Joulupukki

Joulun odotetuin vieras – mistä joulupukki on oikeasti kotoisin?

Joulupukin todellisesta kotipaikasta käydään ikuista kiistelyä, eikä lahjojakaan jaeta kaikkialla samana päivänä. Oletko koskaan miettinyt, miksi Suomessa lahjat tuo juuri valkopartainen mieshahmo?

Joulupukin historiaa

Nykypäivän joulupukkihahmo pohjautuu nykyisen Turkin alueella 300-luvulla eläneeseen Myran piispaan Pyhään Nikolaukseen. Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä, joka osoitti erityistä huomiota lapsia kohtaan. Tämän vuoksi Pyhästä Nikolauksesta on tullut lasten suojeluspyhimys, joka on kunnostautunut myös lahjojen tuojana.

Piispan kerrotaan muun muassa tuoneen yöllä kultaa kolmelle köyhän miehen tyttärelle, ja esimerkiksi Hollannissa Pyhä Nikolaus toi lahjoja lapsille Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta. Hän on siis toiminut joulupukin esikuvana.

Nikolauksen juhla levisi myös muihin maihin, mutta saksalainen uskonpuhdistaja Martti Luther halusi korvata katolisten paavillistuneen juhlan Christkind-juhlalla, jossa lahjat toi jouluaattona Nikolauksen sijaan Jeesus-lapsi. Ajan myötä nämä kaksi lähekkäin olevaa juhlaa ovat alkaneet sulautua yhteen jopa niin, että Saksassa ”Kriss Kringle”, joka on Christkindistä muokkautunut nimi, viittaa nykyään joulupukkiin.

Punanuttuinen joulupukki

Pyhä Nikolaus jakoi lahjat aikoinaan piispankaapu yllään, mutta nykyisin joulupukki kuvataan kilttinä, vanhana miehenä, jolla on pyöreä vatsa, pitkä valkoinen parta sekä punainen nuttu.

Tämä muoto on peräisin Yhdysvalloista, jossa vuonna 1863 pilapiirtäjä Thomas Nast piirsi oman viiksekkään ja parrakkaan versionsa joulupukista, joka pohjoisen asukkina oli puettu turkikseen.

Punaisesta pukinpuvusta menee kunnia bosnialaiselle kirjanpainajalle, joka vuonna 1885 esitteli punanuttuisen joulupukin painamassaan kortissa. Ennen tätä pukki oli verhottu vaihtelevasti vihreään, siniseen, violettiin tai harmaaseen. Mielikuvaa punapukuisesta piippolakista ja muita joulun legendoja vahvistetaan edelleen esimerkiksi kuvilla, lauluilla, elokuvilla ja tv-ohjelmilla.

Suomen Joulupukki

Suomessakin Nikolaus jakoi hetken aikaa lahjoja, mutta perinne yhdistyi pian suomalaisten joulunajan naamiohahmojen kanssa, ja näin sai suomalainen Joulupukki-hahmo alkunsa. Suomessa käytetty nimi joulupukki juontuu nuuttipukki-perinteestä, johon kuului 13. tammikuuta tehtävä kierros joulun tähteitä kerjäämässä.

Myös suomalaisen joulupukin nuttu on ollut alunperin harmaa, ja hahmon väri ja ulkomuoto ovat muutenkin muuttuneet juuri yhdysvaltalaisen punanuttuisen Santa Clausin vaikutuksesta toisen maailmansodan jälkeen.

Suomessa joulupukin kotipaikkana pidetään Korvatunturia, jossa asuu myös englantilaisten Father Christmas. Joulupukki tulee jouluaattona porokyydillä Korvatunturilta koteihin sisälle asti kyselemään lasten kiltteydestä ja jakamaan lahjoja.

Hollannin Sinterklaas

Hollannissa lahjat tuo Sinterklaas, jonka nimi on mukaelma Pyhästä Nikolauksesta. Tieto Nikolauksen hyvistä teoista kulki alunperin hollantilaisten merimiesten mukana, ja kun 1400-luvulla Hollannista tuli osa Espanjaa, myös Sinterklaasin kotipaikaksi muodostui ajan myötä Espanja.

Parrakas Sinterklaas tuli tuomaan lahjoja Zwarte Pietin eli Mustan Pekan kanssa, joka vei tuhmat lapset mukanaan Espanjaan säkissä. Zwarte Piet juontaa juurensa keskiajalla Espanjassa asuneista maurilaisorjista. Hollannissa lahjat jaetaan 5. joulukuuta Pyhän Nikolauksen päivän aattona.

Pohjois-Amerikan Santa Claus

Pohjois-Amerikkaan joulupukkiperinne tuli juuri hollantilaisten siirtolaisten matkassa, ja nimi Santa Claus on muodostunut hollantilaisten Sinterklaas-nimityksestä. Punanuttuinen ja pullea Santa tulee perinteen mukaan jouluyönä savupiipusta ja jättää lahjat sukanvarteen.

Santa Claus ei tule suomalaisen Joulupukin tapaan Korvatunturilta, vaan lentävien porojen matkassa Pohjoisnavalta. Nämä ja monet muut Santa Clausiin liitetyt mielikuvat ovat välittyneet piirrosten, laulujen ja elokuvien kautta.

Kreikan Agios Vasilis

Myös Kreikan joulupukkiperinne on hieman muista poikkeava. Siellä Agios Vasilis tulee Turkista ja tuo lahjat lapsille tammikuun 1. päivä. Agios Vasilis tai Basileios Suuri oli kreikkalainen kirkkoisä nykyisen Turkin alueella, ja hänen kerrotaan antaneen suuren omaisuutensa pois vähäosaisille. Pyhän Nikolauksen tavoin myös Agios Vasilis eli 300-luvulla, ja heitä onkin kutsuttu lännen ja idän joulupukeiksi.

Uudenvuodenpäivänä Kreikassa syödään vasilopita-jouluherkkua, johon on kätketty kolikko. Kolikon löytäjä uskotaan saavan hyvää onnea tulevaksi vuodeksi. Myös Agios Vasilikselle katetaan paikka herkkupöytään.

Saksan Nikolaus

Saksassa sekä Nikolauksen että Christkindin perinteet ovat edelleen elossa. Varsinkin katolisessa Etelä-Saksassa joulupukki eli Nikolaus tulee joulukuun 6. päivä kertomaan joulusta, mutta ei anna lahjoja, vaan Christkind tuo lahjat vasta jouluna. Christkindiä ei tosin nähdä, vaan hän vain jättää paketit talon ulkopuolelle.

Teksti: Anniina Simula
Kuva: Visit Finland / Juho Kuva

Päivitetty: 24.12.2016

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (5 votes, average: 4,60 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

6 kommenttia

Joulupukki on turkista siina on todisteet mä oon käynyt…se on vanha historia suomi ei ees olemassa silloin :) ainakin suomalaiset ei ollu suomessa…

Totta kai Pukki on Korvatunturilta, sitähän on opetettu jo lapsuudessa..eli 60-luvulla,.Pohjoisnapa on muiden maiden keksintöä.