Lumoava Jersey on yhdistelmä brittiläisyyttä ja pikanttia mannermaisuutta

Kesällä Jersey täyttyy turisteista

Pienelle saarelle vyöryy vuosittain 800 000 matkailijaa, joten varsinkin kesäkuukausina paikka voi tuntua ahtaalta. Silti sieltä löytyy hiljaista maaseutua ja kävelypolkuja, joille voi paeta ihmis- ja automassoja.

Suomalaisillekin tuttu televisiosarja Bergerac kuvattiin Jerseyllä vuosina 1981-1991. Vaikka sarjassa etsivä hurjasteli mutkaisia pikkuteitä Triumphillaan, saarella ei voi kokea vauhdin hurmaa – siitä pitää huolen tiukka viidenkympin nopeusrajoitus.

Pienellä saarella riittää tekemistä ja nähtävää moneksi päiväksi.

Jerseyläiset saivat valita oman maansa

Isolle-Britannialle nykyisin kuuluvaa saariparkaa on kuritettu niin viikinkien, roomalaisten, anglosaksien, normannien kuin saksalaismiehittäjienkin toimesta.

Jersey kuului muinoin anglo-normanniseen kuningaskuntaan, mutta vuonna 1204 paikalliset asukkaat saivat valita, haluavatko he kuulua Englannille vai Ranskalle. Englannin kruunu veti pidemmän korren ja Ranskasta tuli vihollinen seuraavien 650 vuoden ajaksi.

Vuonna 1649 Englannin kuningas Kaarle menetti päänsä ja hänen poikansa pakeni Jerseylle. Saaren kuvernööri kruunasi pojan uudeksi Kaarle II kuninkaaksi. Palkkioksi kuvernööri sai palan maata uudelta mantereelta, jonne hän myöhemmin asettui. Näin syntyi Yhdysvaltain New Jersey.

Saksa jätti saarelle jälkensä

Suurimman jäljen Jerseyn saareen jättivät saksalaismiehittäjät. Saari vallattiin Hitlerin käskystä vuonna 1940, josta se vapautui viiden vuoden kuluttua. Vapautuksen päivää juhlitaan näyttävästi edelleenkin.

Saarelle tuotiin tuhansia orjatyöläisiä ja sotavankeja Espanjasta, Ranskasta, Puolasta ja Venäjältä rakentamaan vartiotorneja, tunneleita ja maanalaista sairaalaa.

Monet saarelaiset piilottelivat vankeja, vaikka seurauksena oli kuolemanrangaistus. Myös radion omistamisesta seurasi passitus Saksan leireille. Miehitys oli raskasta aikaa ja vuonna 1944 koettiin lähes nälänhätä. Polttoainettakaan ei ollut ja polkupyöristä taisteltiin verisesti.

Korvikkeina kekseliäät asukkaat joivat herneenpalkoteetä ja tammenterhokahvia sekä tupruttelivat ruusunlehtitupakkaa. Apuun tuli Punaisen Ristin lähettämä ruotsalaisalus Vega, joka toi laivalastillisen elintärkeitä tarvikkeita.

Saksalaisten jättämät rakennukset ja tunnelit on jätetty paikalleen historiallisina muistomerkkeinä.

Hienot maisemat patikointiin ja pyöräilyyn

Patikointi ja pyöräily ovat niin paikallisten kuin matkailijoidenkin suosiossa. Kävely- ja pyöräreiteillä voi tehdä nopean lenkin tai ajaa vaikka 64 kilometrin matkan saaren ympäri. Pyörävuokraamoja on useita. Bussiliikenne toimii hyvin ja siihen kannattaa turvautua, sillä tottumattomalle kiharaiset pikkutiet, vasemmanpuoleinen ja vilkas liikenne voivat tulla shokkina. Reippaimmat toki pyöräilevät tai kävelevät joka paikkaan.

Uintia ei kaikilla rannoilla suositella voimakkaiden pohjavirtausten vuoksi, joihin vaikuttaa 12 metrin vuorovesivaihtelu. Vesi nousee useita senttejä minuutissa ja sen nopeaa nousua on jännittävää seurata.

