Matkailun ympäristövaikutukset pakottavat muutokseen – asiantuntijan ohjeistus: “Lentomatkustusta on pakko vähentää”
Vuositavoitteena kolme tuhatta kiloa henkeä kohden
Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtavan asiantuntija Lari Rajantien mukaan yksilön kulutus on kestävän kulutuksen tasolla, kun hiilidioksidipäästöt ovat vuodessa kolme tuhatta kiloa.
Se ei ole helppo tavoite tavalliselle suomalaiselle, sillä Sitran tutkimuksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 800 kiloa vuosittain.
Siitä noin kaksi tuhatta kiloa eli 18 prosenttia aiheutuvat liikenteestä ja matkailusta. Tavallisen suomalaisen vuodesta lentomatkailu aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä noin 600 kiloa, loput 1 200 kiloa jakautuvat henkilöautoilun, joukkoliikenteen, laivamatkojen ja pyöräilyn kesken.
– Pitää muistaa, että lentäminenkin on joukkoliikennettä. Päästöjä tulee saman verran kilometriä kohden kuin autossa, jos sillä matkustaa yksin. Lentoliikenteessä ero on kuitenkin se, että kilometrit ovat tavallisesti pidempiä, Rajantie sanoo.
Tätä ajatusta ei Rajantien mukaan voi kuitenkaan soveltaa kotimaanmatkailuun, kun tarjolla on huomattavasti lentämistä tai yksityisautoilua ekologisempia vaihtoehtoja.
– Kotimaanmatkailussa kannattaakin aina suosia lentämisen tai yksityisautoilun sijaan junaa, Rajantie muistuttaa.
Lentomatkustamista tulee vähentää päästötavoitteiden saavuttamiseksi
Vain pieni osa suomalaisista matkustaa paljon: seitsemän prosenttia suomalaisista lentää Sitran mukaan yli 30 tuntia vuodessa. Siitä huolimatta kaikkien lentomatkustajien tulisi kiinnittää huomiota lentämisen aiheuttamiin päästöihin. Monet tästä seitsemän prosentin joukosta kompensoivat lentomatkustusta elintavoilla, mutta se ei Lari Rajantien mukaan riitä.
– Jos lentää paljon ja ei esimerkiksi aja autoa eikä syö lihaa, niin silti lentämiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Kymmenestä tonnista pitää päästä kolmeen, ja se tarkoittaa sitä, että jokaisen pitää hakea muutoksia myös omaan elämäntapaansa kaikilla alueilla, Rajantie sanoo.
Tämä tarkoittaa myös lentomatkustuksen vähentämistä. Se onnistuu muun muassa suoria lentoja suosimalla ja keskittämällä matkailu usean lyhyen pyrähdyksen sijaan yhteen pitkään lomaan.
Päästömaksut kompensoivat, mutta vain osittain
Päästöjä voi kompensoida elintavoilla, mutta Lari Rajantien mukaan on hyvä harkita myös kompensaatiopalvelujen käyttöä.
– Kun lentää, olisi päästöt hyvä kompensoida, vaikka se ei varsinaisesti poistakaan lentämisestä aiheutuneita päästöjä. Se ei ole täydellinen ratkaisu, mutta paras mitä on tarjolla. Aina kun lentää, kannattaa katsoa, miten sen voisi kompensoida, Rajantie suosittelee.
Nykymaailmassa on tarjolla useita eri toimijoita, jotka vakuuttavat toimivansa luonnon suojelemiseksi. Vakuuttavien toimijoiden löytäminen on haastavaa, mutta Rajantie suosittelee esimerkiksi suomalaista Hiilipörssiä. Se on Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämä sivusto, jonka avulla kävijät voivat sijoittaa ennallistettuun suohon, joka sitoo hiilidioksidia ja sitä kautta helpottaa päästöjä.
– Sopivan kompensaation löytämiseksi kannattaa aina katsoa taustoja: kuka tekee ja mihin kompensaatioväite perustuu. Jos taustalla on uskottava toimija, on se jo hyvä lähtökohta. Jos taas kyse on vain kaupallisesta toiminnasta, niin siihen en itse lähtisi mukaan.
Kestävän päästötavoitteen saavuttamiseksi tulee Rajantien mukaan tehdä muutoksia paitsi arjessa myös tavoissa matkustaa.
– On parempi kompensoida kuin jättää kompensoimatta, mutta se ei riitä, vaan päästöjä pitää oikeasti vähentää, Lari Rajantie summaa.
>> Lue myös: Viisi helppoa vinkkiä vastuulliseen matkaan – näin pääset alkuun
Teksti: Inka Khanji
Kuvat: Shutterstock
Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää