Ota kaikki irti työmatkasta! Näin yhdistät työ- ja lomamatkan oikeaoppisesti
Shutterstock
Matkavinkit
ILMOITUS
Matkustamista sisältävä työ mietityttää monia
Parhaimmillaan matkailua sisältävä työ rikastuttaa elämää ja kehittää ammatillisesti. Toisaalta työmatkustamisen todellisuus on usein sitä, että päivät kuluvat jonoissa ja kulkuvälineissä, eikä kohteesta näe kuin kokoushuoneen. Työmatkat myös tuppaavat kasautumaan samoille ihmisille, joten varsinkin se pienehkö osa työntekijöistä, jotka matkustavat työn puolesta kaukomaille säännöllisesti, ovat jatkuvasti reissun päällä.
Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY:n tutkimuksen mukaan matkatyön hyvät puolet kuitenkin pesevät huonot: työ on usein itsenäistä ja vastuullista. Tyytymättömimpiä ovat ruuhkavuosiaan elävät 35–44-vuotiaat, joita työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kuormittaa.
YTY on akavalainen ammattiliitto esimies- ja asiantuntijatyötä tekeville, ja se auttaa jäseniä kaikissa työelämään liittyvissä kysymyksissä. Työ- ja lomamatkan yhdistäminen on asia, jota monet pohtivat.
Varsinkin nuoret, matkatyön juuri aloittaneet ja vain silloin tällöin työkseen matkustavat yhdistävät mielellään työmatkaansa vapaa-ajan matkailua. Se onkin loistava tapa päästä myös nauttimaan matkakohteesta.
– Asiasta pitää kuitenkin aina sopia työnantajan kanssa niin, että siitä jää joku dokumentti, kuten sähköposti, huomauttaa myös työelämän nurjia puolia työssään käsittelevä YTYn lakimies Anu Aspiala.
Nauti pitkästä viikonlopusta – mutta maksa ylimääräiset kulut itse
Työmatkan pidentäminen sujuu tyypillisimmin jäämällä kohteeseen viikonlopun viettoon. Jos paluulennon varaa tai siirtää työmatkan päättymisestä poikkeavalle päivälle, tulee siihen aina kysyä esimiehen lupa jo ennen varausta.
Jos matka-ajan pidentämisestä syntyy työnantajalle lisäkustannuksia esimerkiksi lentolipun kallistumisen tai siirtokulujen muodossa, työntekijän tulee korvata erotus työnantajalle. Muussa tapauksessa erotus katsotaan verotettavaksi eduksi. Jos lisäkustannuksia ei synny tai ne jopa pienenevät, ei työntekijälle tule myöskään verotettavaa etua.
Vapaa-ajan majoituskulut työntekijä maksaa pääsääntöisesti itse. Pidemmillä, kahden tai useamman viikon kestävillä työmatkoilla työnantaja maksaa myös viikonloppujen majoituksen, vaikka nämä olisivatkin työntekijän vapaa-aikaa. Jos työnantaja maksaa viikonlopulle itse pidennetyn matkan majoituskulut, on se verotettava etuus työntekijälle.
Silloin kun työmatkalle ottaa mukaan lisämatkatavaroita kuten suksipussin tai golfbägin, tulee siitä syntyvä lisäkustannus maksaa itse, ellei kyseessä ole edustusmatka, jonka ohjelmaan kuuluu esimerkiksi golfturnaus tai lasketteluretki.
Ole tarkkana verotettavista eduista
Perheen ottamisesta matkoille mukaan on useissa firmoissa omat ohjeensa. Vaikka ohjetta ei olisikaan, epäselvyyksien välttämiseksi asialle on aina syytä pyytää esimiehen hyväksyntä. Puolison ja muiden perheenjäsenten lennot tulee maksaa itse, samoin kuin majoituspaikassa mahdollisesti tuleva lisähinta.
Usein hinnoittelu on kuitenkin huonekohtaisia, eikä yhden henkilön ottaminen mukaan kahden hengen huoneeseen tuo lisähintaa matkalle. Poikkeustilanteissa, lähinnä johtotason edustustehtävissä, voi puolison ottaminen mukaan olla osa työmatkaa, jonka työnantaja maksaa kokonaan. Tällöin siitä ei synny myöskään työntekijälle verotettavaa etua.
Työmatkalla käytetyn vuokra-auton vuokra-ajan pidentämisessä kannattaa olla tarkkana. Useimmat vuokrafirmat eivät pysty katkaisemaan laskutusta kesken käyttöajan, varsinkaan jos työnantajalla on autoille sopimushinta. Käytännössä näissä tilanteissa lasku menee kokonaisuudessaan työnantajalle. Tästä syystä vuokra-aikaa ei tule koskaan omin päin pidentää, vaan sopia menettelytavoista työnantajan kanssa.
– Vaikka useimmiten työmatkan ja vapaa-ajan matkan yhdistäminen sujuu hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa, sovitut asiat kannattaa kirjata tarkasti. Jos työsuhteessa syntyy myöhemmin epäluottamusta, ovat matkustamiseen liittyvät asiat tyypillisesti sellaisia, joita kaivellaan jälkikäteen, YTY:n lakimies Anu Aspiala korostaa.
– Tällöin on tärkeää, että kaikkiin työ- ja vapaa-aikaa yhdistäviin matkoihin ja kuluihin löytyy esimiehen kirjallinen suostumus, esimerkiksi kuittaus sähköpostitse, Aspiala lisää.
Lisäluksusta bonuspisteillä
Työmatkoilta kertyneet kanta-asiakasedut ovat verotettavaa tuloa. Esimerkiksi bonuksena saadut ilmaiset hotelliyöt tai pisteillä maksetut lennot tai tasokorotukset on ilmoitettava verotuksessa. Sen sijaan lentobonusten käyttö lounge-odotustilan käyttöön, etusija jonotuslistalla, oma lähtöselvitys, nopeutetun turvatarkastuksen käyttö tai korotettu lisämatkatavaramahdollisuus sallitaan ilman veroseuraamuksia.
Vastuu työmatkoilta kertyneiden kanta-asiakaspisteiden ilmoituksesta verottajalle kuuluu ainoastaan työntekijälle, eli työnantajan ei asiaa tarvitse verotuksellisesti valvoa. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan antaa pisteiden käyttämistä koskevia ohjeita.
– Väärinkäytösepäilyjen välttämiseksi kannattaa tarkistaa ennen lentolippujen varaamista, onko työnantajalla työmatkoilta kertyneiden bonuspisteiden käytöstä sisäisiä ohjeita, Aspiala muistuttaa.
Päivärahat eivät ole itsestäänselvyys
Harva tietää, että oikeus saada työmatkoilta verotonta päivärahaa ei perustu lakiin. Päiväraha ei siis ole lakisääteinen etuus, vaan sen maksaminen perustuu joko ammattiliittojen solmimaan työehtosopimukseen, työntekijän omaan työsopimukseen tai yrityksen noudattamaan käytäntöön. Huonolla asioihin perehtymisellä saattaa siis lupautua matkatyöhön ilman päivärahakorvauksia.
Matkalaskua tehdessä kannattaa tutustua huolellisesti verohallinnon päätökseen verovapaista matkakustannusten korvauksista.
– Väärin tai perusteettomasti tehdyt matkalaskut voivat pahimmillaan johtaa työsuhteen irtisanomiseen. Kyse saattaa olla todella pienistäkin summista, mutta kun työntekijän virheitä halutaan etsimällä etsiä, matkalaskut ovat monesti helppo tapa, Aspiala sanoo.
– Näitä tilanteita on toki todella harvoin, mutta jos se osuu omalle kohdalle, ei paljoa naurata, kun väärin laitettua päivärahaa käytetään irtisanomisen perusteena.
Matka-aika ei ole työaikaa
Vaikka työkseen paljon matkustaminen voi aluksi tuntua jännittävältä, törmää moni matkatyöläinen ennemmin tai myöhemmin työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteisiin sekä matkatyön kuormittavuuteen. Työaikalain mukaan työmatkaan käytetty aika ei ole työaikaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka työmatkalle lähtisi sunnuntaina ja palaisi lauantaina, ei työnantajan tarvitse lain mukaan hyvittää mitenkään menetettyä vapaa-aikaa. Moni firma suosiikin viikonloppumatkoja, sillä lentoliput ovat usein viikonloppuna arkipäiviä halvempia ja toisaalta työntekijää voidaan käyttää tehokkaasti kohteessa arkipäivinä.
Matka-aika ei muutu työajaksi, vaikka koko lentomatkan käyttäisi raportin kirjoittamiseen tai muuhun työskentelyyn. Myöskään verottomat päivärahat eivät ole korvausta vapaa-aikana matkustamisesta, vaan niillä kompensoidaan ainoastaan matkustamisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Pitkän päälle jatkuvasti menetetty ja korvaamatta jäänyt vapaa-aika alkaa kuormittaa.
Työnantajan direktio-oikeus ei kuitenkaan ulotu vapaa-aikaan. Työntekijä voi tilanteen vaatiessa kieltäytyä matkustamasta vapaapäivinään ja edellyttää, että työmatkalle lähdetään vasta maanantaina työajalla.
– Osaan toimihenkilöiden työehtosopimuksista on kirjattu matka-ajan korvaamista koskevia ehtoja, mutta asiantuntija- ja johtotason työssä tällaisia ehtoja ei työehtosopimuksissa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole, lakimies Aspiala toteaa.
– Oman ammattiliiton lakimiehen kanssa kannattaa keskustella, millaisista kirjauksista kannattaa neuvotella omaan työsopimukseen ennen matkatyön hyväksymistä.
YTY:ssä osataan auttaa kaikissa työelämän kysymyksissä. Lue lisää ja liity jäseneksi!
Lähde: YTY
Kuvat: Shutterstock
ILMOITUS
Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää
