Browsing Tag

hiihto

Liikunta Matkailu Saksa Talvi

Talvinen viikonloppu ja lumiterapiaa

maanantai, tammikuu 18, 2016

Viime viikonloppuna Suomalaista sieluani hemmoteltiin kunnon lumipyryllä. Eipä parempaan saumaan olisi voinut tulla lauantainen kutsu kavereiden kanssa pitkälle kävelylenkille Lengenbachtalin vaellusreitille. Näissä Baijerilaisissa talvimaisemissa kelpasi kuljeskella nauttien lumesta ja hyvästä seurastatalvivkl7

Kävelyreitillä oli myös hiihtoladut, ja voi kuinka harmitti kun ei ole suksia mukana täällä Saksassa! Saisinkohan jostain vuokrattua sukset vaikka päiväksi…? Tosin latu oli aika huonossa kunnossa, sillä emme olleet ainoat kävelijät reitillä. Taisin olla kuitenkin ainoa, joka oikeasti välitti latuetiketistä, eli ei tallonut menemään pitkin latua, vaan siinä sivussa. Hiihtäjiä matkalla näkyi yllättävän paljon. Oli kuin parhaaseen ruuhka-aikaan jossain Lapin hiihtokeskuksen laduilla!

talvivkl13
talvivkl9

Kenkiäni kovasti ihmeteltiin lähtiessämme, sillä eihän suomalainen nyt mitään talvikenkiä käytä pikkupakkasella, vaikka lunta olisikin satanut 10-15 senttiä. ;) No ei, oikeasti en sitten näköjään ottanut mitään lumiselle tai loskaiselle kelille sopivia kenkiä mukaan Suomesta. Lapikkaille ei varmaankaan montaa käyttökertaa tulisi, kun ei täällä niin kovia pakkasia yleensä ole, ja uusia kumisaappaita olen tässä etsiskellyt varmaan vuoden verran kun vanhat on rikki. Mutta talvivaelluskengät olisivat ehkä olleet kova sana lauantaisella retkellä. No, vaikka lenkkarit ja sukat kastuivatkin ja loppumatkasta tuli vähän viileä, niin kannatti lähteä. Kyllä täällä Neumarktissa upeita maisemia riittää, ja niitä katsellessa sielu lepää. Pääsinpä tekemään myös tämän talven ensimmäisen lumienkelin!

talvivkl10talvivkl8 talvivkl11

Sunnuntaina sitten lähdin itsekseni reippaalle kävelylle vanhalle tutulle Mariahilfbergille. Auringon laskiessa värit olivat aivan upeat, ja loppumatkasta sainkin nauttia kauniista sinisestä hetkestä.

Talvivkl5
Talvivkl3talvivkl2 Talvivkl4talvivkl1

Tänään oli jo aika kylmä päivä. Yöllä oli ilmeisesti melkein -15 astetta, ja aamulla sai laittaa pitkät kalsarit farkkujen alle. :) Mutta eipä se vieläkään kovin kylmältä tuntunut tuo muutama pakkasaste. Saisi tulla kylmempääkin minun puolestani! Kyllä, tykkään talvesta ja kylmästä ainakin kun sitä ei kestä liian kauaa, ja kun on kunnolla vaatetta päällä. Ehdottomasti valitsisin mieluummin kunnon lumisen pakkastalven kuin sateisen harmaan loskatalven. Viime talveni Lapissa oli siis aika unelmatalvi, tosin siellä tuo talvi on jo minullekin vähän liian pitkä, varsinkin jos huhtikuussa odottaa jo kevättä ja taivaalta sataakin vain lisää lunta. Mutta, mielestäni talvi voisi aivan hyvin alkaa lumisena marraskuussa ja kestää sinne maaliskuulle asti. (Ja sitten alkaisi saman tien oikea kevät.) Toivotaan siis, että täälläkin nyt tuota pakkasta riittäisi, ja lumi pysyisi maassa jonkin aikaa!

Alkaako Suomessa olla lunta ja pakkasta jo liikaakin? Tykkäätkö talvesta vai nukkuisitko mielummin karhun lailla talviunta?

Lappi Matkailu Ruoka

Pieni turistikierros Rovaniemellä

torstai, maaliskuu 19, 2015

Oih, kun on ihania päiviä ollut viime aikoina! Auringosta onkin tullut nautiskeltua niin töissä kuin rinteessäkin.

WP_20150311_016[1]WP_20150312_003[1] WP_20150312_009[1]

Lisäksi kävin jälleen kerran hieman ulkoiluttamassa hiihtovarusteitani.

WP_20150316_001[1]WP_20150316_006[1]

Kuitenkin, viikon kohokohta oli perjantain Rovaniemen reissu, jolloin kaksi ystävääni matkustivat etelästä asti junalla varta vasten minua katsomaan! Tarkoituksena oli perjantai-iltana viettää hieman kuukaudentakaisia synttäreitäni ja tutustua Rovaniemen yöelämään. Töissä oli lyhyt päivä, joten saavuin kaupunkiin jo iltapäivästä, jolloin päätimme suunnata suoraan syömään. Cafe & Bar 21 tarjoaa herkullisia suolaisia (ja myös makeita) vohveleita erilaisilla täytteillä. Erinomainen vatsantäyte iltapäivään ja sillä pärjäsi hyvin myös pitkälle iltaan! Vohveleiden lisäksi listalta löytyy myös ihanan näköisiä salaatteja sekä risottoa. Ystävälläni tosin kävi huono tuuri valintansa kanssa, sillä risotto osoittautui kovin pieneksi kasaksi riisimössöä. Sillä hinnalla sitä olisi olettanut saavansa vatsansa edes lähes täyteen. Paikka oli silti mukava, tosin kovin pieni, kun kaikki pöydät tuntuivat olevan koko ajan täynnä. Ja ne pöydät ainakin keskilattialla saisivat olla isompia – eivät meinanneet kolmen ihmisen lautaset millään mahtua. Suosittelen kyllä kokeilemaan Cafe & Bar 21:n vohveleita, jos satut joskus Rovaniemelle päätymään. Eivätkä paikan jäätelö-, kakku- ja drinkkivalikoimatkaan huonolta näyttäneet – päin vastoin, itseni piti lähteä pois mahdollisimman pian, jotten ostaisi kaikkea!

WP_20150313_003[1]

Vatsat täynnä raahauduimme hotellille, jossa vuorossa oli saunassa rentoutuminen. Taisimme olla paikan ainoat suomalaiset, sillä kaikki muut pitivät uimapukunsa visusti yllään (ja monet myös saunoivat ilman suihkua meikkeineen päivineen). No, joka tapauksessa sauna teki hyvää. Sen jälkeen valmistauduimme iltaan ilmapallojen koristamassa hotellihuoneessa Fresitan ja donitsien kera. Huoneemme seinällä ollut taideteos kuvaa hyvin illan väsyneenhilpeää tunnelmaa. :D

IMG-20150314-WA0002[1]

Illan aikana kävimme kolmessa eri baarissa, joista ensimmäisessä (Bar & Lounge Sfäär) oli ihan kiva meno, paljon opiskelijoita ja kohtuulliset hinnat, mutta kun dj:llä ei ollut Antti Tuiskun Peto on irti -biisiä, päätimme kokeilla toista baaria. Hotellin vieressä ollut klubi (Doris Night) ammotti tyhjyyttään, joten emme viitsineet sinne jäädä. Kolmas paikka (Half Moon) oli tupaten täynnä ja aluksi musiikkikin vaikutti lupaavalta (ei tosin Antti Tuiskun kannalta, mutta hei, ysäri!), mutta lopulta päätimme kuitenkin luovuttaa ja lähdimme kohti hotellihuonetta. Ja kyllähän oli ihana painaa pää pehmoiseen tyynyyn! Totesimme illan päätteeksi, että ehkä Antti Tuisku ei ole profeetta omalla maallaan. Tai ehkä meillä oli vain huonoa tuuria. No onneksi sentään hotellihuoneessa saimme valita omat musiikit.

WP_20150314_005[1]

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja vieläkin ylpeydellä muistelen, kuinka heräsimme hotellin aamupalalle, eikä edes heikottanut! Vähän kyllä ennen reissua pelotti kuinka mahtaa käydä seuraavan päivän näin 25-vuotiaan kropalla. Mutta hienosti meni! Ehkä sitä sitten on oppinut juhlimaan kohtuudella tai jotain. ;) Ahdoimme siis aamupalaa napaan niin paljon kuin ikinä jaksoimme – puuroa, sämpylöitä, jugurttia, tuoremehua, vispipuuroa, munakokkelia, nakkeja… Ah, kun joka aamun voisikin aloittaa tuollaisella aterialla! Harmittaa vain, että olin lopulta niin täynnä, että lätyt jäivät maistamatta.

WP_20150314_009[1]

Aamupalan jälkeen aikaa oli vielä pikku torkuille ennen huoneen luovutusta. Sitten aurinkoon! Muutkin olivat selvästi innostuneet aurinkoisesta päivästä, ja Kemijoen jää oli täynnä pilkkijöitä, hiihtäjiä ja kävelijöitä. Kävimme katsastamassa kirkon, sekä kävelimme ja istuskelimme auringonpaisteisessa kirkkopuistossa.

WP_20150314_011[1]

Keskustassa pyörimme parissa kauppakeskuksessa shoppaillen, syöden ja kahvitellen. Bongasimme myös tärkeät nähtävyydet: Lordin aukion sekä Antti tuiskun kunnialaatan kauppakeskus Revontulesta. Näimmehän sentään edes sen laatan! :D

WP_20150314_026[1]WP_20150314_028[1]

Päivän päätteeksi söimme vielä Martinassa, jonka vegehamppari oli kyllä oikein hyvää huolimatta siitä, että välistä oli unohtunut punajuuret, joita kovasti odotin.

WP_20150314_035[1]

Kiitos tytöt, että tulitte tänne asti minua moikkaamaan! Oli oikein virkistävä viikonloppu. Ja kiitokset Sokos Hotel Vaakunan respan työntekijöille, jotka oikein ystävällisesti jaksoivat auttaa meitä erinäisissä parkkihalliin ja muuhun liittyvissä asioissa. :) Tässä vielä postikorttiostoksilta löytämäni hieno elämänohje. Täytyypä pitää tämä mielessä seuraavat 25 vuotta (ja miksei loppuelämän)!

WP_20150314_029[1]

Lappi Liikunta Talvi Työt

Aurinkoa taivaan täydeltä porokisoissa

keskiviikko, maaliskuu 11, 2015

Sunnuntai oli mahtava päivä! Aurinko ilmeisesti kuuli toiveeni ja päätti vihdoin tulla kunnolla esiin pilvien takaa. Koko päivän paistoi siniseltä taivaalta! Ihanaa kun sai vihdoin ulkoiluttaa aurinkolasejakin. Ja olen nyt kolmena aamuna herännyt liian aikaisin, kun aurinko paistaa ikkunasta suoraan sänkyyni. Täytyisi varmaan virittää nuo pitkät verhot myös tuon metsän puoleisen ikkunan eteen…

WP_20150223_021[1]Niin, sunnuntaina olikin vähän erilainen työpäivä, sillä pakkasimme porot pakettiautoon ja menimme porokisoihin vetämään pororekiajelua halukkaille maksua vastaan. Itselleni tuo oli myös ensimmäinen kerta porokisoissa, joten oli kyllä ihan mielenkiintoinen päivä. Rekiajelupaikkamme oli vieläpä aivan ”kisa-areenan” vieressä, joten sain seurata kisoja oikein aitiopaikalta silloin kun ei ollut asiakkaita. Kisoissa ei mitään erityistä yleisöryntäystä ollut, joten rekiajelusta innostuneitakaan ei ihan tungokseen asti riittänyt. Sain siis ihan riittämiin seurata kisojakin ja nauttia kevätauringosta.

P1011326P1011335

Vaan on tuo poroilla kisailu aika hullua puuhaa! Pienet miehet tai naiset ajavat siis porojen perässä suksilla, ja roikkuvat parin narun varassa poron perässä samalla yrittäen saada porot juoksemaan kovempaa. Ja porothan juoksevat! Kilometrin lenkki meni noin puolessatoista minuutissa, parhaimmillaan aika taisi olla 1 minuutti 18 sekuntia. Täytyy kyllä olla kova kunto ja rautaiset reisilihakset, että pystyy tuollaista lajia harrastamaan. Ajajat yleensä ajavat useita lähtöjä sarjassa, joten kyse ei ole vain tuosta puolentoista minuutin rutistuksesta.

P1011339P1011337

Kisat olivat mielenkiintoista seurattavaa, mutta mielestäni hauskin osuus oli, kun aina välillä jokunen poro pääsi karkuun (joko kisan aikana siten, että ajajalta pääsi poro irti, tai sitten kisan jo päätyttyä poroa ei jostain syystä saatu kiinni). Sitten näitä karkulaisia lähdettiin kahden moottorikelkan avulla hätistelemään takaisin lähtöpaikalle. Ja välillä myös, jos ajaja oli jäänyt kovin kauas radan toiseen päähän, hänet saatettiin vetää moottorikelkan perässä takaisin.

P1011319

Kaikenkaikkiaan päivä porokisoissa oli hieno kokemus, ja jos joskus satutte olemaan Lapissa näihin aikoihin, kun poroajojen osakilpailuita järjestetään, niin suosittelen ehdottomasti käymään! Porokuninkuusajothan järjestetään tänä vuonna Inarissa 28.-29.3. Siellä sitten maailman parhaat porot ja ajajat ottavat mittaa toisistaan.

P1011322

Porokisojen jälkeen en ollut vielä valmis lukittautumaan neljän seinän sisälle mökkiini, joten päätin nauttia vielä viimeisistä auringonsäteistä ja suunnata jälleen sukset kohti latua. Tällä kertaa valitsin kohteekseni toisen latukavilan, jonne matkaa kertyi lähes viisi kilometriä suuntaansa. Ja voi että oli ihanaa löytää tällainen luottamuksen osoitus kahvilan terassilta!

P1011348

Itse kahvila tietenkin oli kiinni sunnuntai-iltana, mutta kylläpä lämmin mehu teki hyvää, kun olin jättänyt repun vesipulloineen autoon. Ja olisin varmaan munkkiinkin sijoittanut, jos olisi ollut sopivia kolikoita jäljellä, mutta ehkä ihan hyvä näin. ;) Täytyy kyllä ylistää mahtavaa ideaa, jolla janoiset ja makeannälkäiset hiihtäjät saavat jotain suuhunpantavaa hiihtolenkkinsä varrella – kahvilan aukioloajoista riippumatta!

P1011350

Sokerinen mehu taisi tosin nousta heti päähän, sillä tunturin rinteellä sijaitsevalta kahvilalta takaisin päin tullessani tuiskahdin turvalleni heti ensimmäisessä laskussa niin että lumi pöllysi! Siis ihan kirjaimellisesti kaaduin pää edellä lumipenkkaan. Onneksi ei kukaan nähnyt, oli nimittäin itsellänikin naurussa pitelemistä, kun nousin varmasti enemmänkin lumiukkoa muistuttavana takaisin ladulle ja pyyhin puuterilumet silmistä ja suusta… No, onneksi oli sentään se lumipenkka pehmentämässä laskua, eikä käynyt kuinkaan.

P1011346

Tänään iltapäivästä alkoi sataa lunta taas, mutta säätiedotus vähän lupailee, että lisää aurinkoa olisi luvassa lähipäivinä. Toivotaan parasta!

Lappi Liikunta Talvi

Hiihtoinnostus?

sunnuntai, maaliskuu 8, 2015

On synkkä ja myrskyinen yö… *sillä The Joulukalenterin möreällä kertojan äänellä*

Täällä tosiaan näyttäisi olevan aika hurja keli. Onneksi päivän asiakkaat tulivat jo aamulla, vaikka silloinkin piti pitää karvalakista tiukasti kiinni rekiajelulla. Jänkälle tultaessa karvalakin korvaläpät lepattivat siihen malliin, että oli pakko ottaa se pois päästä kokonaan, ettei tuuli vie! Päivän mittaan tuuli on ilmeisesti vain yltynyt ja lunta pyryttää vaakatasossa. Toivotaan ettei sähköt katkea, valot on jo jonkin aikaa uhkaavasti vilkkuneet…

Mutta enhän minä tänne myrskystä tullut kirjoittamaan, vaan siitä, että pääsin kuin pääsinkin vihdoin ensimmäistä kertaa kunnolla hiihtämään (parin kilometrin pororeitillä lipsumista tuskin voi hiihtämiseksi kutsua). Nyt oli suksissa sopivasti pitoa, ja suksi luistikin liukkaasti ladulla lähes kymmenen kilometrin matkan! Enpä olisi uskonut, että ensimmäisellä kerralla pariin talveen yllän noinkin komeaan suoritukseen. (Noh, seuraavina päivinä sitä tunsi kyllä hiihtäneensä… Pitäisi varmaan harrastaa useammin.) Ja kyllä oli mukava hiihtää hienoissa maisemissa, kun sääkin suosi. Ehkä tästä voisi jopa innostua ihan tosissaan? Ei auta muu kuin ottaa selvää ja laittaa uudemman kerran sukset jalkaan.

WP_20150305_001[1] WP_20150305_004[1] WP_20150305_007[1]

Matkalla piti vähän poiketa latukahvilassa kaakaolla, ja sainkin päivän viimeisen, hieman tumman munkin ilmaiseksi, etten vain pääse liikaa laihtumaan kun niin kovasti urheilen. ;)

WP_20150305_010[1] WP_20150305_011[1]

Välillä näin jopa palasen sinistä taivasta kaiken harmaan keskellä! Tosin sinistähän se on tuo sininen usvakin, johon tunturi oli peittynyt. Voi tule jo kevätaurinko!!

WP_20150305_014[1] WP_20150305_019[1]WP_20150305_018[1]

Nyt vain odottelen seuraavaa vapaahetkeä valoisan aikaan, jotta pääsen takaisin ladulle. Ja toivottavasti lumimyräkkä menee yön aikana ohi, jotta huominen työpäivä olisi vähän mukavampi. Huomista työpäivää ajatellen, nyt olisi parempi myös kömpiä sänkyyn!

Joten hyvää yötä!