto – itseohjautuvan auton prototyyppi

Kävimme tutustumassa Iseautoon, itseohjautuvan auton prototyyppiin rakennuksen pohjakerroksessa.

Jonkin verran suunnittelua ja muistiinpanoja tarvitaan ennenkuin protoauto on valmis.

Tämän levyn avulla kamerat kalibroidaan, kertoi Raivo Sell (Senior Research Scientist). Hän selosti meille projektin etenemisestä.

 

No kuka se siellä!? Alexander Stubbhan siellä tepastelee ulos itseaohjautuvasta autosta. Hän oli Viron ensimmäisen itseohjautuvan auton ensimmäisiä kyydittäviä 17.9.2018 järjestetyllä koeajolla.

Mummo haluu kans!

 

 

Blinejä lounaaksi Tallinnassa

Launtaina suuntasimme seitsemän hengen porukalla Tallinnaan. Tarkoituksena – ehkä jopa ainoana – syödä hyvin ja mieluiten blinejä.

Se onnistuikin yllättävän helposti. Saimme etukäteen monia ravintolavinkkejä. Joissakin olen käynytkin – ehkä – eihän niitä paikkoja millään pysty muistamaan nimiltä, mutta yksi on jäänyt mieleen Tchaikovsky.  Kävin siellä yksinäni lounaalla ja bors-keitto oli maittavaa.  Juttua löytyy blogistani.

Viron parhaat ravintolat löytyvät sivulta Eesti Maitsete Restoranijuht jonne on
vuosikausia listattu ravintoloita paremmuusjärjestyksessä.

2017-04-02 11.13.23

Seinätaulu, Troikka, Raatihuoneen torilla.

Troikkaa on ehdottanut moni. Raatihuoneen torilla oleva venäläinen ravintola. Me kävimme kuitenkin vain kokemassa tunnelmaa ja tutustumassa juomapuoleen. Lankussa oli maustettua viinaa: inkivääriä, anista, sitruunaa ja sen sellaista asiakkaan valinnan mukaan.

2017-04-02 11.18.08

Myös Telliskivi No 15, Babulja ja Moon olivat kollegojen  ja kavereiden suosittelulistoilla. Monia muitakin he mainitsivat, mutta vinkit olivat luokkaa ”Kyllähän sä muistat! Syötiin siellä silloin ja tällöin. Se vihreä talo kun mennään satamasta Viru-keskukseen”. No totta blinissä! Tällaisella elefantinmuistilla varustettu mummo sen paikan muistaa. Höh!

Päädyimme Mooniin. Se on aivan kivenheiton päässä Eckerö-linen terminaalista, jonne saavuimme.

Laivamatkasta täytyy todeta, että kyllä oli meininikiä. Ei taida oikein kapasiteetti riittää tällä nykyisellä sabluunalla, johon kuuluu useita kertoja päivässä lahden ylittäminen ja vielä rahtireissut yöaikaan. Vessat olivat sotkuisia ja palvelu jumitti. Joka paikkaan piti jonottaa. Jonottaminen ei ole hauskanpitoa.  Kaukana takanapäin ovat ne ajat, jolloin laivaravintolassa pystyi tilaamaan sohvalta käsin värikkäitä drinksuja ja keskittymään nautiskeluun. Tällä lauantian riessulla tanssahtelevalle mummolle iloa onneksi tuotti reipastahtinen musiikki. Ei tarvinnut nojailupartneria vaan yksin, kaksin kuka kenenkin kanssa mentiin lattialle.

Ravintola Moon löytyy Eesti Maitsete Restoranijuht listalta sijalta 17. Söimme bors-keittoa alkuruoaksi ja blinit pääruoaksi. Porukkamme ole aika yksimielinen sekä ruuan että palvelun suhteen, hyvää olivat kumpikin.

2017-04-02 11.15.13

Ravintola Moon, Vörgy 3 ikkunasta näkymä vanhoihin tiilirakennuksiin.

2017-04-02 11.17.46

2017-04-02 11.20.10

Kahvikuppien uusi elämä.

2017-04-02 11.19.50

2017-04-02 11.19.23

Bors-keitto on Viron must.

2017-04-02 11.16.51

Moonin lasku ei päätä huimaa.

Ravintola Moon aukesi kahdeltatoista ja meille jäi pieni tovi, sillä laiva saapui yhdeltätoista eikä kävelyyn mennyt kuin kymmenisen minuuttia. Ravintolan kanssa samassa talossa, osoitteessa Vörgy 3,  on oluisiin ja kahviin erikoistunut Uba ja Humal -myymälä, jossa voi nauttia lasillisen pari. Istuimia ei riittänyt koko joukolle, mutta laseja kyllä.

Hyllyjen välissä touhuava myyjä kertoi, että olut on tosi nosteessa Virossa. Pienpanimoja on jo nyt 35 ja lisää tulee. Uba ja Humaliin tuodaan oluita myös Viron ulkopuolelta. Kaikenkaikkiaan noin 350 eri sorttia. Kaukaisimmat lienevät Japanista. Kallein olut näytti hyllytietojen perusteella tulevan Islannista. Osaavat kyllä hinnoitella tuotteensa.

