Browsing Tag

ruotsi

lapset Yleinen

Mistä olen kotoisin?

Monday, January 28, 2019

Bildresultat för rauma

(kuva:visitfinland.com)

 

Niin…eli mistä olen kotoisin? Hyvä kysymys. Olen syntynyt Raumalla. Valitisin nyt tähän artikkeliin kuvat Raumalta, koska se nyt kuitenkin on synnyinkaupunkini, vaikka en mitenkään tunne, että olisin Raumalainen. Olin n. puolivuotta vanha kun muutimme sieltä pois ja Tampereen Teiskoon. Siellä asuin n. neljävuotiaaksi kunnes muutimme Tampereelle. Tampereelta tie vei Ruotsiin ja Nässjön pikkukylään Etelä-Ruotsiin. Sieltä muutimme Västeråsiin joka sijaitsee Keski-Ruotsissa.

 

Bildresultat för rauma kirkko

(kuva:rauman seurakunta)

Västeråsissa asuin kunnes olin parikymppinen, jolloin testasin asumista Italiassa sekä Kyproksella todella pikaisesti (taisin olla n. kuukauden molemmissa paikoissa, eli melkein lähemmin pitkä loma vaikka töissä olinkin) kunnes muutin Irlantiin 23 vuotiaana. Siellä asuin kolmisen vuotta ja muutin sitten Teneriffalle. Teneriffalta takaisin Irlannin kautta löysin sitten tieni Tukholmaan. Ja täällä nyt olen ollut kymmenen vuotta ja aika on siis taas muuttaa takaisin Irlantiin. Eli mistä olen kotoisin? Erittäin hyvä kysymys.

 

Bildresultat för rauma

(kuva:museot.fi)

 

Mikä sen määrittää, että mistä on kotoisin? Muutenkin inhoan tuota kysymystä, sillä en ikinä tiedä mitä vastaisin. Olen suomalainen, mutta jos joku kysyy mistä olen kotoisin, vastaan todennäköisimmin “Ruotsista”, sillä olen asunut täällä lähes koko elämäni.  Tai oikeastaan vastaan “Ruotsista, mutta olen alunperin suomalainen”. Onko oikeasti edes pakko kertoa tämä? Mitä väliä sillä loppuviimein on, vaikka sanoisin että Siperian perämetsästä? Vai onko se vastaus se, missä sillä hetkellä asuu? Vai se, missä on syntynyt? Vai se maa jonka kansalainen on? En tiedä.

Ja mitähän tyttöni tulee vastaamaan vuosien päästä? “Olen Irlannista, tai siis ruotsista, eli olen Irlantilainen ja puoliksi Suomalainen, mutta synnyin Ruotsissa mutta asun Irlannissa”.

Niin että… mistä olet kotoisin?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Koti Yleinen

Pakkasia pidellessä

Monday, January 21, 2019

 

Pakkaset paukkuu pahimmillaan ja tänään mittari näytti -18 heti aamusta. Tyttö lähti kuitenkin päiväkotiin reippain mielin mutta kertoi jo autossa että ulos ei meinaa mennä! 🙂 Fiksu likka, en itsekkään kyllä menisi jos ei ole pakko. Kovimpien pakkasten kesken olemme sitten tehneet lopullisen päätöksen että muutamme Irlantiin mahdollisimman pian.

 

 

Meillä menee talo myyntiin tällä viikolla, ja jännittää jo valmiiksi että miten meidän käy. Muuttoautoa ei olla vielä hankittu eikä autojakaan olla laitettu myyntiin, ei olla töihin vielä laitettu minkäänlaista irtisanomist aja kaikki muutenkin tuntuu vähän menevän hieman liian nopeaa, mutta toisaalta pakko kai tässä pyrkiä eteenpäin. Jos jäämme vielä miettimään muuttoa, olemme samassa paikkaa liian pienessä talossa vielä ensi vuonna, ja sitä emme halua.

 

 

Talvi kyllä on maailman huonoimpaa aikaa myydä mitään ja eilen kun yritin rikkoa rappusilta jäätä sorkkaraudalla kirosin että miksi oi miksi emme myyneet taloa ja viime kesänä. Muutenkin paikan laittelu tuntuu ihan turhalta kun joka paikka on lunta täynnä ja vaikka kuinka asettelen lyhtyjä portailla paikka näyttää todella kurjalta. Valokuvaaja kuitenkin tulee huomenna joten toivotaan että hän saa sellaiset kuvakulmat aikaan että paikka on myytävän näköinen. Mutta onhan se onneksi sisältä ihan söpö.

Vielä tänään täytyy laitella viimesiä ja siivoilla että paikka on tip top. Kyllä tässä siis puuhaa riittää että pysyy lämpimänä vaikka pakkanene puree! 🙂

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa Joulu Koti lapset Yleinen

Lyhyt vuosikatsaus

Wednesday, December 19, 2018

Mennyt vuosi on ollut aikamoista menoa. Vaikka reissattiin normaalia vähemmän, ollaan silti matkustettu enemmän kuin monet muut.  Tammikuu alkoi heti koneessa kun palasimme Irlannista uudenvuoden päivänä tytön kanssa. Mies jäi vielä Irlantiin vanhempiensa luokse.

 

 

Helmikuu meni kotona pakkasia pidellessä ja sitten maaliskuussa lähdimmekin Dubain lämpöön. Vietimme pääsiäisen siellä ja huhtikuun lopussa olimmekin taas Irlannissa.

 

 

Irlannista tullessamme vaihdoimme lentokoneen laivaan ja lähdettiin heti seuraavana päivänä mökkilomalle suomeen. Tämä loma oli todella kiva ja sellainen täytyykin suunnitella myös ensi vuodelle! Voi tosin olla ettei jää aikaa moiselle, sillä on jo tulevia matkoja tiedossa ja myös suomenreissu suunnitteilla, sillä pari erittäin tärkeää ihmistä valmistuu ylioppilaaksi. <3

 

 

Lämmin toukokuu piti meidät kotona juhannukseen asti, ja niin kun aina, satoi vettä kaatamalla ja lähdettiin risteilylle sadetta karkuun. Huono idea, sillä laiva keinui niin paljon että siellä ei pysynyt pystyssä ja ihmiset oksentelivat käytävillä. Taxfree-myymälä oli yhtä sotkua ja ravintolassa oli pitelemistä ettei lautanen lähtenyt käsistä!  Juhannusaatto vietettiin sitten pahoinvointisena risteilyn jälkeen kotisohvalla.

 

 

Heinäkuun alussa lähdettiin autolla Irlantiin ja pysähdyimme Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Englannissa. Loma oli ihan mukava vaikka se vähän päälle viikko menikin todella nopeaa. Lisää matkastamme voi lukea täältä.

 

 

Mummo tuli siskontytön kanssa meille heinäkuun lopussa, ja sitten Elokuussa lähdettiin taas Irlantiin, tällä kertaa hautajaisiin. Mietin paljon miten lapsen kanssa puhutaan surusta, ja edelleen välillä tyttö miettii näitä isoja asioita.

 

 

Syyskuun alussa tulimme kotiin ja pysyimme taas aloillamme lokakuun loppun saakka jolloin lähdimme suomeen ja Haikon kartanoon viettämään miehen synttäreitä. Tyttö pääsi mummolle lomalle joten koko perhe oli tyytyväisiä minilomaansa! 🙂 Jutun voi lukea täältä.

 

 

Ehdittiin vielä käydä Oslossa joulumarkkinoilla joulukuun alussa, tämä oli kiva reissu kun en ole ennen Norjassa käynytkään. Nautittiin vaan kivasta kaupungista, hyvästä ruoasta ja hotellin mukavuudesta. Hyvä reissu kaikin puolin, ja jutun voi lukea täältä.

 

 

Joulu vietetään taas Irlannissa, joten sitä maata on tullut nähtyä normaalia enemmän kuluneen vuoden aikana. Ikävä kyllä syynä on suurin osin ollut miehen äidin huono terveys ja hänen edesmeno.  Vuosi kuitenkin päättyy valoisissa merkeissä ja uusi vuosi otetaan vastaan sekä minun perheen että miehen perheen jäsenien kanssa.

 

 

 

Hullu tunne, kun kirjoittaa kaikki menot tälla tavalla (kuvien avulla muisteltuna), ja huomaa miten paljon tosiaan on tullut mentyä, koettua ja nähtyä. Uusi vuosi on minun ehdoton lempijuhla ja odotan joka vuosi innolla tulevaa vuotta, sillä mielestäni on jännää nähdä mitä vuosi tuo tullessaan. Meillä valetaan myös tänä vuonna tinaa, vaikka se onkin ongelmajäte, mutta me käytetään viimevuotiset tinat uudelleen. Perinne on perinne, ja vanhat tavat ovat vaikeita karistaa. Tiedän, että on esim. mehiläisvahanappeja jotka toimivat yhtä hyvin, mutta nyt valetaan kuitenkin ihan oikea tina. 🙂

 

Mitä te odotatte eniten seuraavalta vuodelta?

 

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa Joulu Koti lapset Yleinen

Lucia ja muutto mietteitä

Friday, December 14, 2018

 

Eilen oli Lucia päivä ja tyttö sai taas valokruunun päähänsä. Kuva on viimevuotinen kun tyttö ensimmäisen kerran oli mukana “ihan oikeasti”.  En ole tyttöä ikinä nähnyt niin ylpeänä kuin tuona päivänä.  Tänä vuonna isommat lapset kulkivat Luciana pienemmille lapsille päiväkodissa ja me vanhemmat ei päästy katsomaan ollenkaan. 🙁 Tämä harmitti erityisesti siksi, että mahdollisesti tämä oli tytön näillä näkymin viimenen Lucia-juhla joihin hän voi osallistua.

 

 

Mietimme nimittäin muuttoa Irlantiin pysyvästi. Jos kaikki menee putkeen, muttokuorma lähtee kesällä kohti vihreää saarta. Irlannissa ei vietetä Lucia-päivää ja jotenkin olen koko vuoden surenut kaikkea josta tyttö muuton myötä jää paitsi. Ruotsinkieli on yksi suurimmista asioista joka todennäköisesti pääsee unohtumaan, sillä ei tunnu luonnolliselta että jatkaisin hänen kanssaan ruotsin puhumista. Myös kaikki perinteet omasta lapsuudestani jäisi vähemmälle tai kokonaan pois, esimerkiksi juuri Lucia. Toiset asiat joita jo valmiiksi kiroan ovat koulu-univormu ja kouluun vietävä lounasrasia koska kouluateriointia ei ole olemassa juuri siinnä koulussa jossa tyttö kävisi.  Luntakin tulisi ikävä. Luistelua. Pulkkamäkeä. Pikkujuttuja, jotka kuitenkin juuri nyt tuntuvat niin tärkeiltä.

 

 

Miksi sitten edes mietimme muuttoa? Totta kai omaan sydämeen sattuu tempaista tyttö päiväkodistaan, kavereistaan ja tutusta ja turvallisesta kohti melkein tuntematonta. Vaikka Irlanti onkin tytölle tuttu juttu, niin on se aika suuri muutos aloittaa uusi päiväkoti ja saada uusia kavereita. Myös englannin puhuminen päivittäin voisi olla hankalaa, koska tyttö sekoittaa tällä hetkellä kaikkia kieliä keskenään, usein ruotsia ja englantia. Mutta tiedän kokemuksesta että kaikkeen tottuu ja uudesta maasta äkkiä tulee koti. Itse muutin Ruotsiin 6 vuotiaana ja en vaikka en osannut kieltäkään, sopeuduin todella nopeaa ja kaveritkin löytyi paikasta kuin paikasta. Mutta muistan myös sen epävarmuuden ja jopa pelon kun ei ymmärtänyt tapoja (ja minun kohdallani kieltä).

 

 

Mietimme muuttoa siksi, että on hullua pitää kahta taloa kahdessa maassa. On hullua käyttää suurimmat osat vuosittaisista lomista kulkemalla Suomi-Ruotsi- Irlanti reittiä. On hullua että talo siellä on tilavampi kun talomme täällä alkaa käydä ahtaaksi. Myös miehen isä alkaa olemaan hieman heikossa kunnossa, joten ainoana poikana mies luonnollisesti tuntee että ehkä on aika viettää aikaa isänsä tukena ja turvana kun se vielä on mahdollista. On yhtä monta syytä lähteä kuin syytä jäädä, eikö ole oikeaa tai väärää ratkaisua asiaan. Ja pääseehän sieltä aina pois jos elämä ei lähdekkään käyntiin niin kuin piti. Mutta pakkohan meidän on kokeilla, sillä voihan se olla, että se on juuri sitä mitä me tarvitsemme.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail