Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Ruoka

Päivä Tukholmassa, m/s Mariella ja testissä AD2 Seaside Comfort

Laivatyttö indeed. Eiköhän se jonkinlainen saavutus ole, kun tein kuukauden sisällä kolme risteilyä joista yksi oli viikon pituinen.

Viking Line lippuIMG_2766

Viking Linen vanha rouva Mariella kävi keväällä 2015 läpi laajempia uudistuksia, jolloin mm. osa A- ja B-luokan hyteistä muutettiin kahden hengen parivuoteellisiksi Comfort-luokan hyteiksi. Näin selkä- ja niskavaivaisena innostuin hyttiuudistuksista melkoisesti, mutta vasta nyt meillä oli mieheni kanssa mahdollisuus testata ikkunallinen AD2-hytti. Sen verran halusimme luksusta matkaamme, että varasimme hyttiin kuohuvaa ja himoitsemiani mansikoita, otimme ruokakupongit Food Gardeniin sekä Plateen, ja aamupalankin päätimme nauttia Food Gardenissa.

Mariella AD2

Niin kuin arvata saattaa ja kuvasta näette, AD2 Seaside Comfort ei ollut koolla pilattu. Jouduimme hieman pyörimään ja hyörimään liikkuessamme hytissä, mutta vaalean sisustuksensa ansiosta hytin seinät eivät kaatuneet päälle. Hytin sänky oli 140 cm leveä, joka hieman vaikutti nukkumismukavuuteeni melko leveästi nukkuvan mieheni takia, mutta muutoin sänky oli oikea unelma. Sopivan pehmeä patja, muhkeammat peitot ja ah, ne upottavat tyynyt saivat tämän pariskunnan hyväksynnän niin, ettei meillä ollut paljoakaan intoa lähteä hytistä ulos. Siellä me pötkötimme, katselimme televisiota ja olinpa minä varannut itselleni oikein mukavat lököverkkarit mukaan, jotta ultimaattinen pötkötysmukavuus oli taattu. Iloa toi sängyn molemmille puolille laitetut sähköpistokkeet, joten molemmat saivat kännynsä helposti latinkiin. Kaiken kukkuraksi sänky oli rakennettu siten, että sen alle sai 67 cm x 56 cm x 26 cm kokoisen matkalaukun vaivatta. Oikein näppärä juttu ottaen huomioon hytin rajallinen tila.

Mariella AD2 sänkyMariella AD2 tyynyt

Mää ja onnenhymy. Oi niitä pehmoisia tyynyjä!

Viking Line vaihtoi laivan viininsä vuoden alussa (viinit esitelty täällä) ja valitettavasti uudesta makeamman makuisesta kuohuviinistä ei tullut meidän lempparia maistaessamme sitä Viking Gracella edellisellä viikolla. Hiemanhan minä harmittelin kun ymmärsin hyttiimme varatun skumpan vaihtuneen, mutta hytissä odottikin pienoinen yllätys ja pääsimme nauttimaan laivan samppanjaa. Laadukas, erittäin kuiva Charles Heidsieck Brut Réserve oli kyllä Viking Lineltä nappiveto. Kyseinen samppanja sopii nautittavaksi ruokailtaessa koko aterian ajan, joten suosittelen todella testaamaan kyseisen kuohujuoman. On nääs nannaa ja pullon hintakin merimyymälässä on Viking Club-kortilla vaivaiset 29,90 euroa.

Viking Line laivan samppanja

Ensimmäisenä iltana aterioimme tykkäämässämme Food Gardenissa, emmekä pettyneet tälläkään kertaa. Poissa oli buffetin ryysikset ja hälinä, tilalla oli rauhallinen tunnelma ja maittava ruoka. Valitettavasti menut olivat vaihtumassa eikä minulle löytynyt listan alkuruoista kasvisvaihtoehtoa, joten päädyin maistamaan elämäni ensimmäisen kerran bliniä.

IMG_2739

Niin rapsakkaa ja niin maistuvaa. Tuoretta sipulisilppua, tuhtia smetanaa ja meikäläisen lempparia, merileväkaviaaria. Yksi sana: Nautinto!

Food Garden alkuruoka

Miehen alkuruoka.

Food Garden kasvisruoka

Meikäläisen kasvispääruoka.

Food Garden jälkiruoka

Ja ah, se jälkiruoka! Niin että naama messingillä kävelimme Food Gardenista ulos.

Loppuilta menikin nauttiessa ja jätin kameran hyttiin. Istuimme Mariellan Arcadella kuunnellen hyvää pianomusiikkia bulgarialaisen Tihomir Dimitrovin soittamana ja sen verran nautimme hänen sulosoinnuistaan, että missasimme Total Beats show’n. Kunnon biletystä vielä valomerkkiin saakka ja yöruoan kautta hyttiin pötköttämään, pehmoisten vällyjen väliin.

Aamupala Food Gardenissa oli erittäin miellyttävä. Hiihtoloma-aikaan buffetissa oli ymmärrettävistä syistä varmasti erilainen meininki kuin mikä Food Gardenissa oli, joten rauhallinen aamupala (sis. lasin kuohuvaa) saariston maisemia ihaillen loi oivan pienen luksuksen merimatkaan. Ihastuin paksuun marjasmoothieen ja oikeastaan ainoa, jota jäin kaipaamaan oli tuoreet croissantit. Niinhän se meni, että edellisen illan riekkuminen tuntui näissä vanhuksissa niin kovasti, että kömmimme takaisin vällyjen väliin ja heräsimme ennen kahta suomen aikaa. Se oli siinä sitten, meidän Tukholman visiitti. Kyllä minua hieman hävetti kun kaunis Tukholma jäi näkemättä ja aurinkoinen ulkoilma nuuskuttamatta.

Paluun iltaruokailun piti tapahtua toisessa lempipaikoistani, maukkaiden ja innovatiivisten annosten Platessa. Valitettavasti emme tienneet, että menuvaihdoksen takia kasvismenu oli poistunut kokonaan tarjonnasta ja miehen lihamenukin sisälsi pakostikin hieman mereneläviä, joten jouduimme perumaan ateriointimme Platessa. Pöytävaraukselliset ravintolat oli tietysti täynnä ja päädyimme syömään Ocean’s Grilliin. Eihän se mennyt ihan Strömsössä sielläkään, mutta tarjoilija reagoi kiitettävästi meidän vastoinkäymisiin ja kävelimme loppujen lopuksi hymyssä suin ovesta ulos. Sen vain sanon, että asiakaspalvelu oli todellakin kohdillaan ja pelasti illan, sillä palkokasvi meikäläisen nenässä oli meinannut upota melkoisen syvälle illan aikana.

Otin Viikkarin puolelta selvää tuosta Platen menusta matkan jälkeen ja tällä hetkellä lihaista menua ei todellakaan saa ilman mereneläviä. Tämä kannattaa huomioida maistelumenua varatessa. Mahdolliset menumuutokset on kuitenkin pohdinnan alla ja hyvä niin.

Niinhän se meni, että Arcadella soittanut Tihomir vangitsi meidät jälleen kuuntelemaan sulosointuja. Mikäs siinä oli kuunnellessa, ihmisiä katsellessa ja lipittäessä Cava Barin ystävällisen baarimestarin listan ulkopuolelta väsäämää Belliniä. Total Beats tosin jäi taas näkemättä.

Kthetraveller

Jos minä söin elämäni ensimmäisen kerran blinejä, niin elämäni ensimmäisen kerran myös rahtasin luuni ulkokannelle saavuttuamme yöllä Maarianhaminaan. Mahtavan näköistähän se oli katsella kahden laivan ”pikku käkkäreitä” Maarianhaminan satamassa. Eiköhän tuo minun onnenhymy kerro kaiken, että melkoinen kokemus se minulle oli.

Niin juu ja mites meikäläisen selkä ja niska Comfort-luokan sängyssä nukutun yön jälkeen? Ei kolotuksia taikka jäykkyyttä. Itämeren mukavimmat sängyt, todellakin.

Hytti saatu Viking Linen ”lahjakortilla”, ateriat maksoimme itse.

Blogiani voit seurata myös Facebookissa, Bloglovinissa ja Instagramissa. Facebookiin päivitän myös blogin ulkopuolisia kuulumisia, joten sieltä näet ajankohtaisemmin missä meikäläinen milloinkin menee.

Herkkävatsaisen ja ruskettumattoman matkailijan apu

Tiedättekös sen lapsia naurattavan vitsin siitä, miksi Muumit ovat niin pulleita? Sehän on niin, ettei sieltä hännän läheltä löydy piirrettynä sellaista pientä ruskeaa pistettä, joka jokaisella jotain syövällä eläväisellä pitäisi olla.

Minä olen herkkävatsainen matkailija. Kotona syön pääosin terveellisesti, sillä ruokavalioni koostuu kasviksista, eikä lautaselleni eksy kovinkaan paljoa pahoja hiilihydraatteja. Juon paljon vettä ja liikun. Matkalla kaikki onkin toisin, liikunta jää pois, ruokailuajat vaihtelevat, ruokavalio koostuu hyvin suurelta osin pahoista hiilihydraateista ja veden nauttiminenkin saattaa jäädä epähuomiossa vähemmälle. Mitäpäs se sitten aiheuttaa? Tästä naisesta tulee Muumi! Olen itkenyt ja nauranut yhtä aikaa tukalaa oloani Sydneyn kadulla, istunut loistoristeilijän teatterissa kykenemättä keskittymään näytökseen vatsani takia, odottanut ja odottanut helpotusta. Kyllä se vain on niin, että epävireinen ja jumissa oleva vatsa hallitsee ainakin minun mielenlaatua siihen malliin, että nauravaisen naisen tilalle astuu yleisimmin Känkkäränkkä.

Juu ja mites sitten se auringonotto, jota rakastan? Vaalea tukka, siniset silmät ja vaalea, niin ruskettumaton iho. Määrätietoisella noin viikon mittaisella auringonotolla olen saanut aikaiseksi hyvin hennon rusketuksen, jota en kehtaa edes rusketukseksi sanoa. Parempi tietysti se kuin komea punaisuus, joka on se toinen vaihtoehto tälle ihotyypille.

Sain Verman kautta yhteistyönä testattavaksi muutamaa tuotetta Meksikon-risteilyllemme, eikä testiympäristö olisi voinut parempi olla. Pitkä matkustaminen, iso aikaero, muuttunut ruokavalio ja bakteerikanta vaikuttaisivat varmasti vatsani hyvinvointiin, joten otin tuotteet innolla vastaan.

Aurinkokapseli RELA Tabs Nogasin Go

Testattavat tuotteet olivat:

  • Rela Tabs -maitohappobakteeri vatsan bakteerikannan tasapainottamiseen
  • Nogasin GO -ruoansulatusentsyymi turvotuksen ja ilmavaivojen ehkäisyyn
  • Bioteekin Aurinkokapseli auringonottoon.

Karibian-risteilijöillä ruoka näyttelee suurta osaa päivän ohjelmassa ja mehän käytimme 24-tunnin ilmaisruokailun tehokkaasti hyväksemme. Soneran mainoslause ”Koska mä voin” sopi ruokailuumme oikein hyvin, sillä saatoimme laivalla kävellessämme poiketa huvin vuoksi maistamassa jotain ruokaa, vaikkei ollut nälkä. Ihan vain, koska me pystyimme tehdä niin. Kertokoon alla olevat kuvat puolestaan, millaiseen testiin yllä näkyvät tuotteet joutuivat ja miten tämän herkkävatsaisen ja ruskettumattoman matkailijan kävi.

Norwegian Cruise Line Butler 1

No mutta kappas, mitä butlerimme toi meille sviitin pöydälle! Pakkohan nuo oli pistää parempiin suihin, kun niin kovasti kutsuivat maistamaan.

Norwegian Cruise Line Rooms Service

Pitihän sitä nyt itsekin tilata jotain huonepalvelusta. Minun oli tuo kasvishampurilaisannos oikealla. Juu ja hedelmät ja suklaakeksit sekä kuvan ulkopuolella olevat sipsit.

Norwegian Cruise Line MDR

Välillä nautittiin simppeliä pastaa, joka ei ollut täysjyvää nähnytkään.

Norwegian Cruise Line Le Bistro

Tämä kasvissyöjä innostui syömään kukkoa viinissä aluksen ranskalaisessa ravintolassa.

