Seikkailu Rantaruottissa – pohojanmaalaasia omituisuuksia
Kirjailija Juha Ruusuvuori päätti ottaa Pohojanmaan ruottalaisista selvää. Sitä varten hän lähti kolmen viikon matkalle, joka suuntautui ruotsinkielisille pohjanmaalaisalueille. Mukaan hän otti pilapiirtäjä Leif Sjöströmin. Työnjako oli selvä: Ruusuvuori kirjoitti, Sjöström piirsi. Tuloksena syntyi kaunokirjallinen matkakirja.
– Useimmat suomenruotsalaiset ovat ihan tavallisia suomalaisia. Totta kai kielieron vuoksi tulee myös kulttuurieroja, kirjailija sanoo.
Oma pää ja omat suosikit
Österbottenilainen kulttuuri onkin muodostunut historian saatossa omanlaisekseen. Suositummat televisio-ohjelmat ovat ruotsinkielisiä, ja kuunnelluin radiokanava soittaa paljon valtavirrasta poikkeavaa musiikkia.
– Österbottenissa katsotaan pääosin Ruotsin televisiota. Pohjanmaalainen paikallisradiokanava eli ruotsinkielinen Radio Vega soittaa puolestaan valtavasti pelimannimusiikkia, joka on hyvin suosittua Pohjanmaalla.
Pelimannimusiikin lisäksi erityisesti isot torviorkesterit ja big bandit ovat nekin arvostettuja. Ne vetävät ihmisiä jo pienestä pitäen harrastustoimintaan mukaan, ja sama harrastus voi jatkua aina vanhuuteen asti.
– Österbottenissa on paljon yhteisöllisiä vapaa-ajan aktiviteetteja. Liekö sitten omanlaisellaan kulttuurilla syynsä tilastoihin, joiden mukaan suomenruotsalaiset elävät pidempään ja ovat tyytyväisempiä elämäänsä, Ruusuvuori pohtii.
Tutkimusmatkailija-Ruusuvuori nostaa kirjassaan esiin myös yhden erikoispiirteen ruotsinkielisistä pohjanmaalaisista. He nuuskaavat eivätkä piittaa laista.
– Nuuskaaminen jatkuu niin kauan kuin maapallo on olemassa, eikä sitä pystytä millään sakkorangaistuksilla kitkemään. Österbottenissa ihmiset luottavat enemmän omaan päähänsä kuin valtiovaltaan.
Yksi sana lisää kielikeskusteluun
Ruotsinkieliset pohjalaisalueet kolunnut Ruusuvuori on oikea henkilö kertomaan mielipiteensä myös nykyisestä kielikeskustelusta, joka on saanut nettikirjoittelun ansiosta toisinaan melko ikäviäkin piirteitä.
– En käsitä, miksi yhtäkkiä ruotsinkieltä ei siedetä. Joka toinen suomalainen liikeyritys tarvitsee päivittäin ruotsia toiminnassaan, eikä maailmaa valloiteta pelkällä suomalaisten puhumalla tankero-englannilla.
Artikkelin on tuottanut WSOY.