Hae äkkilähtöjä
hero taustakuva

Kuumien lähteiden Karlovy Vary – kylpyläloma tšekkiläisittäin

Matka 24 / Netta Sauri artikkelin kuva
Luksus ja spa
Kylpyläkaupunki Karlsbadissa nautittiin jo keskiajalla parantavista kylvyistä. Myöhemmin Karlovy Varyksi nimetty kaupunki pääsee myös joka vuosi otsikoihin, kun pienessä kylpyläkaupungissa järjestetään kansainväliset elokuvafestivaalit.
Teksti: Riikka Krenn
Päivitetty: 03.10.2015
facebook   whatsapp

Mikä ihmeen Karlsbad?

Oletteko joskus lukeneet 1800-luvulle sijoittuvaa romaania, jonka henkilöt käyvät kylpylähoidoissa Karlsbad-nimisessä kaupungissa? Mikä on tuo Karlsbad, saatatte ihmetellä tutkiessanne Euroopan karttaa, minne se on kadonnut?

Ei minnekään: kaupungin virallinen nimi vain vaihtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen Karlovy Varyksi, jolloin se jäi Itävalta-Unkarin hajottua Tšekkoslovakian, nykyisen Tšekin, alueelle. Vaikka kaupungin loisto haihtui sodanjälkeisiin tuuliin yhdessä Euroopan monarkioiden ja siniveristen kanssa, sen kaduilla kävellessä voi yhä aistia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kulta-ajan tunnelmaa.

Legendan mukaan Böömin kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle IV löysi kuumat mineraalilähteet 1300-luvun puolivälissä metsästysretkellä ollessaan.

Hän perusti paikalle yhä nimeään kantavan kylpyläkaupungin, jossa siis nautittiin parantavista kylvyistä jo keskiajalla. Kaupungin maine kasvoi huomattavasti 1700-luvun alussa Venäjän tsaarin Pietari Suuren vieraillessa siellä kahdesti. Karlsbadista tuli eurooppalaisen aristokratian suosima kohde, ja 1800-luvulla joukkoon liittyivät kulttuurieliitti sekä vauras porvaristo. Esimerkiksi Johann Wolfgang von Goethe kävi Karlsbadissa 13 kertaa.

Tšekki, Karlovy Vary
Karlovy Vary on venäläisten suosiossa.

Mineraalivesi auttaa moniin vaivoihin

Karlsbadin mineraalivedet, joita nautittiin kylpyjen ohella sisäisesti juomalla, tarjosivat lievitystä etenkin ruoansulatusvaivoihin ja ylipainon kaltaisiin aineenvaihdunnallisiin ongelmiin – lyhyesti sanottuna elintasosairauksiin.

Kaunis sijainti jokilaaksossa ja viehättävät kävelymahdollisuudet tarjosivat virkistystä niin mielelle kuin ruumille. Koska kaupunki oli Wienin hallitsijoiden suosiossa, sinne virtasi rahaa, ja arkkitehtuuriin panostettiin etenkin 1800-luvun jälkipuolella. Kermakakkumaiset rakennukset, joita kaupungin kylpyläalueella vielä tänäkin päivänä näkee vieri vieressä kauniisti kunnostettuina, ovat enimmäkseen juuri ensimmäistä maailmansotaa edeltäviltä vuosikymmeniltä.

Omaleimaisen ilmeen kylpyläkaupungille tuovat koristeelliset kolonnadit eli pylväskäytävät, joita rakennettiin syvältä maan sisältä pulppuavien lähteiden katoksiksi. Niiden alla ylhäisön oli mukava käyskennellä, siemailla vesiä siroista posliinikupeista ja samalla tietysti nähdä muita ja tulla nähdyksi. Kupit ovat yhä käytössä, ja niissä heijastuu paikallisen posliiniteollisuuden merkitys. Vettä imetään norsun kärsää muistuttavasta ontosta kupinkorvasta, koska tarkoitus on juoda rauhallisesti ja vain vähän kerrallaan.

Terveysvedessä on suolaa, magnesiumia ja rautaa

Perinteisiä päälähteitä on 12, ja niille on annettu omat nimet kuten Kaarlenlähde tai Puistolähde.

Vaikka mineraalivedet nousevat samasta alkulähteestä kahden kilometrin syvyydestä ja niiden kemiallinen koostumus on sama, saavat erilaiset lämpötilat aikaan eroja hiilidioksidin määrässä. Päivittäin maan alta pulppuaa pinnalle yhteensä 2,8 miljoonaa litraa vettä, josta voi erottaa peräti 18 tonnia suolaa. Suola eri muodoissaan, kuten kylpysuolana, onkin yksi kaupungin rikkauksista. Tuottoisin ja kuumin lähde on reilusti yli kymmenen metrin korkeuteen purskahteleva 73-asteinen Vřídlo. Suolan lisäksi vesissä on paljon esimerkiksi magnesiumia ja rautaa.

Hoitoja ja kylpyjä varten Karlsbadiin on luonnollisesti rakennettu myös hienoja kylpylärakennuksia, joissa on yhä toimintaa. Wieniläisarkkitehtien Ferdinand Fellnerin ja Hermann Helmerin suunnittelema keisarillinen kylpylä, vuonna 1895 valmistunut Kaiserbad, on ikävä kyllä päästetty ränsistymään, mutta toivottavasti se vielä jonakin päivänä saa arvokkuutensa takaisin.

Tšekki
Karlovy Varyn puistoissa on entisajan tunnelmaa.

Hienostohotelleja vieri vieressä

Koska Karlsbadin asiakaskunta oli varakasta, ylelliselle majoitukselle oli kysyntää, ja kylpyläalueelle nousikin toinen toistaan hienompia hotelleja. Yksi kaupungin maamerkeistä on korkean sijaintinsa johdosta kauas erottuva kylpylähotelli Imperial, joka valmistui juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa vuonna 1912.

Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, mikä hotelli on kaupungin ehdoton ykkönen: se on kauniin kävelykadun päässä massiivisena
levittyvä Grandhotel Pupp.

Hotellin perusti 1700-luvun jälkipuolella kaupunkiin saapunut ja naimakaupoilla rikastunut kondiittori nimeltä Johann Georg Pupp. Hotellin historia on yhtä hulppea kuin sen uusbarokkinen ulkoasu, ja mikä parasta, keisarien ja muiden julkimoiden lisäksi siinä on asustanut itse James Bond: tässä hotellissa kuvattiin ensimmäistä Daniel Craigin tähdittämää Bond-elokuvaa Casino Royale. Vaikka elokuvan tapahtumapaikka on Montenegro, on kasinokohtaukset todellisuudessa filmattu Karlovy Varyssa, minkä tarkkasilmäinen kaupungissa vieraillut erottaa.

Sitten seuraa hyvä uutinen: Bondin elämää pääsee Karlovy Varyssa maistelemaan suhteellisen edullisesti, sillä hotellien ja ravintoloiden hinnat ovat ainakin Suomen hintatasoon tottuneelle varsin alhaiset. Jos ei raaski maksaa majoituksesta ja haluaa vain kurkistaa verhon taa, voi käydä vaikka Puppin kauniissa ravintolassa lounaalla.

Karlovy Varyssa on runsaasti myös harrastusmahdollisuuksia, joista suosituin lienee patikointi metsäisillä poluilla. Sen lisäksi voi uida, pelata golfia ja tennistä – tai ihan vain hemmotella itseään erilaisissa hieronta- ja kauneuspalveluissa.

Joulun tuoksuja yrttiliköörissä

Karlovy Varysta ei voi puhua mainitsematta sen kenties kuuluisinta ja maukkainta lähdettä, yrttilikööriä nimeltä Becherovka. Tätä vatsan toimintaa edistävää juomaa on Tšekissä tapana nauttia joko ennen tai jälkeen ruokailun ja aina mahdollisimman kylmänä.

Apteekkari Josef Becher kehitteli liköörin 1800-luvun alussa ja myi sitä aluksi pienissä pulloissa lääkkeenä. Juomasta tuli varsin suosittu, ehkä 38 prosentin alkoholipitoisuuden ansiosta. Becherovka on väriltään kullanvaaleaa ja tuoksuu joululle, koska salainen resepti sisältää muun muassa kanelia ja neilikkaa. Suositeltu päiväannos on kaksi kertaa 20 millilitraa, ja tiettävästi ainakin monet Becherin suvun jäsenet ovat tällaisella annostuksella eläneet pitkän ja terveen elämän.

