Mikä ihmeen Big Five? Tutustu Afrikan viiteen suurimpaan villieläimeen

Viisi suurinta kiikarissa

The Big Five, “viisi suurta”, on alunperin metsästäjien käyttämä nimitys Afrikan viidestä suurimmasta eläimestä. Leijonaa, elefanttia, leopardia, sarvikuonoa ja puhvelia pidettiin vaarallisimpina ja halutuimpina saaliseläiminä.

Nykyään viisikko on safarimatkoilla himoittu valokuvauksen kohde. Eläimet voi nähdä esimerkiksi Etelä-Afrikan, Tansanian, Kenian ja Etiopian luonnonpuistoissa.

Leijona – Eläinten kuningas

Leijonat ovat ainoita laumassa eläviä kissaeläimiä. Laumaa johtaa ja suojelee voimakkain uros. Leijonalaumassa on parikymmentä leijonaa, joista suurin osa naaraita.

Leijonan päivä kuluu nukkuen. Varmimmin sen näkee myöhää iltapäivällä, jolloin se lähtee saalistamaan.

Leijonalaumassa naaraat hoitavat saalistamisen. Ne käyttävät ravinnokseen pääasiassa seeproja, antilooppeja ja gaselleja. Laumassa on selkeä ruokailujärjestys: ensimmäisenä syö uros, sitten lauman muut aikuiset ja lopuksi pennut. Pentujen kohtalona on usein nälkäkuolema.

Aikuisen pituus voi olla 2,4 metriä. Uros saattaa painaa yli 200 kiloa. Naaraat ovat pienempiä ja painavat keskimäärin 150kiloa. Leijonat elävät noin 15-vuotiaaksi.

Eläinten kuninkaalla on hyvin vähän luontaisia vihollisia. Hyeenat ja krokotiilit saattavat käydä pentujen ja heikentyneiden yksilöiden kimppuun. Pahin vihollinen on kuitenkin ihminen. Leijonia metsästetään turkin takia.

Suuri ja älykäs afrikannorsu

Elefanttilajeja Afrikassa on kaksi: tumma metsänorsu, joka elää trooppisella sademetsävyöhykkeellä, ja vaaleampi savanninorsu. Afrikannorsu on maailman suurin maalla elävä nisäkäs. Täysikasvuinen uros voi painaa 6000 kiloa.

Afrikannorsun erottaa sukulaisestaan aasiannorsusta suurempien korvien perusteella. Norsun korvat voivat painaa 20 kiloa. Korvat viilentävät norsua. Päivisin norsut vetäytyvät puiden varjoon. Ne liikkuvat mieluiten illan hämärtyessä.

Norsut rakastavat vettä ja kylpemistä. Ne saattavat vaeltaa veden perässä 500 kilometrin matkan. Norsut juovat päivittäin noin 160 litraa. Ravinnokseen ne käyttävät ruohoa, oksia, lehtiä ja hedelmiä. Aikuinen norsu syö noin 300 kiloa vuorokaudessa.

Laumoissa elävät norsut ovat sosiaalisia ja älykkäitä eläimiä. Ne kommunikoivat ääntelemällä ja osaavat surra kuollutta lauman jäsentä. Laumaa johtaa vanhin naaras eli matriarkka. Laumaan kuuluu yleensä noin 20-30 yksilöä.

Naaras synnyttää kerralla vain yhden poikasen. Se kantaa 22 kuukautta ja voi imettää jopa kolme vuotta. Poikaset painavat syntyessään noin sata kiloa.

Norsut voivat elää 70-vuotiaiksi. Niiden ainut uhka on ihminen. Norsuja salametsästetään luun takia. Etenkin syöksyhampaat ovat arvokkaita pimeillä markkinoilla.

Vaarallinen kafferipuhveli

Kafferipuhveli, joka tunnetaan myös nimellä afrikanpuhveli, voi painaa tuhat kiloa. Vaaralliseksi sen tekevät sarvet, joilla se puolustaa reviiriään. Urosten sarvet ovat suuremmat kuin naaraiden. Puhvelin törmäysvoima vastaa auton törmäysvoimaa ajettaessa seinään 50 kilometrin tuntinopeudella.

Puhvelit elävät suurissa laumoissa. Laumassa on tyypillisesti noin sata eläintä, mutta sadekauden aikaana ne voivat yhdistyä jopa tuhannen yksilön laumoiksi. Puhvelit saavat yhden poikasen joka toinen vuosi.

Ravinnokseen puhvelit käyttävät pääasiallisesti ruohoa. Ne tarvitsevat päivittäin myös paljon vettä. Puhvelilauman voi nähdä juomapaikoilla auringon noustessa ja laskiessa.

Puhvelilla on vain vähän luontaisia vihollisia. Leijonat saalistavat etenkin poikasia. Krokotiilit saattavat napata juomapaikalla ilman lauman suojaa jääneet yksilöt. Pahin vihollinen on kuitenkin ihminen. Puhvelia metsästetään lähes yksinomaan sen haastavuuden takia. Sarvet ovat haluttu trofee, englantilaisittain trophy, eli voitonmerkki.

Sarvikuonojen maa?

Afrikan viidestä suurimmasta eläimestä kaikkein uhanalaisin on sarvikuono. Se on salametsästetty lähes sukupuuttoon. Sarvikuonoja metsästetään niiden sarvien takia, joita käytetään itämaisessa lääketieteessä. Sen uskotaan parantavan muun muassa syöpää. Sarvi koostuu keratiinista eli samasta aineesta kuin ihmisen hiukset ja kynnet. Laboratoriokokeissa ei ole löytynyt todisteista sen parantavasta vaikutuksesta. Silti sarvista maksetaan jopa enemmän kuin kullasta.

Afrikasta löytyy kahta lajia: panssarisarvikuonoja ja isosarvisarvikuonoja. Molemmilla lajeilla on kaksi sarvea, jotka voivat kasvaa yli metrin mittaisiksi.

Sarvikuonot elävät noin 35 vuotta. Täysikasvuiselle sarvikuonolle voi kertyä painoa 2500 kiloa. Se on toiseksi suurin maalla elävä nisäkäs. Ravinnokseen ne käyttävät ruohoa, lehtiä, hedelmiä, oksia ja puunkuorta. Sarvikuonoilla on huono näkö, mutta sen sijaan erinomainen haju- ja kuuloaisti.

Sarvikuonot elävät laumoissa. Ne kantavat 16 kuukautta ja saavat kerrallaan yhden poikasen.
Päivänsä ne viettävät kieriskellen mudassa sekä varjossa makoillen. Paras aika nähdä sarvikuono liikkeellä on alkuillasta.

Leopardi on mestarivaanija

Pilkullinen leopardi piilottelee päivisin ruohikon joukossa tai lepäillen puun oksalla. Iltahämärässä se lähtee saalistamaan. Ravinnokseen se käyttää muun muassa antilooppeja, matelijoita ja apinoita. Se vaanii saalistaan, tappaa sen nopealla iskulla ja raahaa puuhun.

Leopardin elinympäristö vaihtelee sademetsästä savanniin. Ne elävät yksin ja ovat tarkkoja reviiristään. Kiima-aikana uros ja naaras viettävät yhdessä vain muutaman päivän. Pentuja syntyy tavallisesti kahdesta neljään.

Leopardi voi painaa 70 kiloa. Ne elävät noin 15-vuotiaiksi. Niiden pennut ovat alttiina leijonien ja hyeenoiden hyökkäyksille, mutta täysikasvuista leopardia uhkaa vain ihminen.

Leopardia salametsästetään sen turkin ja kynsien takia.

>> Lue myös: Kyseenalainen metsästysturismi lisääntyy – saako Afrikan-loman kohokohta olla leijonan ampuminen?
>> Lue myös: Metsästysmatkat Afrikkaan miljoonien bisnes

Teksti: Anu Vaheristo
Kuvat: Flickr / Colin The Scot, Jim Frost, Global Water Partnership