Browsing Tag

Skotlanti

Neljä vuotta Skotlannin mailla

Opiskelu Skotlannissa on aihe, jota en ole täällä blogin puolella liiemmin sivunnut. Mitään kummempaa syytä sille ei ole, lienen vain ollut liian keskittynyt matkatarinointiin ja aihe on jäänyt vähemmälle huomiolle. Teitä uusia lukijoita on tullut jonkin verran, joten hieman pohjustusta tälle tarinalle: asuin Skotlannissa neljä vuotta 2007-2011, jossa opiskelin Glasgown yliopistossa taloustiedettä.

Nuo neljä vuotta olivat aikaa, jota muistelen vieläkin suurellä lämmöllä. Toki neljään vuoteen mahtui aikoja, jolloin Skotlanti ei niin positiivisena aina näyttäytynyt – esimerkiksi silloin kun vanhan talon lämmitysjärjestelmä ei ollut parhaimmillaan ja henki höyrysi sisätiloissa talviaikaan, tai silloin kun byrokratian kanssa joutui hieman taistelemaan. Näin jälkikäteen kuitenkin aika kultaa muistot ja tuo aika oli ehdottomasti parasta mitä olisin noina vuosina voinut kokea. Kuvituksena satunnaisia kuvia Skotlannin ajoilta, pahoittelut laadusta. Järkkäri oli tuolloin vasta haaveissa!

2010-10-02

Miksi sitten lähdin Skotlantiin? Halusin aina lähteä ulkomaille opiskelemaan lukion jälkeen ja katsellessani eri vaihtoehtoja, huomasin Skotlannin. En ollut tuolloin koskaan käynyt Skotlannissa, saati sitten UK:ssa, mutta lähetin kuitenkin hakemukset kuuteen skotlantilaiseen yliopistoon. Aberdeeniin, Edinburghiin, Glasgowhun, Perthiin, Stirlingiin sekä yhteen yliopistoon jota en enää edes muista. Sain hyväksytyn kaikista paitsi ykkösvaihtoehdostani Edinburghin yliopistosta, ja pienen pähkäilyn jälkeen valitsin Glasgown. Olihan se hyvä omalla alallaan ja hyvin arvostettu oppilaitos UK:ssa. Pakkasin laukkuni syyskuussa 2007 ja lensin Helsingin ja Tukholman kautta Glasgowhun.

2007-09-07

Neljä vuotta Skotlannissa toi minulle tutkinnon, uskomattoman määrän uusia ihmisiä ja ystäviä sekä paljon kokemuksia joita en olisi kotimaassa koskaan kokenut. Nämä ovat asioita, joita ei voi rahassa mitata. Toki rahaa paloi kuten opiskelussa yleensä, mutta Skotlanti on siitä hyvä että siellä ei EU-kansalaisen tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Siinä tuli yksi ”järkisyy” hakea Skotlantiin, mutta uskon että olisin ulkomaille joka tapauksessa lähtenyt. Lukukausimaksut ovat kuitenkin arkea maailmalla, ja työelämään siirtyessä niistä kyllä selviytyy. Investointihan se koulutus on, varsinkin jos valitsee yliopistonsa oikein.

Kannattiko lähtö sitten? Vastausta ei tähän tarvitse kahta kertaa miettiä – ihan varmasti kannatti. En ota kantaa millaista opiskelu Suomessa verrattuna ulkomaihin, koska minulla ei ole siitä vertailukohtaa. Koen kuitenkin olevani rikkaampi ulkomailla tehtyjen opintojen jälkeen, verrattuna siihen jos olisin jäänyt Suomeen. Tai näin ainakin uskon. Opin pärjäämään vieraassa maassa, sain äärettömän kansainvälisen ystäväpiirin, jopa toisen ”kotimaan” jos niin voi sanoa. Ja tutkinnon arvostetusta yliopistosta. Olen tottakai suomalainen, mutta Skotlantiin palatessa tuntuu kuin kotiin menisi, niin paljon siellä tuli koettua ja nähtyä noiden vuosien aikana. En sinne välttämättä takaisin muuttaisi, mutta todella kotoisia tuntemuksia Skotlanti saa minussa vieläkin aikaan.

Glasgown murretta kuullessa en vaan voi olla hymyilemättä – tuo ihastuttava ja vihastuttava murre on kaikessa karuudessaan aivan ihana. Muistan ensimmäisen taksireissuni Glasgown lentokentältä keskustaan silloin vuonna 2007, olin juuri saapunut maahan enkä voinut olla ihmettelemättä miten joku voi saada tuosta puheesta mitään selvää. Äkkiä sitä oppi jokseenkin ymmärtämään, vaikka vieläkin esimerkiksi Glasgowlaisessa pubissa käydessään saattaa joutua kuuntelemaan erityisen tarkasti keskustelukumppanin puhetta, sillä tuon aksentin ymmärtäminen todella vaatii totuttelua. (Youtubesta löytyy esimerkiksi tämä näyte Glasgown aksentista, hah!)

2008-09-181

Tästä aksentti-asiasta voikin rakentaa aasinsillan Glasgown asukkaisiin, sillä Glasgowlaiset ovat ihmisinä aivan ihania. Kysymys kuuluukin, että miksi siellä Glasgowssa sitten niin viihdyin? Ihmiset ovatkin yksi tekijä, mikä tekee Glasgowsta viihtyisän paikan. Totta on se, että Glasgow ei varmasti keiku siellä Euroopan turvallisimpien kaupunkien listalla, mutta tiettyjä alueita välttämällä ja normaalivarovaisuudella Glasgown hyvistä puolista voi nauttia ilman huolta. Meininki Glasgowssa on aivan eri luokkaa esimerkiksi kuin Lontoossa. Glasgowssa ihmiset ovat rentoja, iloisia ja ennenkaikkia sosiaalisia ja toiset ihmiset otetaan huomioon aivan eri tavalla kuin suurkaupungissa. Tykkään kovasti siitä, että ihmiset tervehtivät toisiaan lenkkipoluilla, jutellaan niitä näitä vastaantulevien kanssa ja kaupassakin saatetaan harrastaa small talkia. Kadulla autetaan toisia ja neuvotaan suuntia, pubeissa on yleensä hyvä ja leppoisa meininki. (Korostan sanaa yleensä, joskus tosin on pientä kahakkaa ollut havaittavissa mutta suurimmaksi osaksi glasgowlaiset ovat hyvin leppoisaa porukkaa)

Tietysti ne omat ystävät, jotka olivat kotoisin niin Skotlannista kuin ympäri maailmaa, olivat tekijä joita ilman en olisi varmasti niin hyvin viihtynyt. Olimme kaikki samassa tilanteessa, yksin poissa kotoa ensi kertaa, ja meistä hioutui todella hyvä porukka. Kämppikseni ja yksi parhaista ystävistäni on Färsaarilta, muut bestikseni ovat Ruotsista, Puolasta, Saksasta ja Suomesta noilta ajoilta. Ja vaikka mistä muualta. Vierailupaikkoja on maailmalla paljon, ja ilahduttavan moni ystävä on käynyt Kuopiossa ja tykästynyt Suomeen. Ovat tutustuneet perheeseeni ja vanhempanikin ovat saaneet uusia tuttavuuksia ystävieni perheistä.

Opiskelun ohessa oli toki muitakin aktiviteetteja. Reissaamista mahtui opiskeluvuosiin mukaan, luonnollisesti. Glasgown vuosina reissattiin paljon ystävien kanssa (kiitos Ryanairin silloiset parinkymmenen euron lentotarjoukset ja Glasgow Prestwickin lentokenttä), pääosin UK:n ulkopuolella tosin. Mitä Skotlantiin tulee, olen käynyt ylämailla, Edinburghissa, Aberdeenissa, muutamissa pikkukylissä Aberdeenin lähistöllä sekä muutamissa rannikkokaupungeissa länsirannikolla, mutta monta paikkaa on valitettavasti jäänyt näkemättä. Neljässä vuodessa olisi kuitenkin ehtinyt nähdä vaikka mitä, eniten ehkä harmittaa etten koskaan käynyt esimerkiksi Isle of Skyellä tai Orkneyn saarilla. Onneksi Glasgowssa on vielä ystäviä ja täten sinne on aina hyvä syy palata, ja se on hyvä paikka yöpyä muutama yö matkalla muualle Skotlantiin. Alla kuvat Aberdeenistä sekä Edinburghin Royal Milelta.

2008-09-271

Negatiivisia puolia mietittäessä mieleeni tulee ehdottomasti muutama. Kuten aiemmin mainitsin, kaupungilla ei ole kovin turvallinen maine. IEP (Institute for Economics and Peace) rankkasi Glasgown UK:n vaarallisimmaksi kaupungiksi (BBC, 4/2013), perustuen väkivaltatilastoihin sekä poliisihälyytyksiin per 100,000 ihmistä. Yliopistolla opiskelijoiden turvallisuus oli huolen aiheena ja muistutettiin että taksilla tulisi kulkea yöaikaan ja pippurisumutetta tms olisi hyvä kantaa mukana. Opiskelijat asuvat yleensä West Endissä yliopiston läheisyydessä, kun taas ne ongelma-alueet ovat keskittyneet suureksi osaksi itään ja etelämmäs. Tietysti on hyvä olla aina varovainen missä liikkuukin, West Endissäkin tapahtui sillointällöin muutama ryöstö. Mutta noin yleisesti, ei kaupungin maineesta kannata olla kovin huolissaan mikäli sinne muuttoa harkitsee, normaalijärjenkäytöllä pääsee yleensä pitkälle.

Myös joskus surkuhupaisan huono asumisen taso laskettakoon negatiiviseksi puoleksi – Glasgown rakennuskanta on esimerkiksi West Endin alueella melko vanhaa ja se näkyy sisällä huoneistoissa, vaikka se onkin yksi kaupungin arvostetuimmista alueista. Olen asunut Glasgowssa niin uudessa kuin vanhassakin talossa, ja asunto siellä vanhassa talossa oli melko… mielenkiintoinen, sanotaan vaikka niin. Vihreä kokolattiamatto, yksinkertaiset ikkunat sekä suihku jossa ei ollut vedessä painetta ollenkaan ovat asioita, joita ei tule ikävä. Se uusi talo oli taas aivan mahtava ovimiehineen ja maisemineen suoraan Clyde-joelle (mikä nyt ei varmastikaan tosin mikään maailman puhtain joki ole). Valinnanvaraa siispä löytyy. Eikä Glasgow ole kaupunkina kovin siisti saatika kliininen. Toisaalta, jos se olisi, ei se olisi se vanha kunnon rosoinen Glasgow.

Tieni vei Glasgowsta Lontooseen maisteriopintojen pariin (kuten aika monen muunkin itseasiassa) ja näin jälkikäteen asiaa tarkasteltuna voin väittää viihtyneeni paremmin Glasgowssa. Pieni kaupunki, lyhyet välimatkat, ne mainitsemani ihmiset ja ystävät… Skotlanti kokonaisuudessaan oli itselleni noista kahdesta vaihtoehdoista se mieluisempi asuinympäristö suurkaupunkiin verrattuna. Lontoo on kiva, mutta se on aivan liian iso ja kallis. Glasgow on hyvin kodikas vaikka siellä omat ongelmansa ovatkin.

Tämä postaus oli pientä ajatusvirtaa menneiltä vuosilta, ilman sen kummempaa juonen juurta. Kuitenkin, ehkä se mitä yritin viestittää on se, että jos ulkomailla asuminen ja / tai opiskelu kiinnostaa, kannattaa sille antaa mahdollisuus. Se ei ole kaikkia varten eikä sen pidä ollakaan, sillä meitä ihmisiä on niin monen moista ja kaikilla on eri kiinnostuksen kohteet. Mutta jos yhtään mieli tekee, niin suosittelen kokeilemaan. Niin paljon hyviä muistoja minulla on tuolta ajalta ja koen saaneeni Glasgowlta paljon. Maailma on avoinna, ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti.

Ajatuksia? Ulkomailla opiskelusta, Skotlannista tai jostain muusta?

Piipahdin Glasgowssa

Tulin viime lauantaina takaisin Skotlannista ja kaikenkaikkiaan reissu oli oikein kiva. Asuin siellä aikanaan neljä vuotta ja vaikka aika pohjoisessa oli erittäin mukavaa, olen erittäin tyytyväinen siihen että siirryin etelään. Glasgow on mukava pieni kaupunki, jossa on lyhyet välimatkat ja erittäin ystävällisiä ihmisiä. Kuitenkin minulla oli aina siellä sellainen olo että pois on päästävä ja tie vei Lontooseen. Ironista sinänsä, koska en ole koskaan pitänyt Lontoosta kaupunkina ja Brittein saaretkaan eivät ole olleet koskaan listallani kovin korkealla. Lontoossa kuitenkin vierähtänee vielä hetki ennenkuin siirryn toivottavasti paikkaan mistä oikeasti pidän ja jonne voisin asettuakin. Toivottavasti tämä ”hetki” ei ole kuitenkaan kovin pitkä.

Kuten jo aiemmin on ehkä käynyt ilmi, Skotlannin visiitin syynä olivat häät. Yksi parhaista ystävistäni meni naimisiin Troonin/Ayrin seudulla ja hääjuhlan lisäksi tapasin kavereita jotka vielä Glasgowssa asuvat. Ruotsalais-Skotlantilaiset häät olivat mitä mahtavimmat ja ilta kului suurimmaksi osaksi tanssien perinteisiä skotlantilaisia tansseja ja puheita kuunnellen.

Lisäsin alle muutaman otoksen Glasgowsta. Järkkärissä on lisää kuvia mutta ne ovat liian isoja tänne ladattaviksi ja pienentäessä niistä tulee hyvin sumeita. Ongelmaan on varmasti olemassa ratkaisu mutta sitä en ole vielä keksinyt. Vinkkejä otetaan vastaan!

photo-94

photo-90

photo-96

Yllä perinteinen skotlantilainen aamupala Irn Brun kera. Varmasti epäterveellisintä mitä tiedän mutta hyvää se on, ainakin kerran vuodessa!