
Atlantilla sijaitseva, vain reilun 300 000 asukkaan saarivaltio ei ole pelkkää tuhkapilveä ja finanssikriisiä.
Islantia ei turhaan kutsuta saagojen saareksi. Jylhät maisemat ja menninkäisiä vilisevät kansantarut saavat hengen salpautumaan ja mielikuvituksen laukkaamaan.

Ensimmäinen mielikuva on, ettei Islannissa ole mitään: harmaat ja puuttomat laavakentät jatkuvat silmän kantamattomiin. Tarkemmin katsoessa maisemasta erottaa kiviröykkiöiden kuhmuraisia muotoja, niiden päällä kasvavaa sammalta ja hentoja vaaleanpunaisia kukkia. Kun jatkaa matkaa, löytää jylhiä vuoria, vesiputouksia ja kuumia lähteitä, Islannin tavaramerkkejä.
Islannin komeimmat nähtävyydet ovatkin luonnossa. Saari on nuori ja maisemia katsellessa tuntee luonnon voiman. Kallion kolosta nouseva kuuma höyry kertoo maaperän vulkaanisuudesta ja arvaamattomuudesta, saari elää. Ilmassa leijaileva Eyjafjallajökullin tulivuoren tuhka muistuttaa siitä, että kunnon purkaus voi olla vielä vasta tulossa.
Oman lisänsä satumaiseen tunnelmaan tuo vaihteleva sää. Toisinaan paistaa lempeä aurinko, toisinaan saaren yli pyyhkii Atlantilta syöksyvä puhuri.
Islannin luonnon mystiikkaan pääsee lähelle. Tunnustele käsilläsi rinteiden jähmettyneitä laavavalumia ja tien pientareen huokoista laavakivirouhetta. Ui Blue Lagoonissa tai luonnovaraisessa kuumassa lähteessä ja tunne nenässäsi maan syvyyksistä nousevan rikin tuoksu. Anna mielikuvituksen viedä sinut maan hehkuvaan ytimeen.
Sanotaan, että yli puolet islantilaisista uskoo haltijoihin ja menninkäisiin. Se ei ole ihme, sillä paikan päällä niihin alkaa uskoa itsekin. Kun katsoo tarkkaan, piilokansalaisia näkyy kivenkoloissa, kallion rinteen kivimuodoissa, keijuja keikkumassa sammalmättäällä. Tai ainakin voi kuvitella.
Menninkäiset ovat tärkeä osa islantilaista kansanperinnettä. Niiden sanotaan suojelevan ystävällisiä ja rankaisevan pahoja. Pihoilla ja maastossa voi nähdä ihmisten menninkäisille pystyttämiä pieniä ja värikkäitä asumuksia.
Islannin luonnossa on vähän eläimiä. Tyypillinen näky on islanninhevoslauma. Ne ovat tottuneet karuun maastoon ja viimaan. Monet islantilaiset kasvattavat islanninhevosia ja ratsastusvaelluksia tarjoavia talleja on useita. Ratsastusretki onkin hyvä tapa tutustua maisemiin. Islanninhevosille ominainen askellaji töltti on myös tutustumisen arvoista ja varsin hilpeää menoa.
Eläimistä kiinnostuneelle mielenkiintoinen elämys on valasristeily. Esimerkiksi Reykjavikista tai pohjoisen satamista lähtevillä retkillä voi hyvällä tuurilla bongata jopa ryhävalaan. Tyypillisempiä ovat lahtivalas, pyöriäinen ja delfiini, jotka pyörähtelevät pinnassa esittäytymässä matkalaisille.
Islannin sijainti napapiirin ja Golfvirran törmäyskohdassa tekee maan ilmastosta vähintäänkin mielenkiintoisen. Yhden päivän aikana voi hyvinkin kokea kaikki neljä vuodenaikaa.
Yleisesti sää on kuitenkin varsin viileä, eikä hellelukemiin Islannissa päästä edes kesällä, jolloin lämpötilat pyörivät etelässä 15-20 asteen välillä, pohjoisessa hieman alemmissa lukemissa.
Talvisin pakkasen puolelle mennään reilusti, mutta alle viidentoista pakkasasteen ei elohopea pohjoisessakaan laske. Talvisin myös sataa enemmän, joskin alueelliset vaihtelut ovat suuria.
Matkailusesonki on Islannissa varsin lyhyt käsittäen käytännössä vain kesäkuukaudet. Sesongin ulkopuolella hinnat ovat huokeampia, mutta matkailijan kannattaa perehtyä etukäteen muun muassa teiden kuntoon ja retkien saatavuuteen hiljaisempana ajankohtana.
Islanti on lähiaikoina noussut julkisuuteen säännöllisesti tulivuorenpurkaustensa ansiosta. Uutisointia kannattaakin seurata tarkoin ennen matkaa, sillä purkauksista seuraavat tuhkapilvet sulkevat herkästi maan lentokentät.

Suoria lentoja Helsingistä Reykjavikiin tarjoavat Finnair ja Icelandair. Matka kestää noin kolme ja puoli tuntia.
Islanti on suosittu stop over -kohde matkalla Pohjois-Amerikkaan. Moni pysähtyy muutaman päivän kaupunkilomalle Reykjavikiin tai pidemmäksikin aikaa Islantia kiertämään.
Majoitus Islannista löytyy yleensä helposti, mutta kaukaa viisas varaa hotellinsa jo ennen matkaa kotimaasta käsin – erityisesti, jos matkaan lähtee sesonkiaikana.
Myös Reykjavikin ulkopuolella matkatessa kannattaa majoitustarjonnasta ottaa selvää jo etukäteen.
Jos matkustat Reykjavikiin, helppo tapa tutustua islantilaiseen luontoon on osallistua Golden Circle -retkelle. Päivän aikana näet Þingvellirin kansallispuiston, jossa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat kohtaavat, jättimäisenä kohisevan Gullfossin putouksen ja kuumien lähteiden kentän, josta vähän väliä purskahtaa ilmoille höyryävä geysir.
Lisätietoja retkistä: Iceland Excursions
Pidempään viipyvät voivat vuokrata auton ja tutustua tarkemmin vaikkapa jäätikkökenttiin ja pohjoisen Mývatnin alueen luonnon ihmeisiin. Automatkaan Islannin ympäri on hyvä varata viikko.

Reykjavik on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Noin 120 000 asukkaallaan se on myös ylivoimaisesti maan suurin asutuskeskus.
Islannin lounaiskolkassa sijaitsevan Reykjavikin sijainnista tekee ainutlaatuisen paitsi sen merellisyys myös mantereen puolelta maisemaa hallitseva Esja-vuori, joka kohoaa liki kilometrin korkeuteen. Valokuvauksellisuutensa lisäksi vuori tarjoaa hyvät patikointimahdollisuudet.
Reykjavikin tunnetuimpiin nähtävyyksiin lukeutuvat maan suurin kirkko, Hallgrímskirkja, Harpan konsertti- ja konferessikeskus sekä kaupungintalo.
Vajaan 50 kilometrin päässä Reykjavikistä sijaitseva Blue Lagoon on Islannin suosituin vierailukohde. Geotermisesti lämpimänä pysyvä vesi tarjoaa ja henkeäsalpaavat maisemat tarjoavat Islannin-matkalla tarvittavan rentoutumishetken.
Vaikka Blue Lagoon ei varsinaisesti ole luontokohde – se on keinotekoisesti rakennettu ja täytetty – on se silti kokemisen arvoinen.
Eteläisessä Islannissa sijaitsevan Haukaladurin alueen ylivoimasesti tunnetuin yksittäinen luontokohde on maailman geysireistä tunnetuin, osuvasti nimetty Geysir. Tulisen maaperän halkeamista purkautuva vesipatsas on yksi maan valokuvatuimmista nähtävyyksistä.
Geysiralueen lähistöltä matkailija löytää myös toisenlaisen vesielementin. Gullfoss, ”kultainen putous”, on kuvankaunis vesiputous, joka etenkin sulamisveden aikaan yltyy melkoiseen pauhuun.

Islannin virallinen matkailusivusto
Teksti: Anni Romu, Kalle Jokinen
Kuvat: SXC

Pääkaupunki: Reykjavik
Valtiomuoto: tasavalta
Muita kaupunkeja: Kópavogur, Hafnarfjörður
Pinta-ala: 103 125 km2
Väkiluku: 308 000
Virallinen kieli: islanti
Valuutta: Islannin kruunu
Uskonto: luterilaisia 80,7%
Aikaero Suomeen: -2 tunti
a, kesäaika ei käytössä
Suuntanumero: +354
Sähkö: 220V