Syksy ja uusi arki – Kuulumisia

Tänä vuonna syksy on tuntunut pitkästä aikaa syksyltä. Ilmassa on ollut uusia tuulia ja olen muistanut vauvavuoden väsymysten jälkeen myös sen, miksi pidän syksystä. Viime vuonna en pitänyt yhdestäkään vuodenajasta. Hyvä että muistan mitään pahimmista univelka-ajoista, joille ei tuntunut tulevan loppua lainkaan.

Tänä vuonna kaikki on toisin. Univelat alkaa olla kuitattu eikä syksy tunnu ahdistavalta, vaikka pelkäsinkin sitä pitkään. Pidin kynsin ja hampain kiinni kesästä, vaikka ilmassa oli tuoksunut syksy jo kauan. Samalla myös odotin syksyä.

Ai miksikö? Ruskan väriloisto aurinkoisena kuulaana syyspäivänä on ehkä se ilmeisin syy. Kukapa siitä ei pitäisi? Enemmän odotin kuitenkin uutta arkea kun kuopuksemmekin aloitti puolikkaana päivähoidossa. Saisin pitkästä aikaa pari päivää viikossa työaikaa, jolloin saisin keskittyä vain ja ainoastaan itseeni ja töihin. Sitä on ollut ikävä. Töitä nimittäin.

En kuitenkaan palannut päivätöihini vaan perustin yrityksen. Get SoMe Help tarjoaa sosiaalisen median palveluja eli toisin sanoen tein harrastuksestani työn. Se tuntuu ihan mielettömän hienolta. Hienolta tuntuu myös se, että saan olla yhä puolet viikosta kotona lasteni kanssa.

En aio valehdella. Kotiäitiys alkoi maistua monen vuoden jälkeen hieman puulta eikä vähiten jo mainitsemani kuopuksen rankan vauvavuoden takia. Kun esikoisen uhmaikä osui samaan syssyyn, alkoi normaalisti niin leppoisalla minulla hermoja kiristää pahemman kerran.

Kaipasin uutta sisältöä elämääni ja löysin sitä yrittäjyydestä. Juuri nyt tasapaino on kohdillaan. Nautin työstäni sosiaalisen median parissa, nautin kotiäitipäivistä ja nautin harrastuksistani, joita ehti myös olla ikävä. Olen päässyt treenaamisen makuun, muistanut kerrankin myös kehonhuollon ja löytänyt hyvän rytmin syömiseen. Nyt on hyvä olla.

En väitä etteikö uusi arki olisi jännittänyt ja jännittäisi yhä ajoittain. Yrittäjyys on tuonut niin paljon uutta etten meinaa aina pysyä perässä. On tuntunut huikean hyvältä, että osaamistani on suositeltu eteenpäin ja silti mietin toisinaan epävarmana onko minusta tähän. Seuraavana hetkenä avaan shampanjan onnistumisen merkiksi. Melkoista vuoristorataa.

Matkakuumekin on vaivannut, sillä tulevat reissut ovat olleet pitkään vain suunnittelun asteella. Oloni on levoton jos yhtäkään matkaa ei ole varattuna. Isompia reissuja ei olekaan nyt ollut, mutta olen sentään saanut viettää huippuhauskan viikonlopun matkabloggaajaseurassa Mäntsälässä ja tällä viikolla suuntaan “kirjoittajien työleirille” keskelle ei mitään. Kerron molemmista kokemuksista lisää vielä myöhemmin.

Nyt alan tehdä To Do -listaa tulevalle viikolle, haaveilla tulevista matkoista ja leikitellä ajatuksella siitä, minkälaisen kuulumispostauksen kirjoitan vuoden päästä. Nyt en nimittäin todellakaan tiedä tai uskalla edes arvata minkälaista arkeni on silloin. Haaveita ja toiveita toki on ja niistä aion pitää parhaani mukaan kiinni.

Ihan ensin aion kuitenkin istua alas ja nauttia tästä hetkestä tekemättä mitään sen kummempaa. Helpommin sanottu kuin tehty kaltaiselleni levottomalle touhuajalle, mutta sitäkin on hyvä harjoitella. Läsnäoloa ja hetkestä nauttimista.

Mitä sun syksyyn kuuluu? Entä mitä veikkaat missä minä olen vuoden päästä? Olisi tosi hauska kuulla etenkin teiltä vuosia matkassani mukana kulkeneilta lukijoilta ja tutuilta.
Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista maanantai, lokakuu 21, 2019 at 16:00

    Hienoja ja rohkeita kuulumisia! Paljon onnea ja menestystä sulle yrittäjän taipaleelle.

    • Reply Martina tiistai, lokakuu 22, 2019 at 15:05

      Kiitos paljon! Tämä on todella jännittävää, mutta samalla antoisaa ja palkitsevaa aikaa. 🙂

  • Reply Hanne tiistai, lokakuu 22, 2019 at 10:49

    Paljon onnea yrityksestä ja ihanaa kuulla, että arki rupeaa sujumaan.
    Mähän sanoin, että jossain vaiheessa saatte vielä nukkua. Vieläkin teillä on pikkuisia lapset ja takapakkia voi tulla mutta siitäkin selvitään. Herätin sunnuntaina meidän ylä-asteelaisen klo 13 ja oli aivan taju kankaalla. Olen kuulemma kiduttajasadisti. Että näin.

    • Reply Martina tiistai, lokakuu 22, 2019 at 15:07

      No sä olet kyllä ollut monessa asiassa ihan oikeassa. Myös tässä nukkumisasiassa, vaikka tietysti takapakkia tulee vielä ainakin flunssien myötä ja voi tosiaan tulla muutenkin. Jos jotain niin nyt osaan ainakin arvostaa nukkumista ihan uudella tavalla. Melkein yhtä paljon kuin teidän yläasteelainen aamuisin (tai no päiväähän tuo jo on). 😀

    Leave a Reply