Suomen suurin matkablogiyhteisö

Liikunta matkoilla

Olen puhunut täällä paljon intohimostani ruokaan ja matkustamiseen sekä halustani kokea uusia elämyksiä ja nähdä kaikki Italian 20 aluetta. Olen kertonut myös jonkin verran perheestäni, kodistani, työstäni ja ystävistäni.

Yksi tärkeä seikka elämässäni on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Se on liikunta. Tänään pohdin hieman liikunnan ja matkailun yhdistämistä. Ennen sitä kerron kuitenkin hieman pohjaa minusta liikkujana. Vitsailen usein, että makumatkailun vastapainoksi minun täytyy myös treenata paljon, eikä se oikeastaan ole pelkkä vitsi. Liikun syödäkseni ja syön liikkuakseni.

Minä liikkujana

Nautin liikunnasta ja harrastan sitä suhteellisen paljon. Liikunta on minulle henkireikä ja asia, jolle otan aina aikaa. Oli sitten meneillään vauva- tai ruuhkavuodet tai kaikki samaan aikaan, en voi olla ilman liikunnan harrastamista. En vaan kykene.

Liikunta tarjoaa samaan aikaan ihanan harrastuksen, terapiamuodon ja aikaa joko itsekseni tai ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Tarvitsen liikuntaa voidakseni kokonaisvaltaisesti hyvin. Treeni nollaa pääni, antaa inspiraatiota ja jaksamista työhön ja arkeen, tuo onnistumisen elämyksiä ja uusia haasteita sekä pitää mielialan valoisana. Ilman liikuntaa muutun myrtsiksi ja tylsäksi tyypiksi enkä viihdy nahoissani.

Harrastan liikuntaa keskimäärin 4-5 kertaa viikossa. Sen sijaan että pitäisin huolen treenipäivien riittävyydestä, joudun päinvastoin suunnittelemaan milloin maltan pitää vapaapäivän. Aina en malta ja saatan liikkua joka päivä.

Tärkeimmät liikuntaharrastukseni ovat tällä hetkellä kuntosalitreeni ja lenkkeily. Lenkkeilen sekä juosten, kävellen että polkupyörällä. Kipitän metsässä, hiekkatiellä, asfaltilla ja kuntoportaissa.

Salitreeni oli koronakevään aikana tauolla, jolloin opin pitämään myös kotitreeneistä etenkin kahvakuulien kanssa. Löysin myös läheisten kuntoratojen lihaskuntolaitteet. Nyt yhdistelen sujuvasti niitä kaikkia tehdessäni lihaskuntotreenejä, mutta talven tullen veikkaan löytäväni itseni taas enimmäkseen salilta.

Lenkkeily matkoilla

Liikuntaharrastukseni ovat sellaisia, että ne on helppo ottaa mukaan matkoille. Lenkkeily on tästä paras esimerkki. Kunhan juoksukengät on mukana, voi lenkkeilyä harrastaa missä vaan ja treenaamaan pääsee suoraan ulko-ovelta.

Oikeasti edellä oleva väittämä ei ihan pidä paikkansa ainakaan minun kohdallani. Jos haluan treenata matkoilla, tarvitsen lenkkareiden lisäksi mukaan myös muut treenivarusteet. Kenkien lisäksi tarvitsen vähintään treenitopin ja -housut, sillä muunlaisissa vaatteissa juokseminen on kamalaa. Juoksuvyö Spibelt on myös kätevä ja kulkee usein matkoilla mukana. Säästä riippuen saatan tarvita myös takin tai muun pitkähihaisen sekä pannan tai pipon. Siinä alkaakin pian olla jo matkalaukku puolillaan lenkkikamoja.

Kotona lenkkeillessä käytän aina myös kuulokkeita, sillä ilman musiikkia juokseminen on hankalaa. Kotioloissa en osaa lenkkeillä myöskään ilman sykemittaria. Rakastan numeroita sykemittarin näytöllä eikä lenkki ole lenkki, jos sitä ei ole mitannut.

Matkalle lähtiessäni saatan jättää sykemittarin kotiin vieroitusmielessä. Se lienee ihan tarpeen kun lukee edellisen kappaleen. Välillä tekee hyvää juosta ilman kilometri, syke-, nopeus- tai aikatavoitteita. Tätä harjoittelen matkoilla pyrkien ottamaan silloin myös lenkkeilyn kanssa rennommin.

Matkoilla lenkkeilyssä parasta ovat uudet maisemat. Yksi parhaita lenkkimuistojani on aamulenkki Miamissa South Beachilla, jossa aurinko oli vasta nousemassa ja meri pauhasi vieressä kun hölkkäsimme Henkan kanssa menemään. Hiekka oli sopivan kovaa tietyssä kohtaa rantaa ja sitä kuluttivat lisäksemme monet muutkin aamuvirkut lenkkeilijät.

Vaikka uusi maisema virkistää, saattaa itse lenkkeily olla hankalaa

Miami Beachin aamulenkki oli ihana, samoin moni muu matkoilla juoksemani lenkki, mutta yksi asia minun pitää tunnustaa. Nautin matkoilla lenkkimaisemista, mutta itse juoksu tai hölkkä tökkii usein ja pahasti ja lenkki saattaa jäädä aiottua lyhyemmäksi.

Epäilen sen johtuvan siitä, että reissussa muut elintavat ovat huonommat. Saatan ensinnäkin nukkua huonommin etenkin jos olen vasta juuri saapunut uuteen paikkaan. Jetlagin vaikutuksesta puhumattakaan. Reissussa syön ja juon usein epäterveellisemmin, mikä heikentää treenin sujumista. Lennon jälkeen olo voi olla niin turvonnut, ettei juoksu kulje senkään takia.

Yksi syy tökkimiseen on varmasti myös se, että juoksen uusissa maisemissa liian nopeasti. Minulla on kiire päästä kurkistamaan seuraavan mutkan takana aukeavaa maisemaa eikä sykemittarikaan ole yleensä mukana varoittamassa liian kovasta vauhdista. Liian vauhdikas lenkki ei ole nautinnollinen ja puhti loppuu liian nopeasti. Tätä minun tulee harjoitella. Maltti on valttia myös reissussa lenkkeillessä.

Entä jos sittenkin vaan lepäisi

Lyhyet reissut saatan ottaa suosiolla levon kannalta. Pitkän viikonlopun kestävät kaupunkireissut pyhitän usein pelkälle hyötyliikunnalle, jota en laske varsinaisesti treeniksi laisinkaan. Kaupunkilomilla kävelen paljon ja kiipeän portaita. Se saa riittää. En treenaa verenmaku suussa vaan lepään ja kävelyn lisäksi saatan vain venytellä hieman.

Leppoisampi treenitahti ja suoranainen lepo tekee hyvää kaltaiselleni himoliikkujalle. Täytyy myöntää, että veri vetää silti usein lenkille lyhyillä kaupunkilomillakin, vaikka olisin kuinka päättänyt olla treenaamatta. Katselen rantakatuja, puistoja, teitä ja polkuja sillä silmällä. Mietin että ensi kerralla otan ne lenkkarit mukaan.

Muu liikunta matkoilla

Lenkkeily on tosiaan liikuntaharrastuksistani ehdottomasti se, joka on helpoin ottaa mukaan matkalle kuin matkalle. Myös kuntosalitreeni on hyvä matkakumppani, sillä monesta hotellista löytyy kuntosali. Treenipaikan voi löytää myös ulkoa ja hotellihuoneessakin saa tarvittaessa lihaskuntotreenin aikaiseksi.

Täytyy myöntää, ettei ajatus hotellihuonetreenistä houkuttele kuitenkaan juuri koskaan niin paljon, että alkaisin jumpata huoneessani. Mieluummin menen lenkille tai vaikka kiipeämään hotellin rappusia. Kevyen venyttelyn saatan toteuttaa huoneen rauhassa ja aika usein niin teenkin.

Olen harrastanut lähes koko ikäni myös ratsastusta muutamaa pidempää taukoa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä en ratsasta säännöllisesti, mutta reissuliikuntana se on mainio vaihtoehto jos mukana on samanhenkistä porukkaa. Täysipainoisista heppamatkoista kuten ratsastusleireistä tai vaelluksista puhumattakaan.

Myös uusien lajien testaaminen on mitä parhainta reissuliikuntaa. Ainakin SUP-lautailu, kiipeilypuistossa pelkääminen, kickbike-retki ja melonta pomsahtavat mieleeni kun mietin elämyksellisiä treenihetkiä matkoillani. Tänä vuonna löytämäni geokätköily tuo myös liikunnan helposti mukaan matkalle kuin matkalle.

Miten sinä treenaat kotona ja matkoilla? Mikä on sun paras treenimuisto reissun päältä?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply