Oletko jo sopinut tämän kesän lomista? Muistathan työntekijän oikeudet – voivat yllättää positiivisesti

ILMOITUS

Kesäloma on työntekijän oikeus

Oikeus kesälomaan perustuu vuosilomalakiin. Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia.

Kaikki lomaan liittyvät asiat eivät kuitenkaan pohjaudu lakiin, vaan esimerkiksi lomarahat määräytyvät työehtosopimuksista, joiden neuvottelu on ammattiliittojen tehtävä. Toki jos olet hyvässä neuvotteluasemassa, voit myös sopia työsopimukseesi itsellesi lisää lomaa tai lomarahoja.

Loman kertymistä ei voi estää

Työnantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Lait ovat nimittäin tehty suojelemaan työntekijää, ja lomaileminen on tärkeää jaksamisen kannalta.

Ei siis ole mahdollista sopia, ettei sinulle kertyisi lomaa lainkaan. Et myöskään voi sopia niin, että tekisit vuosiloman ajan töitä ja saisit siitä erillisen korvauksen.

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausilta

Vuosilomaa kertyy jokaiselta kuukaudelta, jonka olet töissä. Kuinka paljon sitä kertyy riippuu siitä, kuinka kauan olet ollut töissä samalla työnantajalla. Ensimmäisenä vuonna lomaa kertyy kuukaudessa kaksi päivää eli yhteensä 24 päivää vuodessa ja siitä eteenpäin 2,5 päivää kuukaudessa eli 30 päivää vuodessa.

Loma ei kerry kalenterivuoden mukaan, vaan lomavuosi vaihtuu aina huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Jos aloitat uudessa työssä esimerkiksi tammikuun alussa, sinulla on seuraavana kesänä kuusi päivää eli yksi viikko lomaa. Jos aloitat vasta maaliskuun lopussa, lomaa ei tulevana kesänä ja talvena ole ollenkaan. Toki lomasta voi tässä tapauksessa sopia erikseen ja pitää sitä mahdollisesti palkattomana tai jos neuvotteluvaraa on, myös palkallisena.

Viikon lomaan tarvitaan kuusi lomapäivää, sillä lomapäiviä yksityisellä puolella työskennellessä kuluttavat edelleen myös lauantait. Se on muinainen jäänne, mutta sekoittaa edelleen monien laskelmia varsinkin, jos pitää osan lomastaan vaikkapa pitkinä viikonloppuina.

Ylimääräinen loma ei kerrytä lisää lomaa

Palkaton vapaa on oiva mahdollisuus lisälomailuun, mutta kannattaa muistaa, että jos työpäivien määrä kuukaudessa jää alle neljääntoista, kyseiseltä kuukaudelta ei myöskään kerry lomaa.

Pieni ennakkoon tehty laskutehtävä kannattaa: kuukauden palkaton irtiotto lämpimään keskellä talvella on ihanan kuuloinen idea, mutta ajankohtaa miettimällä menetät vain yhden kuukauden lomakertymän, kun taas huonommin taktikoimalla menetät kahden. Palkattomat vapaat ovat tietysti myös aina sopimusasioita eikä niihin ole automaattisesti oikeutta.

Sopimalla paremmin

Lomaa voi kertyä edellä mainittua enemmän, jos sinua koskevassa työehtosopimuksessa niin sovitaan tai jos olet itse saanut työsopimuksessasi niin sovittua.

Lisäksi voit saada lomarahaa, josta aiemmin käytettiin nimitystä lomaltapaluuraha. Tyypillisesti lomaraha on yksityissektorilla 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomarahasta voidaan sopia myös työsopimuksessa, mutta yleisimmin sitä saadaan työehtosopimuksien ansiosta.

Lomamatka varattu – saako esimies vaihtaa loman ajankohtaa?

Esimiehesi päättää lomasi ajankohdasta tietyissä rajoissa. Niinpä ennen lomamatkan varaamista kannattaa varmistaa, että saat pitää lomasi toivomanasi ajankohtana.

Laissa on säädetty lomakausi eli 24 päivää lomasta on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana. Sen ylittävä osuus on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua 1.10.–20.4. välisenä aikana.

Jos itse haluat säästää osan lomastasi vaikkapa pakkasen pakoiluun, on se mahdollista jos se sopii myös työnantajallesi. Kaikkea lomaa et kuitenkaan voi siirtää lomakaudelta toiselle, sillä loman tarkoitus on suojella työntekijää tuomalla lepotaukoja työvuoteen.

Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on ihan viimeistään ilmoitettava kahta viikkoa ennen loman alkamista. Kun loman ajankohdasta on kerrottu työntekijälle ei esimies voi sitä mielivaltaisesti vaihtaa. Jos kuitenkin näin tapahtuu, aiheutetut vahingot, kuten vaikkapa matkan peruuttamiskustannukset, ovat työnantajan vastuulla.

Saanko pitää lomani pitkinä viikonloppuina?

Laki suojaa työntekijää siinä, että loman tulee olla yhdenjaksoinen vähintään 12 päivän osalta. Sen ylimenevä osuus voidaan kuitenkin antaa osissa, jos työntekijä siihen suostuu tai jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Voit siis pitää kahden viikon loman ja sen jälkeen vaikka yksittäisiä päiviä, jos se on tapa josta itse eniten pidät ja jos järjestely työnantajallesi sopii. Voit myös säästää osan vuosilomastasi pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Tähän on aina oikeus 24 päivää ylittävältä osalta, eli esimiehesi ei voi pakottaa sinua pitämään talvilomaa kesäloman jatkoksi sillä perusteella, että kesällä on hiljaisempaa.

Kuulostaako monimutkaiselta?

Työsuhteisiin liittyvät asiat ovat usein monimutkaisia. Kysymyksiä YTYyn tulee tähän aikaan vuodesta esimerkiksi vuosilomapäivien määrästä, lomapalkan laskemisesta, sairastumisesta vuosilomalla ja lomarahoista. Jos haluat testailla tietämystäsi eri työsuhdeasioista, kokeile laatimiamme työsuhdetestejä, joiden aiheina ovat muun muassa vuosiloma, työelämän vapaat ja työaika.

Lähde: Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry
Kuvat: Istockphoto

YTY on akavalainen ammattiliitto esimiehille ja asiantuntijoille alasta riippumatta. Meillä saat edullisella jäsenmaksulla henkilökohtaista palvelua ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan. Jos sinulla on mitä tahansa kysyttävää työsuhteisiin liittyen, vaikkapa loman kertymisestä tai työsopimuksesta ulkomaille, työsuhdelakimiehemme ovat vain puhelinsoiton päässä. Palvelumme ovat jäsenillemme maksuttomia.

ILMOITUS

Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää