Dengue-kuume on kaukomatkojen tuliainen

Dengue-kuumeen riskialueet

Tautia esiintyy subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla kaikkialla maailmassa: tautia ilmenee yli 100 maassa ja siihen sairastuu vuosittain 50–100 miljoonaa ihmistä. Suurimpia riskialueita ovat Intia, Kaakkois-Aasia sekä tietyt Afrikan ja Latinalaisen Amerikan alueet.

Suomalaismatkailijoilla todetaan vuosittain kymmenkunta dengue-tapausta. Tapauksia on todennäköisesti kuitenkin enemmän, sillä matkailijan dengue-kuume paranee usein ilman komplikaatioita eikä diagnoosia tehdä. Sitkeä tauti voi kuitenkin olla myös hengenvaarallinen.

Dengue-kuumeen oireet

Dengue-kuumeen itämisaika vaihtelee neljästä päivästä aina kahteen viikkoon. Suuri osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia, mutta vakavamman Dengue-kuumeen oireet ovat samankaltaisia kuin rajussa flunssassa. Oireina ovat usein kuume, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, ihottuma sekä pahoinvointi. Taudin oireet voivat kestää joskus jopa viikkoja.

Dengue-kuumeen hoito

Dengue-kuumeen diagnoosi annetaan verikokeen avulla. Tautiin ei toistaiseksi ole lääkitystä ja rokote sitä vastaan on vasta kehitteillä.

Korkeakuumeinen dengue-potilas tarvitsee sairaalahoitoa erityisesti nestetasapainon ylläpitämiseen ja elintoimintojen tukemiseen. Sairaalahoitoa vaativia tapauksia arvioidaan maailmassa olevan vuosittain noin puoli miljoonaa ja arviolta 15 000 henkeä kuolee dengue-kuumeeseen.

Jos ensimmäisen tartunnan jälkeen saa noin puolen vuoden sisällä toisen tartunnan, on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Potilaalle saattaa kehittyä verenvuotokuume ja sokki, joka vaatii sairaalahoitoa.

Dengue-kuumeen ennaltaehkäisy

Dengue-kuumeelta voi parhaiten suojautua yksinkertaisesti ehkäisemällä hyttysen pistoja. Subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla hyttysen pistoilta tulee suojautua niin päivisin kuin öisin ihon peittävällä vaatetuksella, sängyn ylle laitettavalla hyttysverkolla ja hyttysmyrkyillä.

Lisätietoja

Lisätietoja dengue-kuumeesta löytyy esimerkiksi Terveysportista ja Terveyskirjastosta.

Matkailijan kannattaa ottaa selvää myös muista matkustusalueen tautiriskeistä, kuten esimerkiksi malarian vaarasta.

Kuva: Flickr / Gerald Yuvallos