Vaikka taannoisen Kööpenhaminan reissumme pääosassa olikin ruoka, halusimme me tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiinkin. Kiersimme mielenkiintoisimmat nähtävyydet, fiilistelimme kaupungin tunnelmaa, emmekä antaneet helmikuun kolean sään häiritä.
Kööpenhamina
Tämä voisi olla kantapaikkani jos asuisin Kööpenhaminassa. Mutkaton ravintola, johon on helppo poiketa lounaalle, illalliselle tai vaan lasilliselle baaritiskin päähän. Tunnelma on rento ja mukava, ruoka hyvää sekä sopivan yksinkertaista ja sisustus on samaan aikaan rouhea ja siisti. Täällä on mukava olla.
Olemme saaneet huomata lomamatkojemme aikana, että meistä on tullut aikamoisia tornifriikkejä. Kiipeämme aina kaikkiin mahdollisiin näkötorneihin ihmettelemään yläilmoista aukeavia maisemia. Milloin olemme Tallinnan Oleviste kirkon näköalatasanteella, milloin herkuttelemme Näsinneulassa ja milloin kiipeämme pohkeemme kipeiksi Prahan Pyhän Vituksen katedraalin torniin.
On itse asiassa aika hassua, että tornit kiehtovat meitä, kun ottaa huomioon korkeanpaikankammoni. Tai ehkä juju piileekin juuri siinä. On kiva saattaa itsensä mukavuusalueen ulkopuolelle ja pelätä vähän. Korkeanpaikankammoni kun ei ole paniikkiluokkaa ainakaan enää, kun olen siedättänyt itseäni niin lahjakkaasti. Pystyn siis yleensä menemään korkeuksiin, mutta myönnän, että siellä pelottaa.
Jos Gorilla tarjoili meille Kööpenhaminan reissun parasta ruokaa, niin ehdottomasti mielenkiintoisimman ruokaelämyksen koimme I’m A Kombossa. Boschin tarjoama ilta Teurastamon alueella oli monella tapaa mieleenpainuva.