Hae äkkilähtöjä
hero taustakuva

Näin kiehtova on Slovenian maanalainen maailma

Flickr / Thomas Hackl artikkelin kuva
Aktiivilomat
Slovenian kesälämpötilojen kohotessa hellelukemiin aurinkoa voi paeta maan alle. Vuoriston sisältä henkivä viileys, upeat kivimuodostelmat ja maanalaiset järvet takaavat unohtumattomat elämykset luolaverkostoissa.
Teksti: Riikka Krenn
Päivitetty: 15.04.2015
facebook   whatsapp

Kaunis ja historiallinen karstimaisema

Luolaverkostot ovat karstialueelle tyypillinen ilmiö ja läntisessä Sloveniassa tämä maisemallisesti mielenkiintoinen alue levittäytyy Triestenlahdelta viinialueenakin tunnettuun Vipava-laaksoon.

Karstialue kattaa lähes puolet Slovenian pinta-alasta ja luolien lisäksi alueelle tyypillisiä ovat maanalaiset joet, onkalot sekä ajoittaiset järvet ja lähteet. Turisteille avoimia luolaverkostoja Sloveniassa on parisenkymmentä. Rekisteröityjä luolia vuoristossa on kuitenkin yli kahdeksan tuhatta ja uusia luolia löydetään noin sadan luolan vuosivauhdilla.

Luolastot syntyivät miljoonia vuosia sitten ja luolilla on ollut vuosien saatossa monia käyttötarkoituksia. Sotien aikaan Postojnan luolat palvelivat piilopaikkoina, säilytystiloina ja bunkkereina. Rautaesiripun aikana slovenialaiset työmiehet kävelivät päivittäin Sloveniasta Italian puolelle kaivostöihin osittain luonnon muovaamia ja osittain kaivosmiesten kaivamia tunneleita pitkin.

Nykyään luolat ovat suosittuja turistikohteita ja vierailijat voivatkin nauttia luolastojen kauneudesta helposti ja vaivattomasti. Luolastosta riippuen maan alle pääsee tutustumaan kävellen opastettuja reittejä pitkin, vuoristojunan kyydistä käsin tai lipuen veneellä pitkin vuorten sisäisiä järviä.

Ihmisliskoja ja tippukiviä Postojnassa

Postojna on yksi maailman suosituimmista matkailijoille avoinna olevista luolastoista ja se levittäytyy noin kahdenkymmenen kilometrin pituudelle vuoren sisään. Yli kolmekymmentä miljoonaa vierailijaa on tutustunut Postojnan stalaktiitteihin ja stalagmiitteihin sen jälkeen kun luolastossa alettiin järjestää opastettuja kierroksia vuonna 1836.

Postojna
Postojnan luolaverkosto kätkee sisäänsä upeita luolia.

Postojnan kierros alkaa viiden kilometrin junamatkalla syvälle vuoren sisään. Tämän jälkeen luolastoihin tutustutaan oppaan opastuksella jalkaisin muutaman kilometrin matkalta. Lämpötila luolissa on ympäri vuoden kymmenen asteen paikkeilla joten mukaan on hyvä varata lämmintä vaatetusta. Postojnan erikoisuus on sokea salamanteri Olmi joka elää karstialueiden maanalaisissa vesistöissä. Vaalean värityksensä vuoksi tätä salamanteria kutsutaan usein myös ihmisliskoksi tai -kalaksi.

Lue lisätietoa vierailusta Postojnan luolaverkostossa!

Lumisia luolia ja maanalaisia järviä

Muita kokemisen arvoisia Slovenian luolastoja ovat muun muassa Snežna Jama, Križna Jama ja Škocjanske Jama. Snežna Jama eli luminen luola on Slovenian korkeimmalla sijaitseva yleisölle avoinna oleva pienehkö luolasto, missä henkeäsalpaavat jäämuodostelmat tervehtivät vierailijaa heti luolan suulla.

Križna Jaman maanalaiset järvet taas kutsuvat tutkimaan luolastoa veneestä käsin. Jos tarkempi tutustuminen luolaston järviin kiinnostaa, täytyy vierailu varata hyvissä ajoin etukäteen koska vain 600 vierailijaa vuodessa pääsee kokemaan Križna Jaman lukuiset järvet. Kaikille avoimia lyhyempiä kiertomatkoja luolastoon järjestetään kuitenkin lähes päivittäin.

Škocjanin luolasto on Unescon maailmanperintökohde. Sen erikoispiirteitä ovat maanalaiset vesiputoukset, rotkot ja suuret luolat. Škocjanin luolaston historia ulottuu kauas, sillä luolista on merkintöjä antiikin kreikkalaisten kirjoituksissa ja arkeologiset löydöt osoittavat, että näissä luolissa on asuttu jo kivikaudella.

Lue lisätietoa Križna Jamasta ja Škocjanske Jamasta!

Ympärivuotisia luolavierailuja

Useat Slovenian luolastoista ovat auki ympäri vuoden. Kannattaa kuitenkin tarkistaa luolastojen aukioloajat ja turistikierrosten ajankohdat ennen kohteissa käyntiä. Vaikka varsinkin kesälomien aikaan luolastot ovat erittäin suosittuja ja ruuhkaisiakin vierailukohteita, vilkkaimpien sesonkien ulkopuolella luoliin pystyy tutustumaan kaikessa rauhassa.

Teksti: Satu Vänskä-Westgarth
Kuvat: Flickr / Thomas Hackl, davidpc_

Lue kommentit (0) Jätä kommentti

    Jätä kommentti

    Kommentoi nimimerkillä tai tai kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.