Nairobista Masai Maraan

Todellisuudessa safari on parhaimmillaan näiden kahden yhdistelmä. Upea matka, jolla näkemyksemme Afrikasta aukenee ja pääsemme kokemaan villieläinten läheisyyden lähes kosketusetäisyydeltä.

Matka alkaa Nairobista

Kenian Masai Mara tunnetaan yhtenä maailman parhaista safarikohteista. Sinne mielivän matka alkaa tyypillisimmin pääkaupunki Nairobista. Automatka Nairobista Masai Maraan kestää viidestä kuuteen tuntia pysähdyksineen, ja se on kaikkea muuta kuin tylsä. Tämä matka itsessään on jo mieleenpainuva kokemus ensikertalaiselle.

Kahden kilometrin korkeuksissa

Nairobista, joka sijaitsee 1600 metrin korkeudella merenpinnasta, tiemme nousee ensi alkuun selvästi yli kahteen kilometriin ennen kuin saavumme Itä-Afrikan Suuren Hautavajoaman, Great Rift Valleyn, reunalle.

Pysähdymme ihailemaan edessä aukeavaa maisemaa suurten lintujen kaarrellessa päidemme yläpuolella. Otamme kuvia ränsistyneistä tienvarsimyymälöistä, jotka puoliksi roikkuvat rotkon reunalla. Pian ajamme pienen Maai Mahiu -nimisen kylän lävitse. Sen jälkeen saavutamme valtavan hiekkalaakson pohjan. Useat hiekkapyörteet ratsastavat laaksossa ympärillämme, kun ohitamme ihmisiä puiden alla nauttimassa aamupäivän eväitään.

Kiitotietä masaiden maille

Hiekkatasangon jälkeen edessämme avautuvat tienviitat Masai Maraan. Tässä vaiheessa alla on vielä todella hyväkuntoinen leveä tie, jonka opastekyltit ovat kunnossa. Eräs masai-ystävämme kutsuu tätä kiitotieksi. Pian kuitenkin kiitotie muuttuu yhä pienemmäksi ja kyltit harvenevat.

Nyt olemme jo masaiden mailla, heidät kyllä tunnistaa koristeellisesta punertavasta vaatetuksesta. Ohitamme ensimmäisen masai-kylän. Täällä osa asutuksesta on vielä tehty betonista, pian saamme tottua toisen näköisiin, perinteisiin majoihin.

Kirahveja vastassa

Pienen hetken päästä joku autossamme huudahtaa: ”kirahveja!”. Pysäytämme auton tien reunaan ja nousemme katselemaan edessämme tien ylittävää laumaa. Tällaisen lauman odottamatta näkeminen on todella vaikuttavaa. Siinä nuo puiden latvojen yli tähystävät pitkäkaulat etenevät leppoisan oloisesti, omassa luonnollisessa elinympäristössään.

Tunnelma porukassamme on mahtava, eikä varsinaiselle Masai Maran alueelle ole enää kuin reilun tunnin matka. Alue ei ole kuitenkaan aidattu, eivätkä villieläimet tunne rajoja. Tätä todistavat myös pian näkemämme seepra-, apina- ja gasellilaumat. Tästä eteenpäin on parempi pysytellä autossa, liikkeellä saattavat olla isommatkin pedot.

Olemme olleet alueella vain paria päivää aiemmin toisen ryhmän kanssa. Silti muutaman tienpätkän kunto on taas hieman muuttunut, ilmeisesti vesikuuro on pyyhkäissyt niiden ylitse. Täällä on aina oltava liikkeellä luotettavalla autolla, tunnettava vaihtoehtoiset reitit hyvin sekä seurattava paikallisia säätiedotuksia. Silloin liikumisessa ei ole hätää.

Majoitus telttakeitaalla

Alkuiltapäivästä pääsemme perille majoituspaikkaamme. Majoittaudumme kovasti pidettyyn Ol-moranin telttakeitaaseen, joka on sopiva sekoitus mukavuuksia ja luonnonläheistä asumista.

Leiriämme vartioi muutama lähikylän masai-soturi aseinaan keihäät ja jousipyssyt. Pimeän tultua kuulemme hyeenojen, leijonien ja simpanssien karjahduksia leiriimme, nukummehan aivan Masai Maran tuntumassa ja telttakankaan lävitse äänet kantautuvat korviimme hyvin.

Vierailulla masai-kylässä

Vain kilometrin päässä majapaikastamme on aito masai-heimon kylä, manyatta. Tämä kylä elää vielä hyvin pitkälti perinteistä masai-elämää. Matkalaisemme haluavat mennä vielä ennen illallista ja pimeän tuloa vierailemaan manyattassa. Sovimme kyläämme vartioivien masaiden kanssa vierailusta kylässä, ja pääsemme myös kurkistamaan sisälle heidän majoihinsa, hutteihin.

Masait tanssivat iltanuotion ympärillä ja miehet hyppivät tasajalkaa korkealle. He antavat meidän myös kokeilla viittojaan, keihäitään ja kilpiään yllämme ja kehottavat meitä hyppimään kanssaan nuotion äärellä. Pian on täysi pimeys laskeutumassa. Täällä päiväntasaajan lähettyvillä se tulee aina jotenkin niin nopeasti, joten kiitämme vieraanvaraisia isäntiämme ja suuntaamme takaisin leiriimme.

Keitaassa nautimme monipuolisen illallisen ja suunnittelemme seuraavan päivän ohjelmaa. Sen käytämme aina aikaisesta aamusta iltahämärään perillä Masai Marassa suuria villieläimiä katsellen – aamu on parasta aikaa nähdä suuret kissapedot saalistamassa.

Teksti: Tero Knuutila/KipTours

Kuvat: Flickr / Ai@ce, Greg Westfall, Left-hand, The Dilly Lama

Tero Knuutila viettää yli puolet vuodesta toisessa kotimaassaan Keniassa, jossa hän vetää Simo Wannaksen kanssa Kenian ja Itä-Afrikan matkailuun erikoistunutta KipToursia.