Browsing Tag

koti

Koti Yleinen

Minkälaista on työskennellä kotona?

Monday, June 10, 2019

Työskentelen tosiaan kotona nykyään. Joillekkin se sopii, joillekkin ei. Tottakai on kiva nousta aamulla ilman kiireitä, syödä aamupala kaikessa rauhassa eikä tarvitse miettiä ruuhkaa liikenteessä, bussiaikatauluja tai muuta. Ei edes sää haittaa. Voi vetää mukavat tossut jalkaan ja hiipiä tietokoneen luokse.

 

 

Koska kuitenkin teen töitä suurelle firmalle, en voi päättää sen enempää työstäni tai työajoista. Työ on todella kiinni aikataulussa ja jokainen minuutti on suunniteltu huolella. Tästä en pääse poikkeamaan ja kaikki tekoni myös valvotaan. Puhelut nauhoitetaan, muistiinpanoni tarkistetaan ja lounaani lasketaan minuutille. Poissaolot, tai aika jolloin jokin työvälineistäni ei toimi, minusta tai minusta riippuumattomista syistä “rangaistaan” tavalla tai toisella. Myös sosiaalinen kanssakäyminen kärsii, maailmani on näiden neljän seinän sisällä. Jokapäiväinen rutiini on kutistunut ja vuoravaikutus toisten kanssa on minimaalinen.

 

 

Mutta samalla on hyviä puolia. Saan tavata tyttöäni joka päivä sekä paussilla että lounaalla. Saan nukkua pidempään ja saan tehdä kuitenkin kaikesta huolimatta vaihtelevaa työtä. Saan erinomaisia etuja jotka ovat räätälöity sopimaan kotona työskenteleville ja myös iltapäivät ovat pidempiä kun ei tarvitse taas istua liikenteessä ja odottaa kotiinpääsyä. Mutta tottakai joskus on ikävä “oikeita” työkavereita, vaikka tapaankin useita henkilötä video-palaverin kautta päivittäin. Josku on ikävä automatkaa töihin, kun sai vaikka täysillä laulaa lempparibiisin mukana ja kukaan ei kuullut. Ja joskus kaipaan aamurutiinejamme, kun lähdettiin tytön kanssa aamulla päiväkotiin ja töihin. Pieniä asioita. Lounaskävelyjä. Nyt en ehdi kun on vain 30 min lounastauko.

 

 

Mietin usein jos aloittasin ihan freelancer-kääntjäksi täyspäiväisesti, tai jos jotenkin saisin mahdollisuuden vaikka blogin kautta tienata tarpeeksi jotta voisin sillä itseni ja perheeni elättämään. Teen kaikenlaisia sivuprojekteja tällä hetkellä, ja usein tosiaan olen miettinyt jos uskaltaisin ottaa sen viimeisen askeleen, että teksin vain näitä sivujuttuja täyspäiväisesti. Toistaiseksi en ole uskaltanut, sillä projektit ovat olleet lyhyitä ja niiden välit ovat olleet välillä aika pitkät. Unelma olisi jatkaa kotoa käsin työskenteleminenm mutta hieman vapaamalla aikataululla kun nyt.

 

 

Voihan se olla että mahdollisuus ilmestyy jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi olen ihan kiitollinen että voin tehdä näitä hommia mitä teen nyt. Tämä työ ja alku oli paras mahdollinen juuri tälle hetkelle ja tälle elämän vaiheelle, saa sitten nähdä tuleeko toinen ja osuvampi vaihtoehto eteen myöhemmin. Siihen asti, teen tossut jalassa töitä ja muistutan itseäni, että olen onnekas että näin saan tehdä.

 

 

 

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Yleinen

Muodot kuin Venuksella….siis planeetalla.

Wednesday, May 15, 2019

 

Juu. Että olen päässyt paisumaan Venuksen muotoihin. Tai oikeastaan,  tällä hetkellä muistutan lähinnä Barbapappaa. Olen kalpean vaaleanpunainen talven jäljiltä ja muoto on enemmän pyöreä kuin mitään muuta. Kun makaan selälläni olen kuin vuoristomaisema. Kukkulaa ja muhkuraa on mitä ihailla.

Sain taas vaiheeksi sätkyt kun seisahdin vaa’an päälle ja totesin että kilot ovat kohonneet juuri samoihin karmeisiin lukemiin kuin 4 vuotta sitten kun pääsin kotiin sairaalasta synnytyksen jälkeen. Enkä voi enää vedota siihen että ne ovat raskauskiloja. Tai no…onhan ne raskaita.

 

 

Meillä on sitten tällainen lähes antiikki kuntopyörä vierashuoneessa jonka mies raahasi kotiin jostain aikoinaan kun ilmaiseksi sai. Pyyhkäsin pölyt sen päältä ja laitoin sen päällä roikkuneet vaatteet kaappiin siististi ja ajattelin että jospa käyttäisin sitä ihan siihen tarkoitukseen mihin se on joskus suunniteltu, eli ihan kuntoiluun. (Hullua, i know!) Huomasin että kuntopyöräily sopiikin ihan hyvin meikäläiselle, vaikka mielummin painaisinkin pihalla, mutta sää ei aina ole sellaista että huvittaa lähteä ulos sotkemaan. Jos ei sitten laita märkäpukua ja uimalakkia päälle….siinnä olisikin ideaa…voisi sitten heti alkaa harjottelemaan vaikka jotain triathlonia ja pulahtaa mereen uimaan! Tai sitten voin sotkea sisällä tällä kuntopyörällä ja tyytyä siihen.

 

 

Myös vanha kaverini, luotettava neljäkiloinen kahvakuulani, pääsi taas heilumaan kanssani. Eli nyt on sitten taas hetkellinen kuntobuumi päällä vähähiilariruokavalion tahdittamana, jos vaikka saisin mitat taas vähemmän runsaisiin muotoihin. Tällä hetkellä olen kuin juoksuhiekkaa. Jos mies yrittää halata, voi olla että hän hukkuu kyynärpäitä myöten vuoristomaisemaan, joten parempi ihan turvallisuussyistä saada sileämpi siluetti. Saa nähdä miten tässä käy. Onneksi olemassa on herotreeni.fi. Heron ohjelmat ovat auttaneet tätä lähes auttamatonta sohvaperunaa ennenkin, joten Heron valmennusket lähtee käyntiin taas kerran! Jos olette samassa jamassa, käykää kurkkaamassa Herotreenin sivustolla, ja kokeilkaa ihmeessä itsellenne sopivaa valmennusta. Suosittelen!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Koti lapset Yleinen

Normipäivä

Wednesday, May 8, 2019

 

Tänään ei oikeestaan ole asiaa, eli ihan normipäivä. Normaali arkipäivä meillä on seuraavanlainen tällä hetkellä:

Herään aamulla 6:30. Nousen, laitan kahvin päälle, laitan itseni kuntoon ja syön aamupalan. Hitaasti. Vien kissalle ruokakupin ulos. Ruokimme naapurin tädin kissaa koska hän on sairaalassa, eikä tiedä koska pääsee kotiin. Täti on 94 v ja huolissaan kissasta, joten ruokimme arkaa kissaa kunnes se uskaltaa lähemmäksi ja ehkäpä jopa sisälle asti.

Tämän jälkeen otan toisen kahvikupin kouraan ja kiipeän yläkertaan töihin. Ensimmäiset puolituntia aamusta kirjotan blogia, tai ainakin yritän kovasti. Työt alkaa 08:00 ja loppuu 16:30. Tämän välillä minulla on 2 15 minuutin taukoa ja 30 minuutin lounas. Se, että saan tehdä töitä kotoa on ihanaa siinnä mielessä, että pääsen tauolla tytön kanssa rupattelemaan tai laittamaan välipalaa, tai olla mukana siinnä, mitä tahansa hän juuri silloin touhuaa. Saamme perheen kesken syödä lounasta, mikä on kans ihan luksusta.

 

 

Tyttö ja mies nousee yleensä siihen aikaan kun minulla alkaa työt ja he syövät aamupalansa kaikessa rauhassa. Sitten päivä onkin heille erilainen joka päivä, riippuen mitä juuri sinä päivänä tarvitsee saada aikaiseksi. Usein he touhuavat kahdestaan pihalla ja käyvät leikkipuistossa tarpeen tullen, tai hoitelevat asioita kaupungilla. Tyttö on päässyt jonkinlaiseen rytmiin, ja luulen että päivähoitoon tai eskariin paluu tulee olemaan hankalaa taas aluksi.

 

 

Illalla käymme iltakävelyllä rannalla melkein joka päivä, tai ainakin jos sää sallii. Perjantai-iltaisin käymme jossain syömässä, joskus han Fish and Chips paikassa, joskus hienomassa ravintolassa. Viime viikolla haimme kala-annokset ja suuntasimme rannalle syömään koska oli todella upea ilta. Tytölle tämä oli ihan huippua, ja hän onkin jo esittänyt pyynnön jos voimme mennä taas rannalle syömään ensi viikolla.

 

 

Arki siis rullaa ihan omalla painollaan, ei se sen kummempaa ole kun muuallakaan. Suurin ero tällä hetkellä ruotsin arkeen verrattuna on se, että mies on vapaalla toistaiseksi (ja mahdollisesti pidemmällä tähtäimellä) ja että minä olen kotona töissä. Tytön normiarki ei ole vielä kunnolla startannut, mutta kaikki ajallaan. Kello tulee täällä kohta kahdeksan, joten jätän jutun sikseen ja kuullaan taas perjantaina tuttuun tapaaan. 🙂

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Koti Yleinen

Kasvihuoneen tuunausta

Friday, May 3, 2019

Kevät on tällä jo aika pitkällä ja innolla tutkiskelen kukkapenkkejä päivittäin ja katson onko mitään tunkenut esiin. Jos joku olisi minulle parisen vuotta takperin sanonut että oikeesti tulen olemaan innoissani moisesta, olisin varmaan nauranut räkäistä naurua. Mutta on se jännää! Hauskaa että meidän pihan vieressä on niitty ja naapurin lehmät ovat siinnä laitumella. Tuntuu välillä että lehmät ovat meidän pihassa, mutta eipä niistä ole haittaa ainakaan toistaiseksi.

 

 

Kasvihuone edistyy hitaasti mutta varmasti. Mies valoi kasvihuoneelle pohjan ja nyt tarvitsee vielä saada lasit paikoilleen sekä jonkinlaiset tasot sisälle. Kasvihuoneen ulkopuolella on muuttolavojemme sivuista tehdyt istutuspenkit joissa tällä hetkellä on vihanneksia jos minkälaisia tulossa. Kaalia varsinkin, irlantilaisilla on jokin pakkomielle kaalin kasvatukseen. Ja perunoihin. Perunapenkki on tottakai myös tulossa, mutta se on toisessa paikassa kokonaan.

 

 

Hauskaa miten elämä muuttuu ja sen myötä harrastukset. Vanhuus….vetoan siihen että vanhuus tässä on syynä. Iän myötä viisastuu (toivon mukaan) ja arvostaa yksinkertaisempia asioita ja on tyytyväinen siihen mitä on. Enkä muuta vipinää tarvitse juuri nyt kuin pihan, kasvihuoneen ja perheen. Tänä viikonloppuna olemme menossa Cork:iin päin ja rallikisoihin, mutta odotan että sitä seuraavana viikonloppuna pääsen taas kukkia ostamaan.

 

 

Puutarhajutuista tärkein, saimme myös puutarhatontulle oman kodin, joten tonttumme “Sherlock” pääsee nyt tikapuita pitkin ihan omaan kotiinsa, ja postikin löytää perille kun saimme postilaatikon paikoilleen.

Hyvää viikonloppua kaikille, tämä “viherpeukalo” (todellakin)  lähtee nyt ralliautoja vahtaamaan!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail