Näin yllättävän monipuolinen on lähimatkailijan Liettua – katso 5 tärppiä
1. Vilnan vanhakaupunki on täynnä nähtävää
Liettuan pääkaupunki Vilna hurmaa vehreydellään ja siisteydellään. Kompaktin kokoinen kaupunki on sopiva kohde esimerkiksi viikonloppulomalle, sillä sen tärkeimmät nähtävyydet ehtii nähdä muutamassa päivässä ja lentoaika Helsingistä Vilnaan on vain noin tunnin verran.
Vilnassa kannattaa vierailla ehdottomasti ainakin vanhassakaupungissa, joka on täynnä upeita barokkityylisiä kirkkoja, keskiaikaisia rakennuksia, kapeita pikkukujia ja salaisia sisäpihoja.
Tunnelmallisissa ravintoloissa kannattaa maistaa paikallisia ruokia, ja tuliaisiksi voi ostaa pienissä puodeissa valmistettavia käsitöitä.
Vilnan ehdottomasti kuuluisin nähtävyys on niin ikään vanhassakaupungissa sijaitseva Vilnan katedraali. Katedraalin vieressä sijaitsevan kukkulan huipulla sijaitsevasta Gediminasin tornista avautuu upea panoraamanäkymä yli kaupungin.
2. Rantaelämää Palangassa
Rantalomasta haaveilevalle Palanga on Liettuan ykköskohde. Noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Vilnasta sijaitseva kaupunki on myös paikallisten suosiossa, ja monet liettualaiset pakkaavatkin lomakautena laukkunsa ja suuntaavat Palangan hietikoille nauttiman rantaelämästä.
Palangassa on 25 kilometin verran hiekkarantaa, mutta kohde on tunnettu myös terveyspalveluistaan. Kaupungin suuri ja vehreä puisto kutsuu rauhoittumaan ja sen keskeltä löytyvässä palatsissa on mielenkiintoinen meripihkamuseo.
Heinäkuu on vilkkainta sesonkia. Palangan pääkadun varrella on useita ravintoloita ja baareja, jotka täyttyvät lomalaisista. Helppo tapa majoittua on vuokrata lomansa ajaksi asunto, joita matkailijoille on tarjolla runsaasti.
3. Klaipèda on kaunis satamakaupunki
Purjehtijoiden suosiossa oleva satamakaupunki Klaipèda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki. Merellinen kaupunki on parhaimmillaan kesäisin, jolloin myös kansainväliset risteilyalukset rantautuvat sen satamaan.
Klaipèdan vanhankaupungin keskus on teatteriaukio, jonka draamateatterin parvekkeelta Adolf Hitler julisti kaupungin osaksi Saksaa vuonna 1939. Vanhassakaupungissa on useita museoita, viehättäviä ravintoloita ja markkinat kaikkina päivinä maanantaita lukuunottamatta.
4. Kuurin kynnäksen luonto hurmaa
Klaipedasta kannattaa hypätä lauttaan ja matkata lahden yli Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalle Kuurin kynnäkselle. Lähes sata kilometriä pitkä ja kapeimmillaan vain 400 metrin levyinen niemeke kuuluu osittain Liettualle ja osittain Venäjälle. Niemekkeen ainutlaatuinen luonto tarjoaa puitteet niin ranta- kuin aktiivilomallekin.
Liettuan puolella sijaitsevassa Neringan kunnassa on useita entisiä kalastajakyliä, joista suurimmat ovat Juodkrantė sekä Nida.
Neringan kylissä näkyy vanha kalastajakulttuuri ja pakanauskonnot ovat voimakkaasti läsnä esimerkiksi Juodkrantėssa sijaitsevalla Noitien mäellä, joka on täynnä puusta veistettyjä patsaita. Aivan Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevassa Nidassa on esimerkiksi nobelisti Thomas Mannin entinen kesähuvila, joka toimii nykyään museona.
Helpoiten kulkeminen Kuurin kynnäksellä sujuu autolla, mutta niemekkeen Liettuan puoleisen osan läpi kulkee myös pyöräreitti. Autoilijan kannattaa ottaa huomioon, että Neringan rajalla tulee maksaa ympäristövero, sillä alue on kansallispuistoa. Majoitusvaihtoehtoja suurimmissa kylissä on runsaasti.
5. Kaunas sopii viikonloppulomailijoille
Liettuan toiseksi suurin kaupunki Kaunas on helppo viikonloppukohde, jonne pääsee Ryanairin suorin lennoin Tampereelta. Myös monet Via Baltican autolomailijat valitsevat Kaunasin yhdeksi pysähdyspisteekseen.
Liettualaisen sanonnan mukaan Vilna on Liettuan pääkaupunki, mutta Kaunas on liettulaisten pääkaupunki. Vaikka maan rajoja on historian mittaan siirretty moneen otteeseen, on liettualaisuuden ydin aina pysynyt Kaunasissa.
Kaunasin charmi perustuu pitkään hansahistoriaan ja kauniiseen sijaintiin Neris- ja Nemunas-jokien risteyksessä. Kaupungin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Kaunasin linna puistoineen ja Pazailisin värikäs luostari. Edullinen hintataso houkuttelee paikalle myös ostosmatkailijoita.
Teksti ja kuvat: Anni Moilanen, Riikka Krenn