Miksi Alankomaat tunnetaan paremmin Hollantina? Tässä syy nimisotkuun
Kumpi on oikein – Alankomaat vai Hollanti?
Oletko sinäkin joskus joutunut miettimään, pitäisikö Alankomaista käyttää nimeä Alankomaat vai Hollanti? Tai ihmetellyt, mistä kaksi täysin erilaista mutta samaa tarkoittavaa nimeä ovat peräisin?
Kohta asiaa ei enää tarvitse ihmetellä: Alankomaat on ottamassa vuonna 2020 voimaan uuden käytännön, jonka myötä maan virallisena nimenä käytetään vastedes ainoastaan Alankomaita.
Uudistus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi paikalliset yhtiöt, yliopistot ja suurlähetystöt saavat käyttää ainoastaan nimeä Alankomaat. Myös maan virallisen matkailulogon teksti Holland muutetaan muotoon Netherlands tulppaanisymbolin kera.
Nimihämmennys juontaa juurensa 1800-luvulle, jolloin Alankomaista oli tullut kuningaskunta. Alankomaiden matkailusivuilla selitetään, etteivät Hollanti ja Alankomaat itse asiassa oikeasti edes tarkoita samaa asiaa – muuta kuin puhekielessä.
Alankomaat koostuu yhteensä 12 provinssista. Hollanniksi kutsuttu alue puolestaan käsittää vain kaksi provinssia, Noord-Hollandin ja Zuid-Hollandin.
Entä miten kaksi provinssia sitten onnistui tekemään nimensä synonyymiksi kokonaiselle maalle? Holland.com kertoo, että nämä provinssit olivat suurimpia vaikuttajia Alankomaiden talouteen ja vaurauteen. Niissä oli myös suurin väkiluku.
Hiljalleen nimi hiipi käyttöön ja vakiintui. Muualla Euroopassa asiaan saattoi liittyä hieman hämmennystäkin, sillä ihmiset eivät olleet varmoja, kumpi nimi oli oikea. 1900-luvulla Hollanti oli jo päätynyt viralliseen käyttöönkin Alankomaiden ohella.
Kohti kestävämpää turismia Amsterdamissa
Vuoden 2020 nimimuutos on osa Alankomaiden matkailunedistämiskeskuksen kampanjaa, jonka tarkoituksena on kehittää matkailua kestävämpään suuntaan.
Amsterdam on yksi niistä eurooppalaisista kohteista, jotka kärsivät liikaturismista. Kaupungilla onkin ollut varaa ottaa käyttöön yksi Euroopan korkeimmista turistiveroista.
Alankomaat on toivonut halpalentojen hinnoittelun järkeistämistä. Pilkkahintaan myydyt liput ovat tehneet Amsterdamista suositun bile- ja polttarikohteen ja edesauttaneet sen hieman paheellista mainetta. Myös Suomesta pääsee Amsterdamiin edullisesti, sillä peräti kolme yhtiötä liikennöi kaupunkiin suoria lentoja.
Amsterdamissa on jo otettu askelia vastuullisemman matkailun suuntaan. Kaupungissa on muun muassa kielletty uusien hotellien rakentaminen sekä turisteille tarkoitetut kierrokset punaisten lyhtyjen alueelle.
Lue myös: Miten kuuluisat kaupungit saivat nimensä? Katso nopeat selitykset 10 tutulle kohteelle
Lähde: Holland.com, Metro.co.uk, Sydney Morning Herald
Kuva: Istockphoto
Lue kommentit (7) Jätä kommentti
Onhan oman maamme nimikin johdettu eräästä maakunnastamme, Varsinais-Suomesta. Ehkä meidänkin pitäisi alkaa kutsua maatamme Finlandiksi, jolla ulkomaalaiset maatamme kutsuvat, eikä Suomeksi, jonka maan kansalaisia olemme.
Suomalaiset (ja muutkin) voivat tietysti kutsua maata Hollanniksi jatkossakin. Kutsutaanhan koko Eestiäkin ”Viroksi”, yhden maakunnan (virumaan) mukaan. Eikä Saksakaan koostu pelkästään Sachsenin osavaltiosta, eikä Ruotsi pelkästä Roslagenista. Englannistakin puhutaan, vaikka se onkin vain yksi saarella olevista kuningaskunnista.
Hollantia saa siis kutsua sillä nimellä jatkossakin.
Eipä hollannissa tai siis alankomaissa ole muutakohdetta kuin amsterdam, joten jatkossa kutsun damiksi 🙂
Kansakoulun maantietokirjassa vielä 50-luvullakin oli mielestäni otsikko
”Alankomaat – Begia ja Hollanti”.
Ongelman oikaisin sillä että otin vaimokseni hollantilaisen tytön. Noord-Hollandista.
Tässä on sitten sama asia kuin Viro ja Eesti.
Ei aivan sama asia. Eestiläinen nimi Eestille on Eesti. Viro nimitys on suomalaisten keksintö.
Tuntemani eestiläiset itse vierastavat Viro nimeä. Eteläisen Eestin asukas ei halua, että häntä kutsutaan virolaiseksi. Virumaahan on Eestin pohjoinen maakunta.
Vastavuoroisesti eestiläiset kutsuvat suomalaisia poroiksi.
Käytän jatkossakin nimeä Hollanti!