Becherovkan historiasta kiinnostuneille suosittelen käyntiä Karlovy Varyn keskustassa sijaitsevassa Jan Becher -museossa, joka on nimetty Josef Becherin pojan, yritystoimintaa 1800-luvun puolivälissä laajentaneen Johann Becherin mukaan.

Siellä pääsee tutustumaan muun muassa vanhoihin pulloihin ja kellaritiloihin sekä tietysti maistelemaan yrityksen tuotteita: Becherovkan lisäksi tämä nykyään ranskalaiseen Pernod Ricard -konserniin kuuluva firma valmistaa sokeritonta aperitiivia nimeltä KV14, herkullisen makeaa Cordialia sekä raikkaan sitruunaista Lemondia.

Kaikkia voi juoda joko sellaisenaan tai sekoittaa drinkeiksi ilman, että niiden terveyttä edistävä vaikutus katoaa mihinkään. Esimerkkinä mainittakoon Tšekissä suosittu kesäjuoma Beton, johon tulee Becherovkaa, tonicia, hieman sitruunaa ja jäitä. Na zdraví!

Elokuu tuo elokuvatähdet paikalle

Vaikka kaupungin entisaikojen maine onkin nykyään kuin ilmassa leijuva huokaus, pääsee Karlovy Vary ainakin kerran vuodessa suuren maailman otsikoihin, nimittäin heinäkuun alussa järjestettävien Karlovy Varyn kansainvälisten elokuvafestivaalien aikaan. Tuolloin pienen kylpyläkaupungin kaduilla voi törmätä jopa Hollywoodin tähtiin.

Filmifestivaalien loistoa tosin latistaa hieman se, että päätapahtumapaikka on vuonna 1977 valmistunut Thermal-kylpylähotelli. Tuo korkea ja tummanpuhuva rakennus on kuin hirviö, joka on kommunismin aikaan viskattu ikään kuin vitsiksi keskelle keisarinaikaista satumaailmaa.

Omalla tavallaan Thermal toki kuvaa kaupungin ja koko Tšekin historiaa eli vuosien 1948-1989 kommunistista vaihetta. Tuolloin kylpylähoidot jatkuivat kansallistettuina, ja valtion haltuun päätyivät myös Becherin ja Puppin kaltaiset perheyritykset. Näiden saksankielisten sukujen omaisuus takavarikoitiin itse asiassa jo heti toisen maailmansodan päätyttyä, kun Tsekkoslovakian sudeettisaksalaiset häädettiin maasta Potsdamin sopimuksen perusteella.

Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kaupunki muuttui lopullisesti Karslbadista Karlovy Varyksi – saksalaisesta näyttäytymispaikasta tšekkiläiseksi tavallisten ihmisten kodiksi.

Vai pitäisikö sanoa venäläiseksi? Tänä päivänä Karlovy Varyn turistialueen kaduilla eniten kuultu kieli on venäjä. Itäiset naapurimme ovat jostakin syystä mieltyneet tähän keskieurooppalaiseen kylpyläkaupunkiin, jossa ovat ennen heitä käyskennelleet Pietari Suuren lisäksi esimerkiksi kirjailija Nikolai Gogol ja avaruudessakin matkannut Juri Gagarin.

Joukossa on tavallisten venäläisturistien lisäksi mafiaa, joka pesee kaupungissa asuntokaupoilla rahojaan. Todellakin: kun katsoo paikallisia asuntoilmoituksia, niissä on poikkeuksetta kyrillisiä aakkosia. Kuvaavaa on myös se, että Karlovy Varyn lentokentältä on suorat yhteydet Moskovaan ja Pietariin. Miksipä ei, patshemu njet?

Kylpyläkaupungin vieraista on aikoinaan pidetty tarkkoja listoja. Kun käy läpi kuuluisuuksista tehtyä luetteloa, silmiin pistää myös yksi suomalainen nimi. Arvaatteko kenen? Kenenpä muun kuin C. G. E. Mannerheimin, joka vieraili kaupungissa vuonna 1933. Siinäpä Euroopalle glamouria à la Suomi.

Teksti ja kuvat: Matka 24 / Netta Sauri

Yksi kommentti (1) Jätä kommentti

  1. Onko tuolla Karlovy Varyssa siis edelleen toimivia kylpylöitä? Jäi epäselväksi.


  2. Jätä kommentti

    Kommentoi nimimerkillä tai tai kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.