Browsing Tag

Kuulumisia

Kuulumispostaus – Salitreeniä ja valoa tunnelin päässä

Kyselin edellisen kuulumispostauksen yhteydessä kiinnostaako teitä lukea höpöttelevämpää tekstiä ja suurin osa näytti sille innoissaan vihreää valoa. On kuitenkin myös heitä, jotka haluavat lukea kuulumispostausten sijaan tiukempaa faktapitoista tekstiä matkailuun ja ruokaan liityen. Niinpä päätin jatkaa kuulumisten kirjoittamista aina silloin tällöin nimeten kuulumispostaukset selvästi jo otsikossa, jotta ne voi halutessaan helposti skipata ja siirtyä lukemaan muita juttuja.

Blogin pääpaino pysyy yhä varsinaisissa matkapostauksissa, joita värittävät satunnaiset reseptit ja muut ruokajutut. Kuulumispostaukset ovat vain ekstraa kaiken normaalin bloggaamisen päälle. Entistä suurempaa roolia näyttelevät myös pienemmät päivitykset sekä Facebookissa että Instagramissa, joten tulethan seuraamaan meitä myös muille kanaville.
Continue Reading

Kuulumisia – Matkasuunnitelmia ja vauvavuoden hyvästelyä

Postaus sisältää linkin, kuvia ja maininnan viinimatkasta yhteistyössä Vino Amoren kanssa (linkki merkitty *:llä).

On toivottu henkilökohtaisempaa otetta bloggaamiseen ja moni tuntuu kaipaavan myös ihan tavallisia kuulumisia, joten testataanpa. Tämä postaus kertoo kaikesta siitä, mitä meille ja Tasty Travelissimolle kuuluu. Jos kuulumispostaus ei kiinnosta niin kerro siitä ihmeessä kommenttiosiossa ja hyppää seuraavaan postaukseen.

Jos henkilökohtaisempi höpöttely taas kiinnostaa ja pidät lukemastasi, niin kerrothan siitäkin kommenttiosiossa. Kuten sanoin, tämä on samalla pienimuotoinen testi, ja jos höpöttelevä kuulumispostaus saa kannatusta, jatkan tällaisten tekemistä jatkossakin aina silloin tällöin.
Continue Reading

Neljän juuston piirakka – Paras tarjottava juuston ystäville

Se oli aurinkoinen perjantaipäivä kun odotimme kummitätiäni kylään. Aamutoimet oli hoidettu kaikessa rauhassa ja pikkubloggaaja oli ehtinyt nukkua jo jonkun aikaa päiväuniakin, kun ovelta kuului koputus sovittuun aikaan. Kummitäti on täällä! Keitimme kahvit ja ehdimme jutella sopivan hetken kunnes pikkubloggaajan huoneesta alkoi kuulua ääniä. Hain pikkuisen mukaan pöydän päätyyn syöttötuoliin, niin että hänkin pääsi osalliseksi keskusteluun.

Nämä tällaiset hetket ovat äitiysloman ja hoitovapaan parhaita paloja. Kiireetön aurinkoinen keskipäivä kotosalla. Kahvia, pientä purtavaa ja tärkeä ihminen kylässä. Näistä hetkistä pitää osata nauttia, sillä vielä tulee se aika, kun vietän taas kiireistä työarkea ja iltapäiväkahvit nautitaan korkeintaan töiden lomassa toimiston taukotilassa.

Tokihan kummitädille piti loihtia kahvin kaveriksi myös jotakin hyvää tarjottavaa. Kahvipöydässä oli kaupasta ostettua kakkua, mutta tarjoilujen päätähtenä loisti kuitenkin neljän juuston piirakka, jonka ihanan tuhti juustoisuus sai kaverikseen tomaattia ja basilikaa. Tuhdin piirakan kanssa halusin tarjota jotain raikasta, joten tein helpon melonisalaatin, jonka päälle voi ripotella erillisestä kulhosta siemeniä ja pähkinöitä. Vielä vähän tummia viinirypäleitä kulhoon ja kahvipöytä on valmis ottamaan vastaan mieluisan vieraan.

Continue Reading

Valkosuklaasemifreddo

Vuoden valoisin aika on taas käsillä ja yöttömät yöt ovat saaneet minut muistelemaan aikaa vuosi sitten. Tasan vuosi sitten oli nimittäin pikkubloggaajan laskettu päivä. Makasin valtavan mahani kanssa päivät sohvalla jalat ilmassa ja luin paljon kirjoja. Tuskailin kesähelteessä, mutta odotin yllättävän rauhallisesti synnytystä. Aavistin, että siihen menee vielä aikaa lasketun päivän koittamisesta huolimatta. Lähipiiri oli paljon malttamattomampi ja minä sain rauhoitella heitä odottamaan kärsivällisesti.

Heräsin monena yönä ilman syytä lähes samaan kellonaikaan ja kun huomasin, etten voi tehdä mitään unettomuudelle, kirjoitin nuo ajat blogia. Työhuoneesta kuului tasainen näppäimistön naputus parin tunnin ajan aamukahden ja aamuviiden välillä. Käännyin välillä katsomaan ikkunasta yötöntä yötä ja nautin noista öisistä hetkistä jollain oudolla tavalla tosi paljon, vaikka ne tiesivätkin sitä, että päivällä väsyttää.

Lasketun päivän jälkeen annoin itselleni luvan syödä niin paljon makeaa kuin halusin ja sitähän minä todellakin halusin syödä. Söin varmaan joka päivä jotain herkkua kauhistellen samalla valtavaa kokoani. Olinhan kerännyt jo 25 ylimääräistä kiloa. Sokerihammasta oli kolottanut lähes koko raskauden ajan ja vaikka olinkin yrittänyt hillitä herkutteluani, olisi minulla iso määrä kiloja pudotettavaa sitten kun vauva on syntynyt. Makea maistui vielä synnytyksen jälkeenkin etenkin ensimmäiset pari viikkoa, kunnes imetyksen loppuessa kahden kuukauden päästä tuli makeanhimolle totaalinen stoppi. Se stoppi on jatkunut tähän päivään asti. Onneksi, sillä siitä huolimatta raskauskiloja on edelleen viisi jäljellä. Kuinkakohan paljon niitä olisi, jos olisin herkutellut makealla?

Juhannuksena ei kuitenkaan mietitä raskauskiloja ja vaikka makea ei muuten maistukaan, voisin kyllä herkutella Luca Platanian valkosuklaasemifreddolla. Sulanutta jäätelöä muistuttava semifreddo tuntuu kevyeltä ja on raikas jälkkäri etenkin jos sen päälle ripottelee tuoreita marjoja. En ihan heti keksi kesäisempää herkkua. Parasta tässä on se, että semifreddon voi tehdä (ja se oikeastaan pitääkin tehdä) pakastimeen valmiiksi hyvissä ajoin ja ottaa sieltä jääkaappiin sulamaan vaikkapa sitten kun juhannuksen grilliherkkuja syödään. Tunnin jääkaapissa oleilun jälkeen semifreddon voi ottaa vielä hetkeksi huoneenlämpöön niin se on juuri oikeanlaista tarjottavaksi.

Continue Reading

Raparperi-kookospiirakka

Nyt sen voi jo sanoa. Kesä on vihdoin täällä! Viime päivinä meitä on hellinyt niin upean aurinkoiset kelit, että sisältä on ollut suorastaan pakko lähteä ulos. Olemme vaunulenkkeilleet pikkubloggaajan kanssa ja olen päässyt myös kunnon juoksulenkeille ilman vaunuja. Olen maannut aurinkotuolissa pikkuisen päiväunien aikaan itkuhälyttimen luojaa kiittäen ja olemme käyneet koko perheen voimin Kulmakonditorian terassilla, jossa yritin syödä kenties koko Järvenpään isoimman korvapuustin.

Henkalla alkoi nyt pitkä kesäloma, mikä tarkoittaa sitä, että pääsemme hieman reissaamaan kun työkiireet loistavat poissaolollaan. Muita kiireitä toki on aina talon rakennushommista autohommiin ja blogihommiin, mutta muutaman päivän voi käyttää reissaamiseenkin. Suunnitelmissa on kierrellä ainakin kotimaata ja Tallinnaa. Kotimaan reissulle pikkubloggaaja lähtee mukaan kun taas Tallinnaan lähdemme kahdestaan.

Minun pitäisi ryhdistäytyä myös hieman keittiön puolella ja kehitellä reseptejä tänne blogiin nyt kun luonnonvaloa on ruhtinaallisesti kuvaamista varten. Haaveilen jo terapeuttisista leivontahetkistä ja uusista ihanista makuyhdistelmistä. Olen ollut viime aikoina aika laiska kokki, mutta nyt inspiraatio huutelee jo nurkan takana. Tervetuloa, on sinua odotettukin!

Pieni innokas apulaiskokki tosin pitää huolen, ettei keittiössä voi tehdä mitään kovin vaativia ja aikaavieviä juttuja. Pikkubloggaajasta kun on toistaiseksi vielä vähän enemmän haittaa kuin hyötyä jos hänet ottaa mukaan kokkaamaan. Tai siis kun hän tulee mukaan kokkaamaan. Ei siinä paljon lupia kysellä kun pieni konttaa innoissaan jalkoihin pyörimään ja yrittää kurottua ottamaan tasolta mitä tahansa mihin pieni käsi ylettyy.

Tämä raparperikookospiirakka on kuitenkin niin helppo ja nopea tehdä, että sen voi leipoa pikkuisenkin kanssa. Kookos tuo kivaa lempeyttä raparperin kaveriksi ja speltti sekä ruokosokeri tekevät piirakasta hieman terveellisemmän, niin että sitä voi ottaa ilman omatunnon tuskia vielä toisenkin palan.
Continue Reading