Suomalainen Vuorineuvos 4,50 egee pullo kalpenee 13,90 maksavan islantilaisen oluen rinnalla.

 

 

Pikkujouluristeilyllä

Tulipa käväistyä Tallinnassa. Viikkarin XPRS, miksiköhän tuo express – pikaisuuteen viittaava liite. Paattihan kulkee suunnilleen samassa ajassa kuin Ökköröön tavallinen laiva.
Jos jonottamisesta tykkää, niin kivaahan meillä oli. En olisi uskonut, että sanon mitään näin mummomaista, mutta ennen oli paremmin. Muistelen haikaillen aikoja, jolloin mättölät vielä viehättivät uutuudellaan. Jaksoi ihastella katkarapuja ja mätejä, ja syödäkin. Baareissa tarjoilijat juoksentelivat tarjottimineen tuomassa värikkäitä drinkkejä.
Nyt seisoimme loputtoman pitkässä jonossa ja nuoriso kantoi täysiä tarjottimellisia olut- ja lonkerotuoppeja. Yksi porukasta oli aina jonovuorossa ja muut bilettivät. Arvata vain saattaa, kauanko yhden asiakkaan palveleminen kestää. Ja kauanko kestää kun kymmenen jonottaa ennen sinua.
Tallinnassa saimme tilaisuuden viininmaisteluun. Veinidkoju –liike, satamassa D-terminaalin lähellä, Lootsi 14-2 olevassa punaisessa tiilirakennuksessa. Samassa tilassa sijaitsee myös sikarimyymälä.
Omistaja, suomalainen Lasse Öhman maistatti ja kertoi viineistä ja siitä miten niitä saa ostettua. Jotkut tietenkin haluavat ostaa tuliaiset paikan päältä mutta kotiin kuljetuskin on mahdollista. Riesling-kuohuviini kiinnosti tulevan kuohujuhlakauden takia. En ollut ennen maistanutkaan moista. Hyvää oli. Laskeskelimme että kuuden pullon tilaaminen kotiovelle asti maksaisi 18 euroa + juomat 17 euroa kipale. Eli jotakuinkin 20 euron pullohinta. www.viinitkotiin.com

Heille vaan ei meille

Tallinnan reissu siitä tuli.

Messuilla esiteltiin Ginger-mehuja. Innostuin heti kun arvelin, että syyskäheään kurkkuun löytyy pullosta helpommin helpotusta kuin tuoreesta inkivääristä kuorimisineen päivineen. Korkki vain auki ja mehua mukiin.

Sain esitteenkin.

Otsikko: ”Heille, jotka rakastavat inkivääriä!”

Lappusesta näki heti, ettei ammattikääntäjiin oltu tuhlattu. Juoman lupailtiin tekevän kehon sisältä kuumaksi ilman alkoholia. Karkeakin juoma oli esitteen mukaan.

Tujua tavaraa. Sen kertoi makuaisti, kun siemaisin huikan pikkuruisesta maistelulasista. Näin jo tulevien syyspöpöjen pinkovan henkihievereissään  kurkustani kohti raitista ilmaa.

”Mistä tätä voi ostaa”, kysyin.

”Tästä sitä saa ostaa”, nopein esittelijöistä osoitteli pullolaatikoita.

Mutta kuka nyt haluaisi kaikkien kirjojen – kirjamessuilla oltiin – lisäksi raahata vielä mehupulloja mukanaan. Jostain marketista tai erikoiskaupasta, luettelin toiveikkaana. Mutta ei.

”Tallinnasta”, esittelijä avuliaasti antoi kortin osoitetietoineen.

Mehu on siis heille, kuten esitteen otsikossa luvattiin, muttei meille. Tai sitten on lähdettävä Tallinnaan.

 

Voi pukki minkä teit

Eilen Tallinnassa päiväsiltään.  Matkasin Finlandialla. Tanssiorkesteri soitti ja joulupukki jakeli karkkeja.
”Tanssilattialla tavataan. Laita jotain kivaa päälle”, pukki huikkaa ohimennen.

Siirryn tanssilattian tuntumaan,tanssi-ihmiselle tavalliseen paikkaan, katsekontakti orkesteriin. Aamu kun on, niin vain kaksi paria tanssahtelee – voi miten hienosti. Unelmoin parkettien partaveitsestä, sittemmin joulupukista. Tanssivarpaitani kutkuttaa, mutta kumpaakaan ei näy.
Myöhemmin tavoitan pukin kun hän jakaa karkkeja vessan lähistöllä.
”Voi pukki minkä teit!” Pukin silmät harhailevat pakotietä etsien kun hän muistaa minut. 
”Ehkä sitten takaisintulomatkalla”, pukki lupailee.
Haa, tiedän. Pukki ulkoistaa tanssin, varmaan vuoro vaihtuu ja kollega astuu pukinkaapuun.
Tasoissa ollaan, pukki pelätti minut pienenä, minä pelotin pukin mummona. Kumma kyllä vuodet vierivät, mutta pukit sen kun nuorentuvat.

Kengät eivät kestäneet menon ajatusta. Kahdella eurolla sain kuitenkin ensiapua Kaubamajan kupeessa olevassa pikasuutarissa.
Suutari Kuldvötmeke
osoite Gonsiori 2

Janno Marjamae antaa vetoketjulle ensiavun ja matka jatkuu.

Raatihuoneen torilla joulu loistaa. Loistaa on myös eestin kielen sana ja tarkoittaa näkyy – jokin rakennus saattaa olla pimeä mutta loistaa jossain näköpiirissä.

Saippuaa irtomyynnissä Raatihuoneen torilla. Valitse tuoksu ja kerro kuinka paksu siivu.

Vene-kadulla oli useita Viron 50 parhaan ravintolan listalle päässeitä. Päiväristeilyn aikana ehtii maistella vain yhden.  Valitsin listan nelosen, Tchaikovskyn. Vaikuttavan näköinen interiööri, mutta niin kuin tavallista on, tämän tason paikoissa lounastaa yleensä yksinään. Niin nytkin, vain kahdessa pöydässä on ruokailijoita. 

Tchaikovsky ravintolassa lautasliinat taipuvat taideteoksiksi.

Keittiömestarin yllätys alkuun: sienicappuccino.

Sienicappuccinon nimi tulee kuohkeasta koostumuksesta.
Borch-keitto, seurana vodka lämmitti mukavasti. Hyvää, tuhdisti lihapaloja mukana. Kasvisruokailijalle soveltuvaa keittoa ei ole listalla, mutta tarjoilija lupaa, että jotain sopivaa loihditaan.

Keittolounasta enempää en tällä kertaa syönyt vaan matkasin Linette-alusvaatekauppaan,  Muurivahe 17. Sieltä löytyy jos jonkinnäköistä vastamakkaroille tarkoitettua kuristinta.  Mukavat myyjät auttavat valitsemaan.
Käsityöliikkeen mainostyö.

Totta kai piti pistäytyä hieman etäämmällä Muurivahe-kadulla Urmaksen baarissa Vanatallin-kahvilla  Ei näyttänyt olevan naisten suosiossa.  Vieressäni baarijakkaralla istuva mies kertoi, että Tallinnassa baarien omistajat ja nimet vaihtuvat tiuhaan mutta Urmas on ja pysyy. Urmas on baaritiskin takana totisena touhuava mies.  Piti baaria kuulemma jo Kekkosen aikaan. Kekkosesta miehelle muistuu mielleen:
”Saimme kaljun koiran ja nimesimme sen Kekkoseksi. Ei mitenkään presidenttiä pilkaten vaan siksi koska koiralla ei ollut karvoja.”

Viron saarille Tallinnan kautta

Kevään tutustumismatka mediaväelle järjestettiin yhteistyössä Tallinnan kaupungin matkailutoimiston, Viron Saarten Matkailusäätiön, Tallinkin sekä alueellisten matkailuyrittäjien kanssa.


Tällä jatkamme Tallinnan satamasta – mitä jos jokainen haluaa eri suuntaan



Matkan varrella näkyy monia ällistyneitä ilmeitä ohikulkijoilla. Janojuomat voi laittaa pyörän keskelle telineeseen. Osa polkee taaksepäin. 

City Bike, Tallinnan vanhassa kaupungissa hoitaa konferenssipyörien ja myös muiden pyörien vuokrausta on www.citybike.ee
Reilika Lelov ottaa ohjat ja suuntaamme konferenssipyörällä vanhaan kaupunkiin

päämääränämme Kärt Seppelin, keramiikkataiteilijan atelje

MEKK toimittaa tarjoilut ateljen yläkertaan

Keittiömestari Rene Uusmees esittele modernia virolaista keittiötä.
Neuvostoliiton jälkeen tuli markettitrendi. 
”Se oli uutta, sai muovissa pakattuna ja ulkomaisia tuotteita. Torit jäivät unholaan, ne eivät olleet enää trendikkäitä.”
Yrityksen nimi: 
”Keittiömestari haluaa jotain, henkilökunta jotain, omistaja jotain. MEKK on viroa ja tarkoittaa hyvää makua, mutta myös modernin Eestin keittiön taidetta. Kaikki olivat tyytyväisiä MEKK nimeen.”
”Tulkaa käymään. Olemme enemmän töissä kuin kotona”, Rene kehottaa.

MEKK ravintolan keittiömestari Rene Uusmees esittelee uudempaa virolaista keittiötarjontaa

MEKK Ravintolapäällikkö  Edith Arro viimeistelee tarjoamuksia

Tallinna alkaa pian Kukkafestivaalit: näyttelilleasettajan lähde lantteja jo odottaa