Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

lapset

Eurooppa lapset Matkat Yleinen

Foynes Flying Boat Museum, osa 1

10/08/2020

 

Matkalla lentokentälle pysähdyimme Foynesissa, joka on pieni kylä irlannin länsirannikolla. Foynes oli “maailman keskipiste”  1930-40 luvulla, sillä täältä lähtivät suuret lentävät laivat kohti Amerikkaa ja ensimmäiset matkustajakoneet Atlantin yli kirjoittivat historiaa. Ensimmäinen Non-stop lentomatka New Yorkkiin lähti täältä, kestäen 25 tuntia ja 40 minuuttia. Museon vetonaula on täysin oikean kokoinen Yankee Clipper lentokone, joka on tismalleen entisöity jotta vierailijat saavat kokea tämän kultaisen ajan matkustamisen charmin ihan itse. Luulen että olen entisessä elämässä elänyt juuri 30-luvulla, jokin tässä ajassa kiehtoo äärettömästi.

 

 

 

Foynesin museo oli odotettua parempi kokemus kaikin puolin. Hämmästyin että museo oli näin hieno ja varsinkin että se oli niin kiinnostava! Minä kun en normaalisti en jaksa lukea kaikkia juttuja museoissa eikä varsinkaan lentomuseo ei olisi tavallisesti ensimmäinen valintani. Kaikki oli hienosti toteutettu ja se mikä tekee kaikesta entisestä kiinnostavampaa on se, että kaikki tarinat ja esineet ovat lentokapteenien, lentoemäntien ja matkustajien oikeita ja omia esineitä ja tarinoita. Koko näyttely tuntuu todella persoonalliselta ja aidolta.

 

 

Paitsi että museossa on kattava puoli koskien paikan historiaa, museossa on aito oscar-patsas, jonka näyttelijätär Maureen O’Hara sai elämänpituisesta urastaan. Hän on myös museon suojelia, ja on lahjoittanut ennen kuolemaansa museolle niin rahallisia lahjoituksia kun paljon esineitä omien mekkojen ja rekvisiitan muodossa, sekä miehensä lentäjäjuttuja, sillä hänen mies oli lentäjä juuri näillä Pan Am lennoilla. Museoon avataan pian Maureen O’Hara huone, jossa kaikki näyttelijättären vaatteet ja muut esineet tuodaan esille entistä näyttävämmin.

 

 

Kierros museossa alkaa 17 minuutin pituisella videolla, joka näytetään pienessä elokuvateatterissa. Video kertoo lentokoneiden ja Foynesin historiasta ja jopa tyttö jaksoi hienosti katsoa sen. Jotenkin tuntui että itsekkin palasi takaisin menneisiin aikoihin kun matkustaminen ei ollut arkea. Paitsi nyt kun maailma on mitä on, voi hyvinkin olla, että matkustamisesta ei tule niin tavallista kun mitä se on ollut. Ite olen sitä mieltä että olisi hienoa jos maailma muuttuisi siten, että matkustaminen olisi luksus, sellainen asia jota tehdään silloin tällöin kun siihen on aihetta, eikä mielijoteesta. Ihmisen ei pitäisi tuntea itseään etuoikeutetuksi mihinkään, vaan ehkä palata aikaan, jolloin vielä löytyi kunnioitusta eri tavalla eri asioihin.

 

 

Foynesin lentävien laivojen museo on todella erikoinen kokemus, ja meillä ei ikävä kyllä ollut tarpeeksi aikaa tutkia kaikkia sen osia kun piti ehtiä omalle lennolle. Palaamme taatusti tänne uudemman kerran! Seuraavassa postauksessa kerron paikasta lisää, ja kurkkaamme Yankee Clipper lentokoneen sisälle!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
lapset Yleinen

Drive-in Sirkuksessa

03/08/2020

 

Lauantaina käytiin sirkuksessa, Korona-tyyliin. Traleen kaupungissa on näkynyt sirkus-autoja ja rekkoja jo pitemmän aikaa, sillä Circus Vegas oli maaliskuussa esiintymässä täällä, sitten Korona iski ja he jäivät kirjaimellisesti jumiin Traleen kaupunkiin. Siitä asti he ovat ollut ja elellyt hiekkakentällä matkailuautoissaan ja tottakai vetänyt älytöntä taloudellista takapakkia. Nyt kuitenkin he ovat taas saaneet teltan pystyyn ja tarjoaa Drive-in näytöksiä. Tottakai oli pakko mennä tukemaan sirkuksen toimintaa, joten suuntasimme sinne ja täytyy sanoa että oli aika hauska kokemus ja ennen kaikkea todella hyvä idea sirkuksen puolesta!

 

 

Autoja mahtuu kolmisenkymmentä teltan ympärille. Kaikki saa tullessaan radiotaajuuden jonka kautta voi kuunnella musiikkia ja kuullutuksia, mutta kyllä ne kuulee muutenkin hyvin ihan ilman radiota. Autojen välissä kävelee popcorn, juoma sekä lelumyyjät ja alueella on myös kioski sekä vessat. Muuten kaikki istui autoissaan. Kun oli aika taputtaa, kehoitettiin painamaan torvea, joten melu oli aikamoinen, mutta silti ihan hauska juttu. Pelle kävi “pesemässä” autoja suikuttamalla niiden päälle vetta, paitsi meidän auto sai kunnon ämpärillisen päälleen, taisi olla kunnon pesun tarpeessa.

 

 

Sirkusesitys oli noin tunnin pituinen ja hintaa oli 10 EUR per hlö. Esitys oli jännä sekoitus akrobatiikkaa, nuoralla tanssimista, pellejä, jonglöörejä ja kaikkea siltä välitltä. Lapsi istui autossa kuin patsas koko esityksen ajan ja kotona sitten piirreltiin sirkus-aiheisia kuvia ja leikittiin sirkusprinsessaa. Esityksen jälkeen käväsimme lounaalla vieressä olevassa The Rose Hotellissa, joka normaalisti on The Rose of Tralee, kilpailun tukikohta, mutta tänä vuonna Traleen Ruusua ei kruunata ensimmäistä kertaa 80 vuoteen, joten hotelli on normaalia hiljaisempi tähän aikaan vuodesta. Lounas oli todella hyvää, joten varmasti käymme siellä uudemmankin kerran. Miten teidän viikonloppu meni?

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Koti lapset Yleinen

Mustikkametsään me lähdetään…

27/07/2020

 

…piirakkamarjoja keräilemään. Tuo laulu on jäänyt päähän siitä kun siskontyttö oli pikkuvauva ja hänellä oli Nalle-Puh:in laulukirja, jossa soi juuri tuo mustikkametsä laulu. Mutta se siitä. Maanantai. Miten nämä viikot menevät niin nopeaa? Aika rientää niin ettei mukaan ehdi. Viikonloppu tuli ja meni, sää oli ihan hieno joten aika meni taas pihalla touhutessa. Ei ollut minkäänlaista menoa tai mitään suunnitelmia, joten todella rauhallinen viikonloppu taas kerran. Nyt ollaan aloitettu päiviä laskemaan lomaa odotellessa, ja tyttö kohta repeää kun odottaa jo niin kovaa että pääsee mummolle! Kyllä me kaikki jo odotetaan kovaa että päästään näkemään kaikkia pitkästä aikaa, ja saunaa. Voi hitsi kun odotan saunaa! Sanoin eilen että nyt on sellainen olo, että on ollut liian kauan poissa Suomesta. Jokainen solu suorastaan huutaa pääsyä mäntymetsään, järvenrantaan ja SAUNAAN!

 

 

Sillä fiiliksellä painettiin sitten vuorille ja metsään. Bongattiin nimittäin turvehommissa aikaisemmin kesällä mustikkamättäitä, joten lähdimme sinne siis mustikoita keräämään. Joku oli ehtinyt ensimmäiselle paikalle ennen meitä, mutta jatkoimme matkaa ja löysimmekin lisää. Saimme sen verran mustikoita että saimme jokaiselle omat pienet mustikkapiirakat. Vein myös naapuriin yhden piirakan, ja hän ei ollut koskaan syönyt mustikkapiirakkaa ennen, mutta sinne meni että hurahti ja hyvää kuulemma oli. Taas kun sää sallii mennään takaisin hakemaan lisää, mutta myös katsomaan jos löytyisi sieniä. Koska irlantilaiset eivät pahemmin käy mustikoita tai sieniä keräilemässä, metsä oli ihan koskematon. Tunnemme myös maanomistajan ja hän sattuikin kävelemään ohi juuri kun pöräytimme paikalle, joten olemme saaneet häneltä luvan kerätä marjoja ja sieniä. Irlannissa ei ole jokamiehenoikeutta, joten pitää aina ensin kysyä lupa. Nyt oli kyseessä vanha tuttu joten tiesimme ennestään että asia oli OK, mutta hauskaa että hän kuitenkin sattui paikalle myös tällä kertaa.

 

 

Näillä sitten mennään taas viikko eteenpäin! Tietääkseni ihan normiviikko tulossa, mutta mistä sen tietää mitä se taas loppuviimein tuo tullessaan. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Koti lapset Yleinen

Telttailua ja koira

13/07/2020

 

Viikonloppu vierähti telttaillessa ja uuden koiran tuloa valmistellessa. Noin viikko takaperin olimme ruokaostoksilla kun silmään osui teltta ja makuupussit suht koht halvalla, joten iskin kiinni, vaikka en olekkaan mikään teltta-ihminen. Bodom-järven murhat ovat palaneet niin aivooni lapsuudesta kun luin salaa “Poliisi kertoo” kirjoja vanhempieni kirjahyllystä ja sen kautta myös Bodom murhista. En ole telttaillut muuta kun kaverin takapihalla lapsuudessa ja se oli ihan tarpeeksi jännää minulle. Nyt kuitenkin jokin sai minut tunkemaan teltan ostoskärryihin. Perjantaina lähdimme sitten telttaretkelle tähän ihan lähelle ensimmäisenä kokeiluna ja meillä oli ihan mukavaa! Makuupussit tosin olivat liian ohuet Irlantilaisiin olosuhteisiin, joten aamuyöllä pakkauduimme autoon ja ajoimme kotiin nukkumaan, sillä teltassa palelemisesta ei tullut mitään. Makupussit vaihtoon, niin uskon että lähdemme uudemmallekkin telttaretkelle. Ei se ollut niin kamalaa kuin olin kuvitellut. Ja henkiin jäätiin.

 

 

Kerroinkin jo alkukeväästä että meille mahdollisesti tulee vanha kilpakoira viettämään eläkepäiviään jossain vaiheessa. Lauantaina se sitten tulla tupsahti. Meidän uusi koira on tällä hetkellä naapurissa miehen isällä tutustumassa paikkoihin ja hänen toiseen koiraan ja meille se tulee sitten lopullisesti varmaan viikon tai parin päästä. Koiran täytyy myös rauhassa tutustua tyttöön, sillä hän ei olekkaan aikaisemmin ollut lasten kanssa tekemisissä. Koira kuitenkin on todella kiltti ja me ollaan kaikki jo kavereita, mutta miehen isä, joka kuitenkin koirista tietää enemmän kuin minä, haluaa ottaa askeleen kerrallaan ja rauhoittaa tilanteen ja antaa koiralle aikaa tottua uuteen ympäristöönsä ennen kuin siitä tulee meille lemmikki.

 

 

Viikonloppu oli siis erilainen ja todella mukava. Jostain syystä se tuntui todella pitkältä, joten maanantai olikin tervetullut pitkästä aikaa! Tytöllä on tänään eskarin päättäjäiset jossa hän saa diplomin ja karkkipussin opettajilta, sekä tietenkin luokkakuva otetaan. En sitten tiedä kuinka monta tulee paikalle, mutta toivotaan että hän saa hyvät päättäjäiset kun eskarivuosi meni ihan pyllylleen Koronan vuoksi. Eli tässä maanantain raportti, ei muuta kun mukavaa alkanutta viikkoa!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail