Harrastetaanko tätä raakaa toimintaa sinunkin lomakohteessasi?
Matkavinkit
Salametsästys pahinta Afrikassa ja Aasiassa
Matkustitko sinäkin Afrikkaan tai Aasiaan ihastelemaan eksoottisia villieläimiä? Safarimatkat ovat usein matkailijoiden haavelistalla, mutta monelle reissaajalle eläinkantaa tuhoava salametsästys on vieras asia.
WWF:n kansainvälisen kehityksen ohjelmapäällikkö Sami Tornikosken mukaan pahimmillaan salametsästys riehuu eteläisessä Afrikassa sekä Aasiassa. Kaltoin kohdeltuja lajeja ovat muun muassa tiikerit ja sarvikuonot sekä elefantit, jotka runsaslukuisuudestaan huolimatta kärsivät hurjasta tappotahdista – monet muistavat Kamerunin 300 norsun verilöylyn vain muutaman viikon aikana.
Tornikosken mukaan vanhat uskomukset luovat kysyntää villieläimistä tehdyille tuotteille, ja kysyntä puolestaan nostaa hintoja. Esimerkiksi sarvikuonon sarven arvo on tällä hetkellä 60 000 dollaria eli yli 45 000 euroa kilolta – enemmän kuin kokaiinin tai kullan kilohinta.
– Salametsästyksen ympärillä pyörii niin paljon rahaa, että aivan uudenlaiset ihmiset ovat nyt kiinnostuneita siitä. Myös rangaistukset ovat pääasiassa mitättömiä suhteessa muihin rikoksiin, Tornikoski kertoo.
Ostovoimaisen keskiluokan ja rikkaiden määrä on kasvanut, ja esimerkiksi norsunluusta tehdyt tuotteet koetaan statussymboliksi.
Vanhat lääketieteeseen liittyvät uskomukset puolestaan levittävät käsitystä siitä, että villieläimistä tehdyillä rohdoilla voi parantaa vaikkapa syöpää. Monet uskovat tiikerin penisluusta tehdyn potenssilääkkeen voimaan.
Matkailijat syyttävät epätietoisuutta
Salametsästystä yritetään torjua vaikuttamalla lainsäädäntöön, kouluttamalla viranomaisia ja lisäämällä tietoisuutta paikallisasukkaiden keskuudessa. Poliittinen korruptio ja päättäjien asenteet hankaloittavat prosessia.
Villieläinalueita suojellaan esimerkiksi partioiden ja vartioinnin avulla. Intiassa Manasin kansallispuistossa onkin saatu positiivisia kokemuksia sarvikuonokannan systemaattisesta vartioinnista ja suojelusta. Kaikista havaituista rikkomuksista pyydetään ilmoittamaan paikallisille viranomaisille.
Tavallinen matkailija voi tukea WWF:n tekemää työtä esimerkiksi liittymällä kummiksi tai tekemällä kertalahjoituksen. Tärkeää on myös se, miten itse toimii matkaillessa.
Tornikoski peräänkuuluttaa matkailijoilta valveutuneisuutta.
– Lomakohteessa kannattaa liikkua antennit pystyssä. Jos matkamuiston eettisyys epäilyttää, jätä se ostamatta. Kannattaa myös huomioida, että matkamuistojen ja lahjatavaroiden mukana tulevat sertifikaatit saattavat olla väärennettyjä.
Ekomatkailu on nostanut profiiliaan viime vuosina, mutta Tornikoski neuvoo suhtautumaan termiin varauksella.
– On olemassa useita eri määritelmiä ekomatkailulle. Suomessa ideoita voi etsiä esimerkiksi Reilun matkailun yhdistyksen verkkosivuilta.
Rangaistuksia kiristettävä
Tornikosken mukaan WWF toimii aktiivisesti saadakseen salametsästykseen liittyviä rangaistuksia tiukennettua. Prosessia auttaisi salametsästyksen luokitteleminen vakavaksi rikokseksi YK:n toimesta.
– Kaikki lähtee asenteiden muuttamisesta ja myyttien radikaalista murtamisesta. Salametsästyksen seurauksena valmistettuja tuotteita ostavat ihmiset pyritään saattamaan jopa naurunalaiseksi.
Laittoman kaupan pysäyttämistä hankaloittaa edelleen tullien puutteelliset kapasiteetit. Työvoima painotetaan lähinnä huumeiden salakuljetukseen, jota on helpompi kontrolloida rajoilla. Korruptoituneissa maissa valvonta ei myöskään välttämättä toimi käytännössä.
Laittomista esineistä Suomen tullin haaviin jää lähinnä pieniä matkamuistoja ja esimerkiksi käärmeennahkasaappaiden kaltaisia tuotteita, joiden kuljettamista ihmiset puolustelevat epätietoisuudella.
Asenteet muuttuvat hiljalleen
Tornikoski asui Afrikan Namibiassa ensimmäisen kerran vuonna 2000. Sen jälkeen yli kymmenvuotiseen uraan on mahtunut useita eri Afrikan ja Aasian maita.
Tilanne polkee Tornikosken mukaan osittain paikallaan, eikä poliittista kehitystä ole saatu edistettyä halutulla tavalla. Toisaalta vuosiin on mahtunut myös hienoja saavutuksia sekä kohtaamisia paikallisten ihmisten ja eläinten kanssa.
– Odotukset ovat olleet korkealla ja kyynistymistäkin vastaan on saanut taistella. Hyvät jutut muistaa kuitenkin aina paremmin, Tornikoski vakuuttaa.
Yhdeksi ikimuistoisimmista hetkistään Tornikoski kertoo leopardin näkemisen vuonna 2011 kymmenen vuoden Afrikan-matkailun jälkeen. Apinanleipäpuusta bongattu villieläin sai kokeneenkin reissaajan herkistymään.
– Minulla oli kamera valmiina, mutta lopulta päätin olla ottamatta kuvaa. Olin niin pirun liikuttunut tilanteesta – kuvan nappaaminen olisi pilannut hetken, Tornikoski muistelee.
Viisi faktaa salametsästyksestä
- Tiikerit ovat vähentyneet 97 prosenttia sadan vuoden aikana.
- Maailmassa elää enää 3 200 villiä tiikeriä, mikä on vähemmän kuin koskaan aiemmin.
- Varovaisten arvioiden mukaan viime vuonna salametsästettiin 25 000 norsua pelkästään niiden syöksyhampaiden takia.
- Vuonna 2012 pelkästään Etelä-Afrikassa on salametsästetty 600 sarvikuonoa.
- Kysyntä lisää salametsästystä – älä osta tiikerintaljaa, norsunluisia shakkinappuloita, sarvikuonon sarvesta jauhettua krapulalääkettä tai muita epäeeettisiä matkamuistoja.
Lue lisää salametsästyksestä WWF:n verkkosivuilta
Teksti: Maria Hietala
Kuvat: WWF / Martin Harvey, Vivek R. Sinha, Mark Carwardine
