Tiesitkö tämän Norjasta – kymmenen erikoista faktaa rakkaasta naapurista
1. Norjalainen pikkukaupunki on rakentanut oman keinoauringon
Norjalainen Rjukanin kaupunki on keksinyt erikoisen ratkaisunkaamokseen. Pikkukaupunkia ympäröiville vuorille on asennettu jättikokoisia peilejä, joiden on määrä heijastaa auringonvaloa aina kylään saakka.
Rjukan sijaitsee Vestfjordin laakson pohjalla vuorten ympäröimänä. 1 883 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Gaustatoppen ja muut vuoret ovat piilottaneet kaupungin auringonvalolta syyskuusta maaliskuuhun.
Lue myös: Norjalainen keinoaurinko – tässäkö apu pitkään ja pimeään talveen
2. Flåmin persoonallinen junarata nousee lähes 900 metriä
Maailman tunnetuimpiin junareitteihin kuuluva Flåmin junarata on huikea kokemus. Juna nousee huikeisiin Sognevuonon maisemiin. Reitin varrella koetaan muun muassa lähes 900 metrin nousu ja 20 tunnelia, joiden yhteispituus on kuusi kilometriä. Yksi tunneleista kulkee spiraalin muodossa vuoren sisällä.
3. Norjassa on seitsemän Unesco-kohdetta
Norjassa on yhteensä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Tunnetuimmat niistä ovat Bergenin vanhakaupunki Bryggen ja yhteisesti maailmaperintöluetteloon merkityt kaksi vuonoa Geirangerinvuono ja Nærøyfjorden.
4. Norjalaisesta pingviinistä on tullut ritari
Skotlannin Edinburghin eläintarhassa elää kunnianarvoisa kuningaspingviini nimeltään Sir Nils Olav. Tämä pingviini on saanut arvonimensä Norjan kuninkaan vartiokaartilta. Alkuperäinen Nils Olav aloitti kaartin kunniajäsenenä jo 1970-luvulla ja tämänhetkinen arvonimen haltija on jo kolmas lajiaan.
Lue lisää: Tätä ei uskoisi mahdolliseksi – pingiinillä on ritarin arvo
5. Taiteilija sai “sisustaa” kokonaisen puiston
Oslon Vigelandsparkenissa on yli 200 kuvanveistäjä Gustav Vigelandin patsasta – huikea määrä yhden puiston taidemääräksi. Ne koottiin puistoon kymmenen vuoden aikana 1939 – 49 ja nykyisin puiston on yksi koko Norjan suosituimmista nähtävyyksistä.
Erikoiset patsaat vetävät puiston täyteen niin turisteja kuin paikallisiakin, ja etenkin kesäpäivisin Vigelandsparkenissa on vilkasta.
6. Luksustuote onkin norjalaista hanavettä
Kalliina ja eksklusiivisena tuotteena tunnettu Voss-vesi on itse asiassa tavallista norjalaista hanavettä.
Vesi on varmasti hyvää ja laadukasta, mutta poseeraisivatko maailmantähden yhtä tyytyväisinä muotilehdissä Voss-pullot kädessään, jos he tietäisivät sen tulevan norjalaisen Ivelandin kunnan normaalista vesijohdosta?
7. Oslosta tuli Oslo vasta vuonna 1924
Oslon kaupungilla on pitkä historia, mutta sen nimi on yllättävän tuore. Alun perin Norjan pääkaupunki on perustettu jo 1000-luvun alussa. Kaupungin nimi oli välillä vuosisatojen ajan Christiania, tai Kristiania, 1600-luvulla eläneen Kuningas Kristian IV:n mukaan. Kristianian nimi muutettiin takaisin Osloksi vasta vuonna 1924.
8. Norjan jouluruoissa on tuttuja vivahteita
Norjalaiset jouluruoat kuulostavat suomalaisen korvaan monin tavoin tutuilta. Joulukaudella nautitaan muun muassa rakfiskiä, joka on kaksi-kolme kuukautta suolaliuoksessa valmistettua kalaa. Rakfisk nautitaan joulunaikana sellaisenaan perunoiden, kermaviilin ja sipulin kanssa.
Jouluaaton pöydän tärkeimmät elementit ovat ribbe, possun grillikyljykset ja pinneskøt, suolattu lampaanpaisti. Lisukkeena tarjoillaan hapankaalia, lihapullia, perunoita ja makkaraa.
Lue myös: Joulutunnelmaa norjalaisittain
9. Norjalaiset lahjoittavat Lontoolle joulukuusen joka vuosi
Oslon kaupunki lahjoittaa joka vuosi Lontoon Trafalgar Squarelle pystytettävän joulukuusen. Näin on tapahtunut jo yli 50 vuoden ajan. Lahjakuusi on symbolinen kiitos lontoolaisille heidän avustaan oslolaisille toisen maailmansodan aikana. Kaunis perinne jatkuu edelleen.
10. Maailman menestynein talviurheilumaa
Norja on kaikkien aikojen menestynein maa talviolympialaisissa. Yhteensä se on saavuttanut 329 mitalia, joista 118 kultaista. Hopeaa norjalaiset ovat napanneet 111 kertaa ja pronssia tasan sata kertaa.
Norja on myös yksi vain kolmesta maasta, joilla on enemmän mitaleja talviolympialaisista kuin kesäolympialaisista. Muut kaksi maata tässä joukossa ovat Itävalta ja Liechtenstein.
Riikka Krenn