Kenia

Kannattaako malarian estolääkitys vai ei? Lue tietopaketti

Oletko matkustamassa malaria-alueelle? Mietityttävätkö estolääkityksen hankkiminen ja sivuvaikutukset? Lue tiivis tietopaketti malariasta ja sen estolääkityksestä!

Mikä on malaria?

Malaria on yksi maailman vaarallisimmista virustaudeista, ja sitä esiintyy Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan malariaan sairastuu vuosittain noin 200 miljoonaa ihmistä. Malaria on ehkäistävissä ja hoidettavissa oleva sairaus, mutta siitä huolimatta siihen kuolee joka vuosi noin 600 000 ihmistä. Eniten malariatartuntoja ja kuolemia tapahtuu Afrikassa. Suomessa todetaan vuosittain 20–40 tartuntaa, joista valtaosa on saatu Afrikassa.

Malaria on loisalkueläimen aiheuttama tauti, joka leviää ihmisestä toiseen hyttysten välityksellä. Taudin aiheuttamia alkueläimiä on neljä, joista osa voi piillä maksasoluissa oireettomana kuukausia tai jopa vuosia.

Malarian oireina ovat toistuvat, vilunväreillä alkavat kuumekohtaukset ja runsas hikoilu kuumeen laskiessa. Lisäksi voi ilmetä ripulia, hengitystieongelmia, keskushermostollisia ongelmia, sekavuutta ja tajunnan menetyksiä aina koomaan saakka. Oireet ilmaantuvat keskimäärin 2–4 viikkoa tartunnasta. Hoitamattomana tauti saattaa aiheuttaa munuais-, maksa- tai suolistovaurion, aivopöhön tai jopa kuoleman. Mikäli oireita esiintyy malaria-alueella oleskelun aikana tai sen jälkeen, on syytä hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

Malaria todetaan verinäytteellä. Tartunnan toteamisen jälkeen lääkitys tulee aloittaa välittömästi. Malarian hoidossa käytetään pitkälle samoja lääkkeitä kuin sen ehkäisyssä. Suomessa malariapotilas hoidetaan aina sairaalassa.

Malariaa voidaan ehkäistä estolääkityksellä sekä suojautumalla hyttysten pistoilta pukeutumalla riittävän peittävästä, nukkumalla verkon alla ja käyttämällä karkotteita. Kaikkia keinoja on syytä käyttää yhdessä. Malariaan ei ole olemassa rokotetta.

Estolääkitys vai ei?

Malarian estolääkityksen tarpeellisuudesta ja haittavaikutuksista ollaan montaa mieltä. Osa on lääkityksen vankkumattomia kannattajia kun taas osa vastustaa niitä vahvasti. Edes asiantuntijat eivät voi antaa yksiselitteistä vastausta siihen, tulisiko jokaisen malaria-alueelle matkaavan hankkia estolääkitys vai ei.

Malaria-alueelle matkaavan tulisi keskustella lääkärin kanssa lääkityksen tarpeellisuudesta hyvissä ajoin, mielellään vähintään kuukautta ennen matkaa.

Estolääkityksen valinta on aina yksilöllistä. Siihen vaikuttavat matkan kohteen ja keston lisäksi henkilön ikä, yleinen terveydentila, mahdolliset krooniset sairaudet, sairaushistoria, muut käytössä olevat lääkkeet sekä mahdolliset allergiat lääkeaineille. Myös lääkityksen hinnassa ja ottotiheydessä on eroja, joten lääkityksen valinnassa pyritään aina kuuntelemaan myös matkailijan toiveita.

Estolääkityksen syömistä tulee harkita erityisen tarkkaan jos matkaaja on raskaana tai imettää, on kärsinyt psyykkisestä sairaudesta, sairastaa maksasairautta tai on herkkä jollekin lääkkeen ainesosalle. Jos malaria-alueelle matkustetaan erittäin pitkäksi aikaa, on lääkityksen kestosta keskusteltava asiantuntijan kanssa.

Minkä lääkkeen valitsen?

Malarian estolääkkeet ovat kaikki reseptilääkkeitä. Se kuinka useasti ja kuinka paljon lääkettä otetaan kerralla riippuu käytössä olevasta valmisteesta. Suomessa myynnissä olevat estolääkkeet ovat meflokiini (Lariam), atovakonin ja proguaniilin yhdistelmä (Malarone tai Rumbabor) sekä doksisykliini (useita kauppanimiä).

Meflokiinia (Lariam) otetaan yksi tabletti kerran viikossa. Käyttö aloitetaan viikkoa ennen alueelle matkustamista ja sitä jatketaan noin neljä viikkoa alueelta poistumisen jälkeen. Sen käytössä ei ole aikarajoituksia ja se on tehokas apu vaarallisinta P. Falciparum-malariaa vastaan. Meflokiini voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joista tavanomaisimmat ovat pahoinvointi, huimaus ja vatsaoireet. Myös univaikeuksia voi esiintyä. Meflokiinia ei yleensä määrätä henkilöille joiden sairaushistoriassa on masennusta tai psyykkisiä oireita, sillä lääke saattaa harvoissa tapauksissa aiheuttaa vastaavia oireita uudelleen.

Atovakonin ja proguaniilin yhdistelmä (Malarone tai Rumbabor) on yleisesti hyvin siedetty lääke. Sen yleisimpinä haittavaikutuksina on raportoitu lieviä ruoansulatuskanavan oireita, päänsärkyä, ihottumaa ja yskää. Sitä otetaan yksi tabletti päivässä. Lääkitys tulee aloittaa vuorokausi ennen matkaa ja sitä tulee jatkaa seitsemän vuorokautta malaria-alueelta poistumisen jälkeen. Aikaisemmin lääkettä suositeltiin käytettäväksi vain lyhyitä aikoja kerrallaan, mutta 28 vuorokauden aikaraja poistui lääkkeeltä vuonna 2012. Yhdistelmälääke on malarianestolääkkeistä kallein.

Doksisykliini on niin sanottu laajakirjoinen antibiootti, jota käytetään muuhunkin kuin malarian ehkäisyyn ja hoitoon. Sen annostus on aikuisille 100 milligrammaa kerran päivässä. Lääkkeen ottaminen aloitetaan yksi vuorokausi ennen malaria-alueelle saapumista ja sitä jatketaan neljä viikkoa alueelta poistumisen jälkeen. Haittavaikutuksina on raportoitu maha-suolistokanavan oireita, yliherkkyyttä auringonvalolle sekä naisilla hiivatulehduksia. Myös joidenkin suunkautta otettavien raskaudenestovalmisteiden teho saattaa heikentyä. Doksisykliini on malarianestolääkkeistä edullisin.

Estolääkitykset eivät sulje pois tarvetta suojautua hyttysiltä muilla keinoin, sillä ne eivät anna sataprosenttista suojaa. Valitsipa minkä estolääkityksen tahansa, on tärkeää noudattaa annostusohjeita sekä lääkärin neuvoja. Tutustu lääkkeiden pakkausselosteisiin huolella.

Lue lisää:

Tarkempia tietoja malariasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta
Katso malarian esiintymisalueet täältä!
Matkustatko malaria-alueelle? Lue tämä!

Teksti: Anu Vaheristo
Kuva: Inka Khanji

Päivitetty: 27.3.2017

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (2 votes, average: 1,50 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

0 kommenttia