Saarella on myös golfkenttiä, ratsastustalleja sekä tenniskenttiä. Erilaisia vesiurheilumuotoja voi myös kokeilla, surffauksesta banaaniveneilyyn. Sukellus on erityisen antoisaa, koska saarta ympäröivät karikkoiset vedet ovat aiheuttaneet lukemattomia haaksirikkoja vuosisatojen aikana.

Saari on kuuluisa veropakolaisparatiisi ja miljonäärien hulppeiden huviloiden tuijottaminen on sekin hauska harrastus.

Syöminen on Jerseyllä suuri ilo

Alhaisen verotuksen lisäksi asukkaita hemmotellaan olemattomalla arvonlisäverolla, joten ulkona syöminen on huomattavasti halvempaa kuin muualla Britanniassa.

Ravintoloita saarella on yli kaksisataa. Valinnanvaraa on brittipubeista ja ranskalaisbistroista aina huippuluokan ravintoloihin. Kolmen ruokalajin, Michelin-tähden arvoinen ateriakokonaisuus irtoaa alle sadalla eurolla. Täyttävää pubiruokaa saa pikkurahalla.

Ranskalaisuus näkyy ruokalistoilla, joilta löytyy sammakonreisiä, kyyhkystä ja hanhenmaksaa. Lähes jokaisen ravintolan listalla on myös mereneläviä; rapuja, hummereita, ostereita, simpukoita ja kaloja.

Teenjuonti on Britanniassa vakavasti otettava asia, joten kello viiden teetä on tarjolla teehuoneissa sekä hotellien ravintoloissa. Haudutetun teen kanssa tarjotaan kakkuja tai skonsseja hillon ja kerman kera.

Jerseyn kuuluisimmat kulinaariset tuotteet ovat merilevällä lannoitettu Jersey Royal -varhaisperuna, jota viedään manner-Englantiin jo huhtikuussa sekä oman lehmärodun tuottama paksu, kermainen maito.

Tuliaiskassi täyttyy edullisesti

Koska arvonlisäveroa ei ole, myös ostosten teko on halpaa. Matkailijat haalivat ennenkaikkea hajuvesiä, kosmetiikkaa, vaatteita, laukkuja ja kelloja.

Paikallisista tuotteista suosittuja ovat keramiikka ja villapaidat. Kutomista on saarella harjoitettu vuosisatoja, myös miesten toimesta. Kutominen oli niin suosittua, että se kiellettiin 1600-luvulla sadonkorjuuaikaan. Jerseyn villapaidat ovat paksuja ja värikkäitä.

Myös sisustustavaroita, makeisia ja hilloja kannattaa pakata tuliaiskassiin.

Tullimääräykset täytyy pitää mielessä, koska Jersey ei kuulu Euroopan Unioniin.

Linnoja, torneja ja museoita

Sotaisen historian takia rannikko on ryyditetty valtavilla linnoilla ja saksalaisten torneilla. Linnoista suurin ja kaunein on Mont Orgueil, joka on remontoitu viimeisen päälle.

Pääkaupunki Saint Helierin edustalla on viehättävä Elizabeth-linna, jonne voi kävellä laskuveden aikaan, muulloin sinne vie vene.

Kansallismuseo kertoo saaren vaiheet esihistorialliselta ajalta nykypäivään. Sen lähistöllä on merimuseo, jossa saaren merelliset juuret tulevat hyvin esille. Ja kaikkeen saa koskea!

Lisäksi Jerseyllä on maailmankuulu eläintarha, joka taistelee uhanalaisten eläinten puolesta, viktoriaanisia kauppahalleja, puutarhoja, viinitila, keramiikkapajoja sekä majakoita. Saksalainen maanalainen sairaala ja kilometrejä pitkät bunkkerit ovat mykistävä kokemus.

Teksti ja kuvat: Matka24 / Katarina Boijer