Norwegian Jewel Moderno 1

Lisää lihaa brasilialaisessa Modernossa…

Norwegian Cruise Line UBP

Pikkuisen nesteytystä väliin…

Majahuitas

Ja tuhti sämpylä jonkin aikaa pöydällä seisoneiden täytteiden kera Majahuitasin kirkkailla vesillä.

Mazatlan

Niin juu, ja epäilyttävän näköinen paikallinen ranta-ateria Mazatlánissa, jonka pistin jo nälissäni poskeeni ennen kuvan ottamista. Jonkin sortin tortilla-lastut siten enää kuvassa.

Minä voisin laittaa näitä ruokakuvia vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän niistä käy ilmi millaiseen mylläkkään vatsani joutui matkallamme. Aloitin Rela Tabs -maitohappobakteerien nauttimisen hieman ennen matkaa, ja jatkoin niiden nauttimista normaaliin tapaan matkan varrella. Sitruunan makuiset tabletit olivat kätevästi purutabletteja, joten niiden nauttiminen oli helppoa, koska juomaa ei tarvinnut metsästää kaveriksi. Tiesin, että tulisin syömään suuren määrän lihaa ja muutoinkin paljon laivan brasilialaisessa Moderno-ravintolassa, joten nautin lisäksi turvotusta ja ilmavaivoja ehkäiseviä Nogasin Go -purutabletteja. Yhden ennen ateriaa ja yhden aterian edetessä.

Tuomio: Vatsa toimi erinomaisesti ja voisinpa melkein sanoa, että kellontarkasti. Loma oli vatsalle huoleton, eikä Modernossa syödyt tuhdit ja maustetut eväkset aiheuttaneet turvotusta taikka ilmavaivoja. Olin suorastani hämmästynyt, sillä edellä mainitsemilla tuotteilla oli vatsani hyvinvointiin hyvin suuri vaikutus.

Rusketuksen suhteen olin sekä toiveikas, että epäileväinen. Aloitin Bioteekin Aurinkokapseli -tuotteiden nauttimisen pari viikkoa ennen matkaa kahden päivittäisen kapselin annoksella, ja muutin annostuksen yhteen kapseliin lomalla. Laitoin testimielessä ranteeseeni laastarin, jota pidin auringonoton ajan. Vaikka aurinkovoiteemme suojakerroin oli 30, ilmestyi jo ensimmäisenä päivänä ranteeseeni helposti huomattavissa oleva raja, joka vahvistui päiviä myöten. Valitettavasti retket ja Tyynenmeren tuulinen keli vaikutti hieman auringonottohetkiin ja vaatetukseen, joten ohessa vajaan neljän päivän auringonoton tulos.

Bioteekin Aurinkokapseli

No huhhuh, raja näyttää vielä paremmalle luonnossa! Jos tuo tuli vajaassa neljässä päivässä aikaiseksi, niin millainen jälki olisi ollut kokonaisen viikon, kenties kahden aurinkoisen viikon jälkeen?

Niin että mitäpä tässä muuta sanomaan, kuin että täältä suunnalta iso hyväksyntä Rela Tabs, Nogasin GO  ja Aurinkokapseli -tuotteille.

Yhteistyössä kotimainen perheyritys Verman. Yhteistyöstä huolimatta mielipiteet ihan omia ja rusketusrajakuvakin on ihan aito.

 

 

 

 

 

Suup, melkein kuin keittojen Subway!

Raksujen vihannesten ystävä ja 99 % kasvissyöjä tässä terve! Täytyypi myöntää, että monesti joudun kärsimään siitä, että suosin aterioissani kasvisruokavaliota. Ravintoloiden valikoima on suppea tai sitä ei ole ollenkaan, joten pienoisella mielenkiinnolla astelin Helsingin Citykäytävällä sijaitsevaan keittobistro Suupiin. Kerrankin valinnanvapaus päättää itse, millaisen keittoaterian suuhunsa laittaa ja ah, siitä ei tarvitse huolehtia millaisessa kunnossa haluamani vihannekset ovat.

Kuten jo alussa kerroin, olen raksujen vihannesten ystävä. Lämpimissäkin ruuissa nautin vihanneksissa siitä, ettei niitä ole kypsennetty liikaa. Onkin hienoa, että Suupin keitot aloitetaan rakentamaan vapaasti esillä olevista raaka-aineista. Pohjalle vaikkapa hieman perunoita, riisiä tai nuudeleita, sekä perään erilaisia tuoreita ja kypsentämättömiä vihanneksia. Itse ladoin innolla suoranaisen salaatin lautaselleni, jonka jälkeen valitsin mieleiseni lämpimän liemen siihen päälle. Proteiinia kasviskeittooni olisin saanut lisäksi tofusta, mutta jätin sen ottamatta. Valitsin vain mukaan vielä tuoretta leipää ja mieleisiäni mausteita, ja oma suunnittelemani keitto oli valmis.

Mitäpäs tykkäsin, mikä on kasvissyöjän tuomio?

Idea on nerokas. Jokainen saa vaikuttaa keittonsa sisältöön, sen tulisuuteen ja vihannekset ovat ihanan tuoreita. Keitto on erinomainen ja kevyt vaihtoehto tylsälle pikaruoalle, silloin kun sitä aikaa aterioinnille ei vain ole riittävästi. Käytin saamani Suup-lahjakortit kahteen eri keittoon, joista toisen aterioin paikan päällä keittobistrossa ja toisen vein take away-lounaaksi töihin. Ensimmäiseen keittooni valitsin siitakesieni-liemen ja täytyypi myöntää, että omaan makuuni liemi oli liian suolaista. Toisella kerralla valitsinkin take away keittooni laksa-liemen ja olin hyvin tyytyväinen valintaani. Siinä rapsakkaa, ihanan kevyttä keittoa syödessäni en voinut kuin ajatella, miten mukavaa olisi ollut nauttia höyryävää keittoa pakkaspäivän ulkoilun päätteeksi. Niin että sitä lunta ja tomeraa pakkasta odotellessa, taitaapi olla melkoisen suuret toiveet tällä naisella.

Hieman hitaasti minä olen syttynyt Food Labin olemassaololle, sillä vasta Tötterön myötä huomasin itsekin, että SOK:n ja HOK-Elannon yhteinen kehitysprojekti sijaitsee työmatkani varrella, on helposti saavutettavissa ja kerrassaan hauska keksintö. Minäkin, ruokarajoitteinen, pääsen nauttimaan kehittelyjen tuloksista ja voisin myös esittää omia ehdotelmia uusiksi mauiksi. Luonnollisesti Suupista löytyy myös kala- ja lihavaihtoehtoja, joten eiköhän kaikille löydy se mieluisa keitto. Kannattaakin visiteerata Suupissa jos satutte olemaan kulmilla. Kevyt ja kiva uutuus tuo keittojen Subway!

Lisätietoja Suupista ja Food Labista täällä.

 

 

Eckerö Linen Finlandia, mikä erinomainen paikka pikkujouluille!

Hah! Ei kuulkaattees koske päähän, ei heikota, ei mitään. Asiaan kuuluvasti lievää ryytymystä on havaittavissa pikkujouluja seuraavana aamuna, mutta olo on ihan hyvä. Tuo hyvä olotila onkin meikäläisen pelastus, sillä mies lähti tänä aamuna poikien reissulle Manchesteriin ja minä jäin lasten kanssa yksin huomisiltaan saakka.

Täytyy kyllä kehua työnantajaani, joka hoksasi tarjota työntekijöilleen hieman erilaisen pikkujoulujuhlaillan. Näin laivoja melko ahkerasti kiertelevänä kehtaan markkinoida ratkaisua työnantajille edullisenakin vaihtoehtona, sillä Eckerö Linen m/s Finlandian miniristeily ja joulupöytä ei ryhmäalennuksin kovin suuresti maksa henkilöltä. Iso porukkammekin taisi nauttia reissusta täysin siemauksin, sillä Finlandian aikataulu on mitä mainioin. Buffet Eckerön joulupöytä oli heti klo 15.00, jonka jälkeen meillä matkustajilla oli vapaus tehdä mitä huvittaa. Ja kun kerran laivakin palasi Helsinkiin kello 21.15, oli ahkerimmilla bilettäjillä mahdollisuus jalkautua keskustan ravintoloihin ja me rauhallisemmat/väsyneet/rähjääntyneet pystyimme kotiutumaan inhimilliseen aikaan. Sen verran kiirusta meillä piti, että kamerakin pysyi usein laukussa, mutta alla muutama kuva eiliseltä illalta.

En voinut kuvitellakaan, millainen projekti yksi pikkujouluasun hankinta olisikaan. Menin yli kuukausi sitten luomenpoistoon ja toimenpiteessä oli tarkoitus poistaa kaksi luomea selästäni. No, siinä operaatiohuoneessa pötköttäessäni lääkäri rapsuttikin huomattavasti enemmän luomia pois. Ensimmäiset yöt olivat minulle hyvin tuskaisia operaation jälkeen, sillä selästäni ja hartioistani poistettiinkin yhteensä 14 luomea. Jouduinkin menneellä viikolla metsästämään asua, joka ei paljastaisi selkääni sillä se ei ole vieläkään esittelykelpoinen. Olin auttamattoman myöhään liikkeellä, joten ainoa kokoiseni asu oli Vero Modasta löytynyt harmaa, hieman hopeaan vivahtava lyhythihainen paita. Paita ei kovin kummoinen ollut, joten piristin sitä pitkällä kaulakorulla ja kimallekynsillä.

Kuten aiemmin mainitsin, pikkujoulut laivalla on edullinen ratkaisu työnantajalle. Ei tilavuokria taikka maksuja viihdepalveluista, ruokaa ja juomaakin on tarjolla buffetissa kiinteään hintaan niin paljon kuin napa ruskaa.

Mutta mites joulubuffetin tarjonnat tälle kasvisruokailijalle?

Alkuruokapöydästä löytyi melkoisen mukavasti popsittavaa, mutta pääruoka…

Kröhöm! Kaikki suomalaista jouluruokaa syövät tietävät, että jouluruoka jakaa mielipiteitä. Erityisesti laatikot jakavat kansaa ja minäkin kuulun siihen porukkaan, joka ei voi sietää lanttu- tai perunalaatikkoa. Että pelkästään tämmöistä irtosi lämpimistä ruoista tälle kasvissyöjälle. Porkkanalaatikkoa, herneitä, ruusukaali-porkkanapaistosta, haudutettua punakaalia ja suolakurkkuja. Olisin kyllä mielelläni nähnyt lämpimien ruokien puolella muutakin sopivaa kasvissyöjille.

Anyway, buffettiin suunnatusta pienoisesta kritiikistä huolimatta ilta oli onnistunut. Laivalla oli viihdettä ja ravintoloita jokaiseen makuun, joulun tuliaisostoksetkin hoitui siinä samassa ja meidän käyttöömme varatuissa hyteissä ostokset pysyivät tallessa. Moni jatkoi varmasti iltaansa keskustan ravintoloissa laivan tultua satamaan, mutta minä astelin tyytyväisenä miehen kuljettamaan autoon ja möngin kotona iltatoimien jälkeen pehmoiseen sänkyyn nukkumaan.

Sen minä vain sanon, että Eckerö Linen Finlandian aikataulu pienoiseen alkuillan irtiottoon on mitä mainioin. Pikkujoulut, etkot, aikatauluongelmaisen tai iltatorkun bileilta. Siinäpä muutama syy, miksi Eckerö Linen miniristeily kannattaa ottaa vakaaseen harkintaan.

Suosittelen.

P.S.: Kiinnostuitko pikkuisesta irtiotosta? Eckerön sivuille pääset suoraan tästä.  

Onnea, mielenrauhaa ja joulun tunnelmaa Fiskarsin Ruukissa

Olen nauttinut New Yorkin Manhattanin ja Hongkongin vilinästä, ihaillut Sydneyn leppoista tunnelmaa, ihmetellyt Pompeijin raunioita ja rentoutunut viiden tähden puitteissa Grand Hotel Kronenhofissa. Olen nauttinut kaikesta kokemastani mutta hyi minua, vähätellyt sitä mitä Suomessa on nähtävää. ”No, onhan meillä rauhallista ja puhdas luonto, paljon järviä ja Lappi on hieno paikka talvella, mutta eipä meillä paljoa muuta ole.” Tuossa vakivastaukseni ulkomaalaisille, jotka kyselevät matkoillamme millainen Suomi on. Niin että todella hieno markkinointinainen olen tainnut tuolla ulkomailla kierrellessäni olla.

Fiskarsin Ruukki oli minulle ja miehelleni nimenä tuttu, mutta muuta minä en sitten oikein paikasta tiennytkään. Miksi kummassa minulla olisi loppujen lopuksi ollut sinne pääkaupunkilaisena asiaa, kun elämä on mitä on. Arjen kiireitä, kiristynyttä otsanahkaa, stressiä ja pimeitä iltoja, jolloin vain haluan käpertyä sohvan nurkkaan rauhoittumaan päivän menoista. Edelliseen postaukseeni liittyen pääkoppani oli käynyt jo jonkin aikaa hieman ylikerroksilla, unet olivat olleet vajavaisia ja hymytkin kadonneet, joten mikä olisikaan ollut parempi tapa nollata ajatukset kuin pikkuinen visiitti jonnekin aivan eri maailmaan. Sellaiseen paikkaan, jossa tämänkin maailmaa nähneen naisen suu loksahti ammolleen. Voiko tällaista oikeasti löytää Suomesta?

Vajaan 90 kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Fiskarsin Ruukki on aivan oma maailmansa. Laaksossa sijaitsevat vanhat jalot lehtipuut sointuvat täydellisesti jokiympäristöön ja vanhojen rakennuksien keskelle, muistuttaen vanhoista ajoista jolloin kyläyhteisöt olivat voimissaan, naapurin lapsista pidettiin huolta ja puhallettiin yhteen hiileen.  Kiireisensä pääkaupunkiseutulaisena sain positiivista energiaa näkemästäni ja siitä kiireettömyydestä, joka huokui ympäristöstä. Pienet putiikit, käsityöpajat, herttaiset kahvilat ja maittava lähiruoka tunnelmallisissa ravintoloissa sai unohtamaan kaikki arjen paineet hetkeksi. Mutta mitä ihmettä pystyi tapahtumaan kiireisen ohjelman aikana, jotta tämäkin paineen alla elänyt nainenkin pääsi kirjaimellisesti rentoutumaan?

Aterioimme retkipäivän aluksi Ravintola Kuparipajassa, enkä olisi voinut olla tyytyväisempi minulle tarjottuun kasvisruokaan. Alkuruoaksi tarjottu samettinen palsternakkakeitto ja minulle täysi uutuus, pääruokana tarjottu emmervehnästä tehty risotto yllätti positiivisesti. Näin juuston ystävänä en voinut myöskään olla hymyilemättä, kun nenäni eteen tuotiin käsityönä tehtyjä Fiskarsin Juustolan juustoja.

Naama messingillä kiertelimmekin aterian jälkeen ympäri Fiskarsin Ruukkia ja tutustuimme putiikkien tarjontoihin. Parasta antia oli kuitenkin putiikkien yhteydessä se historiallinen ympäristö, joka paistoi vuonna 1649 perustetun ruukin ympärillä.

Jep, jo on ammattitaitoa! Tällaista oli nähtävillä Takopajan pihalla.

Oi nam ja nam. Näin ihania praliineja ja kakkupaloja PetriS Chocolate Roomissa.

Ja näin paljon upean värisiä kynttilöitä Desico Shopissa!

Illallisen nautimme tunnelmallisessa Fiskars Wärdshus hotelli-ravintolassa, joka huokui lämpöä ja kodikkuutta. Kasvisruokailijana ihastuin taas minulle tarjottuihin annoksiin täysin ja täytyy myöntää, että kyytipoikana tarjotut Rekolan Panimon oluet maistuivat hyvin siinä aterian ohessa. Jos ja kun nautimme miehen kanssa aterialla alkoholia, on se useimmiten hyvä, ruokaan sopiva viini. Olut (se perustölkki) avataan korkeintaan pizzan, grilliruoan tai tortillojen seuraksi. Wärdshusin päivällisellä maistatetut oluet herättivät kuitenkin mielenkiinnon sen suhteen, että oluitakin kannattaisi harkita vakavasti ruoan oheen. Muutama olut matkasikin Fiskarsista kotiin ja mies ilmoitti kiiltävin silmin tuliaiset nähtyään, että kyseiset pullot avataan joulupöydässä. Kerron varmasti tulevaisuudessa, mitä mieltä erikoisoluista hieman enemmän tykkäävä mieheni Rekolan Panimon juomista on.

Mutta mitäs meikäläinen sitten nauttikaan juomien ohessa, mikä sai tämän makustelijan huulille hymyn?  

Kasvisliemi ja tuorejuustomousse.

Tattikasvispaistos, tatticreme ja puikulaperunapyree.

Ai että! Suussa sulavaa lakkasorbettia ja -hilloketta, karamellimoussea ja vadelmajugurttimarenkia. Oivan kevyt lopetus maittavalle aterialle.

Jos oli ateria nautintoa vatsalle, niin näkymät ja valot joen rannassa olivat nautintoa silmille. Pikku vinkkinä, että TULI&VALO tapahtuma on esillä vielä ensi lauantaina, jonka jälkeen Fiskarsissa aletaan valmistautumaan jouluun.

Sisustusshoppailijan ja lähiruokaa halajavan paratiisi, joulun taikamaa, rauhan tyyssija, the great escape. Noilla muutamilla sanoilla kuvailisin Fiskarsin Ruukkia. Tämä nainen jätti visiitillä kauas arjen kiireet ja stressin. Mieli rauhoittui ja vatsa nautti hyvästä ruoasta, silmät puolestaan silmäruoasta. En voinut olla ihastelematta kaikkea ympärilläni ja miettimättä sitä, miltä paikka näyttäisi kauniina syyspäivänä kun ruska on parhaimmillaan tai silloin, kun Fiskarsin Ruukin Joulun tapahtumat valtaavat alueen. Näinkin jo itseni kävelemässä rakkaan mieheni kanssa käsi kädessä joen rantaa pitkin, lasten kulkiessa vieressä ja nauttimassa joulun tunnelmasta.

Olin väärässä. Suomessa on paljon nähtävää ja esiteltävää niin meille suomalaisille kuin ulkomaalaisille.

P.S.: Fiskarsin Ruukin Joulu polkaistaan virallisesti käyntiin lauantaina 28.11.2015 ja sinne pääsee mukavasti vaikka joulubussilla. Jouluhörhönä minun on tähän loppuun vielä mainostettava muutamaa kiinnostavaa tapahtumaa:

Itsenäisyyspäivän viikonloppuna 5.-6.12. on Jouluiset maut Fiskarsissa-tapahtuma, jolloin makasiinilla on myytävänä herkullisia lähiruokamakuja kuten juustoja, leipomotuotteita, kasviksia, lihaa, lihatuotteita ja glögiä. Ei muuta kuin hakemaan herkut itsenäisyyspäivän juhlapöytään ja jos myynnissä sattuu olemaan minua ihastuttanutta keltaista tyrnimarjapohjaista glögiä, niin pankaas ostaen pullo. Oli nääs nannaa.

12.-13.12. ja 19.-20.12. klo 11-15 on puolestaan mahdollisuus käydä noukkimassa se sinua miellyttävä kuusi Joulukuusisafarilla. Hyppää traktorikyytiin ja valitse mieleisesi kuusi joulukuusiviljelmältä. Kuusi pakataan, saat sen mukaasi joko 12. tai 19.12 taikka sitten se kuljetetaan Frimanin joulubussin kyydissä Helsinkiin. Lisätietoja joulukuusisafareista saat sähköpostitse osoitteesta [email protected]

Niin juu, ja pistän piakkoin todella messevän kilpailun pystyyn jossa on huippupalkinto, joten olkaahan kuulolla!

Yhteistyössä/järjestävä taho: Fiskars Village. Tarjotusta retkestä ja aterioista huolimatta mielipiteet täysin omia.

EDIT: Laitan tähän perään vielä muiden samalla retkellä olleiden bloggaajien kirjoituksia sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Rauharentola, Oma tila Fiskars
Travellover, Fiskars – tunnelmallinen syksylläkin
Lumo lifestyle, Päiväretki Fiskarsin ruukkiin
COCOA ETSIMÄSSÄ, Jouluinen viikonloppu Fiskarsissa
Pingviinimatkat, Kädentaitoja, herkkuja ja joulun tunnelmaa Fiskarsissa