Kaikki Italiani ja muut Italiasta kertovat lempikirjat

Olen pitänyt kirjoista ja lukemisesta aina. Jo juuri lukemaan oppineena pikkumuksuna luin kirjaston kaikki tavukirjat läpi ja hieman vanhempana saman kohtalon kokivat kirjaston nuorten osaston hevoskirjat ja Tuija Lehtiset. Lukiossa olin kenties ryhmämme ainoa, joka oikeasti luki Seitsemän veljestä. Muille näytin pistareissa riittävästi oikeita vastauksia kokeen läpi pääsemiseksi. Ylppäreihin lukeminenkaan ei ollut minusta mitenkään epämukavaa. Sainhan lukea.

Minun elämässäni myös matkailu ja lukeminen kuuluvat tiiviisti yhteen. Reissussa on aina mukana kirja jos toinenkin ja nimenomaan oikea kirja, ei e-kirja, vaikka perinteinen paperinen kirja painaakin matkalaukussa ehkä vähän enemmän. En vaan osaa mieltää miltään laitteelta lukemista oikeaksi lukemiseksi. Haluan kääntää paperisia sivuja.

Myös matkoista haaveillessani ja niitä suunnitellessani luen kirjoja. Matkaoppaita tietysti ainakin, mutta myös muita kirjoja, jotka kertovat eri maista ja niiden kulttuureista. Rakastan myös hyviä keittokirjoja ja nekin saavat mielellään kertoa eri maiden ruokakulttuureista. Tiedonjanoni tuntuu olevan loputon ja kirjojen lukeminen auttaa siihen.
Continue Reading

Uunicarbonara

Olen ollut viime aikoina huono italialainen. Olen syönyt ananasta pizzassa, tilannut cappuccinoa iltapäivällä ja nyt tein suoranaisen pyhäinhäväistyksen tekemällä carbonarasta uuniversion. Ai ai minua. Ei toimivaa italialaista reseptiä saisi mennä muokkaamaan.

Tätä pastaa ei edes pitäisi kutsua carbonaraksi, mutta myönnettäköön, että uunicarbonara kuulostaa houkuttelevammalta kuin uunipasta pekonista ja lehtikaalista. Eikö kuulostakin? Sitäpaitsi uunicarbonaraksi (tai oikeastaan carbonara-pastavuoaksi) tätä kutsuttiin lempilehdessäni Pirkassakin (nro 8/2017), josta nappasin reseptin talteen ja muokkasin sitä hieman. Joten uunicarbonara it is. Sori italialaiset! Lupaan ryhdistäytyä tästedes.
Continue Reading

Rooma – 5 baarivinkkiä

Viimeisin Rooman reissumme oli puhtaasti ruoka- ja viinimatka, sillä kaupunki ja sen nähtävyydet ovat jo tulleet tutuiksi usean Rooman matkan ansiosta. Kävimme me toki nytkin syömisen ja juomisen ohella katselemassa nähtävyyksiä, heittämässä kolikon Trevin suihkulähteeseen ja haahuilemassa vanhoilla kujilla, mutta pääpaino oli ruoassa ja juomassa.

Viinin lisäksi maistelimme Roomassa myös olutta sekä giniä ja listasinkin tähän viisi erilaista baaria teille vinkiksi. Leikittelin myös ajatuksella siitä, kuka tutuista kanssabloggaajista viihtyisi missäkin baarissa.
Continue Reading

Meisenheim – Saksan söpöin pikkukylä

Ajamme halki Saksan hiljaisen maaseudun tiheiden metsien ja avarien peltojen reunustamaa tietä pitkin. Villisika kipittää ylös rinnettä. Onneksi se on siellä eikä tiellä automme edessä. Tuulivoimalaitokset eivät sovi maisemaan. Navigaattori sanoo meidän olevan pian perillä, mutta ympärillä näkyy edelleen vain peltoa.

Pian näemme kirkon tornin ja arvelemme pikkukylämme sijaitsevan sen ympärillä. Pieni epäilys hiipii puseroon kun nettikään ei toimi. Mihin ihmeen syrjäkylään meidät on laitettu majoittumaan seuraavaksi yöksi? Ajamme pieneen hiljaiseen kylään kun navigaattori sanoo meidän olevan melkein perillä. Jossain on hotellimme, mutta miten sinne pääsee?
Continue Reading

Hemmottelupäivä Långvikissa

Raskaus on naisen elämän parasta aikaa, sanotaan. Raskaana oleva nainen on kaunis, vauvamaha ihana ja nainen hehkuu seesteistä onnea ennen kuin raskautta voi muuten edes huomata. Hmm, totta ehkä toinen puoli. Minä olen valitettavasti joutunut tutustumaan siihen toiseenkin puoleen.

Siinä toisessa puolessa ihana vauvamaha painaa niin että selkään sattuu. Kolotukset leviävät myös muualle kehoon ja liikkuminen on vaikeaa. Jalat turpoavat, koko keho kerää nestettä ja väsymys muuttaa silmänaluset mustiksi. Ennen kuin raskaus näkyy muuten, hehkuvat kasvot vihertävän harmaina pahoinvoinnista samalla kun iho elää omaa elämäänsä vuorotellen rasvoittuen ja kuivuen. Tuolloin en ehkä ihan heti allekirjoita mitään ensimmäisen kappaleen väitteistä.

Onneksi on olemassa isompia ja pienempiä tapoja hemmotella itseään ja onneksi on myös mammakavereita, joilta saa vertaistukea. Näistä molemmista pääsin nauttimaan kun suuntasin vuorokaudeksi Långvikin kylpylähotelliin kolmen muun maha pystyssä kulkevan matkabloggaajan kanssa. Tiedossa oli spa-hoitoja, kylpyläosastosta nauttimista, herkuttelua ja pitkät yöunet. Juuri sitä mitä möhömaha eniten kaipasi!
Continue Reading

Ruokamatkalla Krakovassa – Maista ainakin näitä

Puola ja Krakova eivät välttämättä tule ihan ensimmäisinä mieleen kun mietitään eurooppalaisia ruokamatkakohteita, mutta on sielläkin muutama paikallinen erikoisuus, joita kannattaa ehdottomasti maistaa. Krakova itse asiassa jopa hieman yllätti minut ruokamatkakohteena ja jäin kaipaamaan ainakin kaupungin herkullisia zapiekanka-leipiä. Paikallista sienikeittoakin lusikoisin mielelläni vielä uudestaankin.

Sen pidemmittä puheitta tässä parhaat vinkkini Krakovaan. Maista ainakin näitä:
Continue Reading

Itämainen kanapelti

Meillä on suosittu viime aikoina niin sanottuja yhden padan tai vuoan ruokia, joissa samassa astiassa valmistuu koko ruoka. Jos et ymmärrä tällaisten ruokien hienoutta, jota etenkin kiireisessä lapsiperhearjessa elävät bloggaajat arvostavat, voin kertoa, miksi yhden vuoan ruoat ovat ihan parhaita:

1. Tulee vähän tiskiä.
2. Tulee paljon ruokaa.
3. Yhden vuoan ruoissa on yleensä paljon kasviksia, joita ei välttämättä muuten tule syötyä tarpeeksi.
4. Ne kasvikset yleensä myös maistuvat joltakin, kun vuoassa muhii paljon makuja sikin sokin.
5. Yhden padan ruoat ovat trendikkäitä. Voi edes esittää olevansa ajan tasalla oleva ruokabloggaaja. (Todellisuudessa tämä trendi taitaa olla jo vähän menneen talven iPhone, joten se siitä ajan tasalla olemisesta.)

Itämaisen kanapellin idea on napattu Pirkka-lehdestä 3/2017 ja muokkasin sitä tapani mukaan hieman. Ohje on neljälle, mutta minä tuplasin sen suosiolla niin että saimme samalla kokkaussessiolla moneksi päiväksi ruokaa. Me käytimme tässä vähärasvaista broilerin rintafilettä, mutta mehevämmän (mutta hitusen epäterveellisemmän) lopputuloksen saa käyttämällä rasvaisempaa lihaa. Molempi parempi.
Continue Reading

Reissuromantiikkaa – Laivamatka Saksaan

Kävimme alkukesästä Vuosaareen satamassa tutustumassa Finnlinesin alukseen ja tuolloin meissä heräsi kipinä laivamatkan toteuttamisesta Saksaan. Onneksi sanoin haaveeni ääneen, sillä silloin niillä on usein tapana toteutua. Niin nimittäin kävi, että meidän perhe lähti syyskuussa Finnlinesin kyydillä Saksaan.

Olin ihan innoissani. Odotin valmiiseen buffet-pöytään pääsyä, poreammetta ja saunaa sekä leppoisia hetkiä merellä. Finnlinesin laivamatka on kuin loma ennen lomaa ja paluumatkalla voi ladata akkuja reissun jälkeen ennen kotona koittavaa arkea. Lupasin kertoa teille miten kaikki laivalla sujui, joten tässä tulisi reissuraporttia.
Continue Reading