Viisi asiaa, joita lentokentät ja lentoyhtiöt tekevät jo nyt ympäristön hyväksi

Kaksi prosenttia päästöistä

Joka päivä ilmojen halki matkustaa 12 miljoonaa lentomatkustajaa noin 120 000 lennolla. Lentoliikenne on yhä tärkeämpi tapa matkustaa, mutta sen kasvihuonepäästöt ovat alkaneet huolettaa ympäristötietoisia matkustajia.

Lentäminen tuottaa noin kaksi prosenttia ihmisten aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Matkustajamäärät kasvavat, ja lisääntyvät päästöt ovat hyvin myös lentoyhtiöiden ja lentokenttien tiedossa.

Tiesitkö, mitä kaikkea ilmailussa jo tehdään päästöjen vähentämiseksi?

1. Laivaston uudistaminen ja uusi teknologia

Tunnetuin tapa vähentää lentopäästöjä on uusia laivastoa. Lentokoneen käyttöikä on keskimäärin 25–30 vuotta, ja konetyypit uusiutuvat tasaisin väliajoin. Tällä hetkellä eletään aaltoa, jolloin uudet konetyypit korvaavat vanhoja.

Jokainen uusi lentokonesukupolvi tuottaa kaksinumeroisen prosenttimäärän vähemmän polttoainetta kuin edellisensä. Parhaimmillaan uusi kone voi vähentää polttoaineen kulutusta 25 prosenttia verrattuna vanhaan koneeseen. Uusi tekniikka vähentää polttoaineen kulutusta pienin teknisin parannuksin, kuten siipiulokkeilla lentokoneen siivenkärjissä.

Rahan säästäminen kannustaa lentoyhtiöitä ottamaan uusia koneita käyttöönsä, koska kalliin polttoaineen säästyminen tarkoittaa säästöjä lentoyhtiölle. Brittiläisen The Telegraphin vertailussa Euroopan polttoainetehokkain lentoyhtiö Amerikan-lennoilla oli norjalainen halpalentoyhtiö Norwegian. Pohjaa piti brittiläinen British Airways, jolla on yksi maailman vanhimmista laivastoista.

2. Lentojen tehokas reitittäminen

Keinot päästöjen vähentämiseen voivat löytyä myös yllättävistä asioista. Yksi niistä on lentokoneen reitti lähtöpisteestä kohdekentälle.

Voisi ajatella, että lentokone lentäisi suorinta mahdollista reittiä kohteeseen, mutta valitettavan harvoin reitti on suorin mahdollinen. Keskimäärin lennot ovat kymmeniä kilometrejä pidempiä kuin suorin lentoreitti.

Lentojen pituus voi johtua niin reitittämisestä kuin ruuhkasta laskeutumiskentälläkin. Jos kone joutuu odottamaan pääsyä kiitoradalle, sen täytyy kiertää kenttää niin kauan, että se saa luvan laskeutua. Reitti, lennon korkeus ja lennon aikainen säätila vaikuttavat kaikki polttoaineen kulutukseen.

Tällä hetkellä Euroopan ilmatila on jaettu kansallisiin ilmatiloihin. Euroopan komissiolla on ollut tavoitteena saada yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, sillä se johtaisi enimmillään 16 tonnin hiilipäästöjen vähenemiseen.

3. Polttoaineen säästäminen lennoilla

Polttoainetta voidaan säästää myös yksittäisten lentojen aikana samaan tapaan kuin moottorijarrutuksella säästetään polttoainetta autoillessa. Esimerkiksi maassa ollessaan lentokone voi liikkua käyttämällä vain yhtä turbiinia kahden sijasta.

Lentokentät, lentoyhtiöt ja lentoliikenteen ohjaajat työskentelevät kehittääkseen vihreitä nousuja, joissa lentokone voisi nousta kentältä tasaisesti ja nopeammin lentokorkeuteensa. Laskeutuessa päästöjä pystytään jo vähentämään niin sanotuilla vihreillä laskeutumisilla, jotka tarkoittavat lentokoneen jatkuvaa liukua kentälle.

Perinteisessä lähestymisessä lentokone käy vaakalennossa ennen loppuliukua kiitoradalle, eli se tavallaan lopettaa laskeutumisen hetkeksi. Vaakalento vaatii moottoreilta suurempaa tehoa. Vihreitä laskeutumisia käytetään esimerkiksi Helsinki-Vantaalla vähentämään lentokentän meluhaittoja ja päästöjä.

Lentokoneen päästöjä voi myös vähentää kevyemmillä koneilla, minkä vuoksi jokainen matkustaja voi vaikuttaa lennon päästötehokkuuteen pakkaamalla mukaan vähemmän matkatavaraa.

Esimerkiksi Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki on todennut, että jos jokainen Finnairin matkustaja pakkaisi kilon vähemmän matkatavaraa, vuodessa säästyisi 1,2 miljoonaa kiloa lentopetrolia. Määrällä lentäisi 20 lentoa Helsingin ja Tokion välillä.

4. Uusiutuvan polttoaineen käyttö

Biopolttoaine saattaa olla tulevaisuuden tapa vähentää lentojen hiilidioksidipäästöjä, mutta toistaiseksi sen vaikutus on pieni. Biopolttoaine on kolmesta viiteen kertaa kalliimpaa verrattuna tavalliseen lentopetroliin, eivätkä lentoyhtiöt pysty nykyisessä hintakilpailussa pitämään hintojaan matalina biopolttoaineella.

Kuitenkin esimerkiksi Finnair on tarjonnut matkustajilleen mahdollisuuden ostaa biopolttoainetta 10, 20 tai 65 eurolla. Kun matkustajien lahjoittamista pienistä summista saadaan riittävä kokonaissumma, Finnair ostaa Kaliforniasta biopolttoainetta. Korkeintaan puolet lennon polttoaineesta voi olla biokomponenttia.

5. Vihreät lentokentät

Helsinki-Vantaan lentoasema on ollut vuodesta 2017 lähtien vihreä lentokenttä, eli toisin sanoen hiilineutraali kenttä. Lentokentälle voidaan myöntää vihreän lentokentän ACA-sertifikaatti, jos se täyttää tietyt kriteerit.

Vihreän lentokentän tunnustus on vaatinut muun muassa aurinkovoimalan rakentamista, asematasobussien tankkaamista jätteistä tehdyllä dieselillä, lentokentän valaistuksen vaihtamisen led-valoihin ja Pohjoismaisen tuulisähkön hankintaa. Loput päästöistään lentokenttä kompensoi hankkimalla vapaaehtoisilta hiilimarkkinoita päästöyksiköitä.

Hiilineutraalina kenttänä Helsinki-Vantaan tehtävä on myös kannustaa kentällä toimivia yrityksiä päästöjen vähentämiseen.

Lähteet: Finavia, Aviation Benefits Beyond Borders, The Telegraph, Yle, Helsingin Sanomat
Teksti: Elina Venttola
Kuvat: Shutterstock