Tällä ruoalla on pitkä tarina. Tein sitä ensimmäisen kerran ensimmäisessä yhteisessä kodissamme vuosia sitten ja ihastuimme ruokaan tuolloin niin, että neljä annosta humpsahti meidän kahden vatsoihin alta aikayksikön. Etenkin Henkka haarukoi kesäistä ruokaa antaumuksella ja pyysi jopa, että voisin tehdä sitä uudestaankin.
Ja teinhän minä. Vain muutaman vuoden (kahdeksan, jos tarkkoja ollaan) viiveellä. Savulohi, uudet perunat, piparjuuriranskankerma, kaprikset ja tilli maistuivat aivan ihanalta lämpimän kesäpäivän päätteeksi oman terassin rauhassa. Nyt aion tehdä tätä hieman nopeammin uudestaan. Ehkä jo tänä kesänä! En nimittäin käsitä miten näin helppo ja herkullinen kesäruoka on voinut jäädä vuosiksi unholaan. Enää niin ei tapahdu.
