Adam´s Peak – Buddhan jäljillä

Legenda kertoo Buddhan jättäneen jalanjälkensä Sri Lankan Adam´s Peakin huipulle.

Ylös mystiselle vuorelle

Henkeni salpaantuu, pohkeeni ovat tulessa ja kankkulihakseni huutavat leipää. Epätasaiset rappuset jyrkkenevät matkan edetessä ja polku käy aina vain kapeammaksi. Minun täytyy olla järjiltäni.

Vuoren jo valloittanut noin 70 vuotta vanha mummeli tulee vastaan ilman kenkiä ja saa minut toisiin ajatuksiin. Nostan jalkani seuraavalle askelmalle ja pusken hiki otsalla eteenpäin.

Mystinen vuorenhuippu Sri Lankan Sabaragamuwassa kohoaa 2243 metrin korkeuteen ja on maan huipuista viidenneksi korkein. Monelle srilankalaiselle se on pyhiinvaelluskohde, joka tulee valloittaa ainakin kerran elämässä.

Vanha legenda kertoo Buddhan jättäneen jalanjälkensä vuoren huipulle satoja vuosia sitten. Jalanjäljen alkuperästä voidaan kuitenkin olla montaa mieltä, sillä vuori on tärkeä pyhiinvaelluskohde myös muille uskontokunnille.

Huipulla auringonnousun aikaan

Oma pyhiinvaellukseni on taistelu luovuttamisen ja vuoren valloittamisen välillä. Kolmen tunnin kipuamisen jälkeen askeleemme ulottuvat huipulle. Buddhalainen mantra raikuu kaiuttimista ja ihmiset värjöttelevät temppelin muureilla odottaen nousevaa aurinkoa.

Aurinko alkaa sarastaa horisontista valaisten taivaan harmaan eri sävyihin. Vuorta ympäröivien kukkuloiden varjot piirtyvät taivasta vasten muodostaen ilmiömäisen maiseman. Vuorelle kipuaminen oli epäilemättä kaiken kärsimyksen arvoista.

Matkaan jo aamuyöllä

Matkaan on hyvä lähteä aamuyöstä, sillä nousu kestää noin 2,5- 3 tuntia, riippuen kunkin omasta nousuvauhdista. Adam’s Peak kannattaa valloittaa oikeissa vaatteissa, sillä huipulla tuulee. Pitkät housut, päällystakki sekä lenkkitossut ovat elintärkeitä mukavuuden kannalta.

Alastulo voi koitua kohtaloksi jos on sonnustautunut liian keveisiin kenkiin. Onneksi alas ei tarvitse tulla yhtä soittoa, sillä pienissä putiikeissa matkan varrella voi hörpätä kuumaa teetä ja tankata maukkaita kookoskeksejä.

Tärkeintä on pitää itsensä lämpimänä koko reissun ajan sekä muistaa venytellä maalin jälkeen, jotta sängystä ylöspääseminen ei olisi yhtä tuskaa seuraavana päivänä. Upeita näkymiä on kuitenkin ilo muistella vaikka varpaat mustina.

Katri Lehmussaari