Siena, Italia
Se heinäkuun alku oli helteinen. Kuuma lämpöaalto sai koko Toscanan kiehumaan ja Sienan kadut väreilivät kuumuudesta paahtavan auringon alla. Hikoiluun tottui nopeasti, mutta askel hidastui kuin itsestään. Pienikin ylämäki tuntui rankalta urheilusuoritukselta ja kylmä juoma maistui taivaalliselta. Vettä kului litratolkulla ja silti koko ajan oli jano.
Kuumasta säästä huolimatta Sienan katuja kulki mielellään. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva vanha keskusta huokuu keskiaikaista tunnelmaa. Koska Sienan sijainti on ollut hieman syrjässä, on kaupunki säilynyt hyvin läpi historian Italiaa koetelleilta sotatuhoilta. Toisen maailmansodan tuhotkaan eivät juuri ulottuneet Sienaan asti.
Siena suorastaan kukoisti 1300-luvulla ja toinen nousukausi koettiin 1900-luvun jälkipuoliskolla, jolloin vanha sienalainen pankkilaitos Monte dei Paschi di Siena nousi Italian suurimpien pankkien joukkoon.
Tässä välissä musta surma riehui kaupungissa surmaten kaksi kolmasosaa kaupungin asukkaista ja hieman myöhemmin Siena liitettiin Medicien hallitsemaan Toscanan suurherttuakuntaan, jolloin kaupunki oli melko mitätön paikka keskellä ei mitään, ja se jäi armottomasti mahtikaupunki Firenzen jalkoihin.
Nykyään Sienan keskiaikainen tunnelma kutsuu luokseen paljon turisteja ja kaupungissa on läsnä ikiaikaisten contradojen eli kaupunginosien välinen leikkimielinen kamppailu (tai no, leikkimielinen ja leikkimielinen..), joka huipentuu joka kesä kuuluisaan Sienan Palioon. Sienalla on paljon annettavaa myös muun muassa taiteen ystäville.
Moni suuntaa Sienassa heti ensitöikseen Piazza del Campolle, kaupungin keskustassa sijaitsevalle vanhalle aukiolle, jonka reunoilla komeilee muun muassa Palazzo Publico sekä Torre del Mangia. Itse aukio on jo nähtävyys ja siellä käydään myös Sienan Palio.
Vaan entä jos kulkisitkin vastavirtaan ja suuntaisit pois päin keskustasta Fortezza Medicean linnoituksen rauhaan? Fortezza Medicea tunnetaan myös nimellä Forte di Santa Barbara ja se sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Sienan keskustasta. Silti siellä saa olla rauhassa jopa Palion aikaan, jolloin kaupunki on aivan tupaten täynnä keskiaikaisilla kaduilla tallustavia turisteja.
Myös paikalliset ovat Palion aikaan sankoin joukoin liikkeellä ja erilaiset kilpailuun kuuluvat kulkueet tukkivat katuja tuon tuosta. Niitä on toki hauska seurata, mutta välillä on kiva pujahtaa suojaisampaan paikkaan hetkeksi rauhaan kaiken hulinan keskeltä.
Fortezza Medicean muurien ulkopuolella on kivoja puistoalueita, jotka kutsuvat luokseen piknikille. Nappaa matkalta mukaan piknik-eväät ja istahda suojaisalle penkille herkuttelemaan kaikessa rauhassa, kuten me teimme Palion aamuna.
Siinä me istuskelimme puiston rauhassa, nautiskelimme piknik-brunssistamme ja hengähdimme ennen illalla koittavaa Paliota. Oli aika kivaa.
Muurien sisäpuolella kannattaa myös ehdottomasti käydä. Sieltä avautuu upeat maisemat Sienan keskustaan ja maaseudulle, avoinna olevasta ikkunasta voi kuulla musiikkiopiston opiskelijoiden harjoittelua ja tunnelma alueella on lähes unenomaisen rauhallinen.
Paikalliset käyvät Fortezza Medicean alueella lenkillä ja omaa rauhaa löytyy helposti jokaiselle sitä haluavalle. Muurien sisäänkäynnin kohdalla on kiva terassi, johon voi istahtaa nauttimaan kylmän juoman ennen kaupungin keskustaan palaamista. Fortezza Medicea lienee Sienan viehättävin salaisuus, jossa saa kulkea kaikessa rauhassa jopa Palion aikaan.
Syömään Sienassa kannattaa suunnistaa Via Pantanetolle. Campolla ja keskeisemmillä turistialueilla ei välttämättä saa hyvää ruokaa ja me söimme Sienassa koko reissumme surkeimmat ruoat. Mitäs emme tutkineet ravintolatarjontaa etukäteen. Via Pantaneton ravintoloissa on kuitenkin hyvä hinta-laatusuhde ja La sosta di Violanten vinksahtaneella terassilla nautitut risotto ja pasta olivat oikein herkullisia ja edullisiakin.
Siena yllätti myös sillä, että huonon ruoan lisäksi palvelu oli töykeämpää kuin muualla Italiassa. En tiedä johtuiko kireä tunnelma siitä, että kaupunkilaiset olivat jännittyneitä elämääkin tärkeämmän Palion vuoksi. Toki myös kilpailua seuraavia turisteja oli kaupungissa niin paljon, että etenkin ravintoloilla oli kädet täynnä töitä.
Välillä palvelu oli kuitenkin yhtä hyvää kuin muuallakin Italiassa, joten ei moitita sienalaisia liikaa. Etenkin eräs tarjoilija jäi mieleemme olemalla ystävällinen, hauska ja kertomalla auliisti Palion kuvioista ja säännöistä, kun saavuimme katsomaan kilpailua ravintolan yläkertaan yhdessä ravintolan henkilökunnan ja muutaman muun turistin kanssa. Iloisia naamojakin siis näkyi.
Niin tosiaan – Palio. Eihän Sienasta voi puhua mainitsematta sitä. Vaikka Siena tarjoili meille häämatkamme huonointa ruokaa, töykeintä palvelua ja huonoimmin nukutun yön, oli se silti yksi reissumme kohokohdista. Olimmehan kaupungissa todistamassa upeaa Sienan Paliota, jonka tunnelmaa ei voi sanoin kuvailla. Se pitää kokea itse.
Palion vuoksi muistomme Sienasta ovat hengästyttävän upeat ja kaupunkiin onkin palattava ehdottomasti vielä uudestaan, mieluiten taas Palion aikaan. Saan edelleen kylmiä väreitä kun vain muistelen miten koko helteessä kylpevä Siena hengitti kiihkeästi Palion tahtiin.
