Paikka auringossa -dokumentti: näin suomalainen matkailija on muuttunut

Lomailevasta maanviljelijästä solidaariseksi omatoimimatkailijaksi

Matkailu on yksi maailman suurimmista elinkeinoista. Suomessa alan historia ulottuu 1950-luvulle saakka, ja se on täynnä värikkäitä vaiheita. Tänä päivänä suomalaiset tekevät vuosittain noin miljoona lomamatkaa. Etelään matkustaminen on tarkoittanut eri kausina hieman eri asioita, mutta yhteistä on aina ollut lämpö, nautiskelu ja hauskanpito.

– Matkailu on alusta saakka merkinnyt arjen katkaisemista, pääsemistä pois Suomen kehnoista sääoloista sekä siirtymistä olotilasta toiseen. Suomalainen seuramatkailu lähti käyntiin 50- ja 60-lukujen taitteessa. Aurinkomatkat aloitti toimintansa vuonna 1963, ja oppaamme toimivat eräänlaisina äitihahmoina, kun matkailijoilla ei vielä juuri ollut kielitaitoa, kertoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tuomo Meretniemi.

Keihäsmatkoja, possujuhlia ja irtiottoja arjesta

Matkojen hinta halpeni, ja elintaso Suomessa nousi 1960-luvun lopussa ja matkailu pääsi todella vauhtiin, kun lentoyhtiöiden kehitys kiihtyi. Lentokoneisiin mahtui enemmän matkaajia, ja etelän lämpöön pääsi ensimmäistä kertaa suorilla lennoilla.

Jo 70-luvulla matkailusta tuli elintason mittari. Lomituspalvelu tarjosi maanviljelijöille ensi kertaa mahdollisuuden matkailuun. Seuramatkailun uranuurtajan Kalevi Keihäsen matkatoimisto Keihäsmatkat saavutti suuren, joskin lyhyeksi jääneen suosion. Keihäsmatkojen myötä lomamatkailu avautui koko kansalle, ja herrat ja työmiehet sekoittuivat seuramatkoilla.

Verkko mullisti matkailualan

Aurinkomatkojen Thaimaan-matkat aloitettiin vuonna 1974, vaikka tuohon aikaan Pattayalta ei saanut minkäänlaista yhteyttä ulkomaailmaan. Useissa lomakohteissa alettiin järjestää possujuhlia, ja etelän matkoihin liittyi usein runsasta alkoholinkäyttöä.

Pian 1990-luvulle tultaessa maailmanlaajuinen turismi nousi kymmenien miljardien liiketoiminnaksi, ja matkailun varjopuolet alkoivat huolestuttaa sekä matkanjärjestäjiä että lomakohteiden paikallisväestöä. 2000-luvulla digitaalinen vallankumous mullisti matkailualan ja muutti asiakkaiden ostotapoja. Nykyään matkailualan merkittävin haaste on kestävä kehitys.

Suomalaiset ovat solidaarisia matkailijoita

Kun matkustaja saapuu lomalle paikalliseen hotelliin ja syö paikallisissa ravintoloissa sekä tekee ostoksia paikallisten pyörittämissä kaupoissa, hän harjoittaa tehokasta tulonsiirtoa. Matkailijat tukevat kohteiden infrastruktuuria. Miljoonien ihmisten elanto on lomamatkailijoiden varassa, ja suomalaiset matkailijat ovat usein osoittaneet solidaarisuutta matkustamalla kohteisiin, joissa apu on tarpeen.

– Matkailu on yksi voimakkaimpia tapoja auttaa jotain kohdetta pääsemään jaloilleen, ja yksi tehokkaimmista tulonsiirtotavoista rikkaista maista köyhemmille. Esimerkiksi Thaimaan tsunamin jälkeen suomalaiset matkustivat suurin joukoin Thaimaahan ja tukivat jälleenrakennusta tulonsiirrolla, toteaa Meretniemi.

Rentoa rantalomailua ja kaupunkien sykettä

Lomamatkailun 50-vuotisen historian selkein kehitysaskel on ollut vaihtoehtojen lisääntyminen. Kuitenkin monet suomalaisten suosikkikohteet, kuten Rodos, Rooma ja Pariisi ovat pitäneet pintansa läpi vuosikymmenten.

Tänä päivänä matka valitaan kulloisenkin tarpeen mukaan, on se sitten rantalöhöilyä, kaupunkielämyksiä tai matkailua maailman ympäri. Lyhyet kaupunkilomat ovat nykyään suomalaisten keskuudessa yhtä suosittuja kuin rantalomat. Eri kohderyhmät, kuten lapsiperheet, yksin matkustavat tai pariskunnat, otetaan tarjonnassa entistä paremmin huomioon.

Paikka auringossa -dokumentti televisiossa maanantaina

Aurinkomatkat on 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi julkaissut dokumenttielokuvan Paikka auringossa. Dokumentti esittelee suomalaisen turistin kehityskulun ja tärkeimmät trendit eri vuosikymmeniltä. Dokumentti esitetään MTV3-kanavalla 1.4.2013 klo 13.25.