Lue 10 faktaa Marokosta – tiesitkö, että pärjäät maassa ranskalla?

1. Ensimmäinen vieras kieli on ranska

Ranskaa osaavalle suomalaiselle tulee iloisena yllätyksenä se, miten laajalti Marokossa puhutaan ranskaa. Ranska ei ole maan virallinen kieli, mutta se on jäänne ajalta, jolloin Marokko oli Ranskan protektoraatti. Vuosina 1912–1956 Marokossa oli ranskalainen hallinto, mikä jätti jälkensä nykyiseen Marokkoon.

Ranskaa puhutaan monissa virastoissa ja matkailussa, ja lisäksi se on monien marokkolaisten ensimmäiksi oppima vieras kieli. Ranskan kielen opiskelu aloitetaan yleensä 8-vuotiaana, ja esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa opetetaan myöhemmin yliopistossa ranskaksi.

2. Marokko on altis maanjäristyksille

Vaikka vain Marokon pohjoisosa sijaitsee mannerlaattojen reunalla, Marokkoa ovat ravistelleet useat voimakkaat maanjäristykset.

Yksi tuhoisimmista oli Agadirissa vuonna 1960 sattunut järistys, joka oli yli kuusi magnitudia. Maanjäristyksen seurauksena kaupunki tuhoutui täysin ja yli 10 000 ihmistä kuoli. Maanjäristyksen jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen maanjäristyksenkestäväksi. Samalla se siirtyi kolmen kilometrin päähän alkuperäisestä, ja vanhan Agadirin raunioita voi yhä käydä katsomassa korkean kukkulan huipulla.

3. Maa sijaitsee samalla korkeudella kuin Kanariansaaret

Marokon eteläraja sijaitsee samalla korkeudella kuin matkailijoiden suosiossa olevat Kanariansaaret. Rantakaupunki Agadir on hiukan saariryhmän pohjoispuolella.

Yksi suurimpia poliittisia kysymyksiä Marokossa on se, mihin maan eteläraja piirretään. Marokon eteläpuolella oleva Länsi-Saharan alue vaatii itsenäisyyttä, mutta virallisesti Marokko käsittää Länsi-Saharan maan osaksi. Aihe on poliittisesti arka, minkä vuoksi ulkoministeriö kehottaa huomioimaan Etelä-Marokossa poliittiset jännitteet.

4. Marokon alkuperäiskansa ovat berberit

Suuri osa marokkolaisista polveutuu paimentolaiskansa berbereistä, minkä vuoksi maan toinen virallinen kieli on berberien yleiskieli tamazight. Berberien vaelluskulttuuri on monin osin säilynyt, mutta suuri osa berbereistä on myös nykyaikaistunut ja puhuu arabiaa.

Berberinkielen eri murteilla ei ole yhtenäistä oikeinkirjoitusjärjestelmää, minkä vuoksi suuri osa kansanperinteestä välittyy suullisesti.

5. Perinteisissä taloissa ei ole ikkunoita ulos

Marrakechissa ja myös muualla Marokossa huomiota herättävät arkkitehtuurin erot. Perinteiset arabialaistalot avautuvat sisäänpäin, eikä niissä ole ikkunoita ulospäin.

Rakennustyyli suojaa lämpimillä alueilla sisään paistavalta kuumuudelta ja myös uteliaiden katseilta. Tästä syystä monet talot näyttävät yksinkertaisilta ja jopa tylsiltä ulospäin, mutta seinien sisäpuolella on muun muassa kaunis sisäpiha.

Muun muassa Marrakechissa arabikorttelin ja juutalaiskorttelin erottaa siitä, onko talojen seinissä ikkunoita vai ei.

6. Marokossa kasvaa yhdysvaltalaisia palmuja

Marokko oli ensimmäisiä maita, joka tunnusti Yhdysvaltojen itsenäisyyden vuonna 1777. Marokon ja Yhdysvaltain välinen ystävyyssopimus on myös yksi pisimpään jatkunut sopimus Yhdysvaltain historiassa.

Marrakechissa maiden väliset lämpimät välit voi nähdä muun muassa siitä, että kaupungissa kasvaa yhdysvaltalaisia palmuja. Sanotaan, että maahan tuodut Washingtonia-palmut ovat osoitus Yhdysvaltojen ystävyydestä Marokkoa kohtaan.

7. Okranvärisillä rakennuksilla on syy

Marokon vanhaa kulttuurikaupunkia Marrakechiä sanotaan vaaleanpunaiseksi kaupungiksi siksi, että sen lähes kaikki rakennukset ovat väriltään vaaleanpunaisia tai okranvärisiä.

Talot on rakennettu savesta, kivistä ja maasta, minkä vuoksi ne eristävät hyvin lämpöä ja kylmää. Marrakechin sää vaihtelee kesän kuumasta talven viileisiin päiviin. Myös rakennusten väri on luotu suojaamaan silmiä auringolta, sillä hohtavan valkoiset silmät häikäisisivät liikaa auringolla.

Värikkäistä kaupungeista pääsee nauttimaan myös Marokon pohjoisosassa Chefchaouenissa, jota sanotaan siniseksi kaupungiksi.

8. Marokkolaisten minimipalkka on 300 euroa

Minimipalkka Marokossa on noin 3 000 dirhamia eli noin 300 euroa. Esimerkiksi Agadirin ulkopuolella on pyritty rakentamaan slummialueille huokean hintaisia kerrostaloja.

Maan hintataso on jonkin verran edullisempi kuin Suomessa.

9. Ruoassa käytetty kaneli on kitkerä

Marokkolaisessa keittiössä käytetään kiinankanelia eli kassiakanelia. Kassiakaneli Euroopassakin yleisin kanelilaji, koska se on halvempaa kuin terveellisempi, Sri Lankasta tuotu ceylonkaneli. Kassiakaneli myös maistuu ruoassa voimakkaammin kuin ceyloninkaneli.

Ceylonkaneli kuitenkin sisältää vähemmän maksalle haitallista kumariinia. Suomessa esimerkiksi Santa Maria ja Meira ovat myyneet burmankanelia, jossa on hiukan alhaisempi kumariinipitoisuus. Eri kanelilajikkeiden maut vaihtelevat.

Marokkolaisessa ruoassa käytetään paljon myös muun muassa pippuria, kurkumaa, inkivääriä ja korianteria.

10. Agadirin maisemaan kirjoitettu teksti

Agadirissa vieraillessa ei voi välttyä tekstiltä, joka on kirjoitettu läheisen kukkulan syrjään. Agadirin siluettia hallitseva arabiankielinen teksti tarkoittaa jumalaa, kotimaata ja kuningasta.

Teksti: Elina Venttola
Kuvat: Shutterstock, Elina Venttola