Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Venäjä

Makumatkoja kotikeittiössä

Meillä oli aikoinaan tapana tehdä pitkiä makumatkoja kotikeittiössämme kokkaillen eri maiden ruokia. Teemana saattoi olla jokin tietty maa, matka maailman ympäri tai makumatka maihin, joihin emme halua oikeasti matkustaa.

Makumatkoja oli hurjan kiva järkätä ja nyt kun lapsemme alkavat olla jo vähän isompia kuin pikkuvauvoja, mahdollistaa elämäntilanne vanhaan kivaan perinteeseen palaamisen. Nyt voimme tehdä ruokaa taas vähän pidemmän kaavan mukaan, herkutella rauhassa kun lapset nukahtavat tai toisinaan jopa maistella heidän kanssaan uusia makuja.

En haluaisi sanoa k-sanaa ääneen, mutta kyllä vaan valloillaan oleva koronaeristäytyminenkin vaikuttaa kokkausintoon positiivisesti. Nyt kun ravintoloihin ei pääse nauttimaan pitkiä illallisia, on sellaisia järjestettävä kotona. Eilen esimerkiksi nautiskelimme alkuruoaksi kermaista simpukkakeittoa ja pääruoaksi sinihomejuustokuorrutettua karitsaa portviinikastikkeella. Niiden reseptit tulee blogiin myöhemmin.

Kaivelin blogin arkistoista reseptejä makumatkat mielessäni ja kokosin ne tähän myös teidän iloksenne. Pahoittelen vanhempien postausten kehnoa kuvanlaatua. Älkää välittäkö siitä, sillä reseptit ovat yhä oikein toimivia.
Continue Reading

Seljanka

Tästä reseptistä mieleeni tulee aina toki myös vuodenvaihde, jolloin herkuttelimme keitolla Henkan perheen kanssa, mutta myös kauppareissu, kun olimme hakemassa seljankaan tarvittavia aineksia. Etenkin purjoa ja selleriä, joista joku viaton ulkopuolinenkin sai valitettavasti osansa.

Antakaas kun kerron miten se meni. Tarina alkaa näin: Olipa kerran aivan tavallinen ilta Järvenpään Citymarketissa. Eräs nimeltä mainitsematon ruokabloggaaja oli miehensä kanssa ostamassa muun muassa seljankakeiton aineksia. Tuo bloggaaja sattui olemaan raskaana ja huonosti nukutun yön vuoksi niin väsynyt, ettei edes kaupassa käyminen meinannut onnistua. Bloggaajan mielestä raskautta ja väsymystä voi syyttää kaikesta, jopa omasta typeryydestä, siksi nuo seikat on mainittava heti tarinan alussa.

Bloggaaja ja hänen miehensä keräsivät tahoillaan ostoslistan aineksia ostoskärryyn. Listan viimeiset hevi-osaston tuotteet olivat purjo ja selleri. Bloggaaja lähti reippaasti hakemaan niitä ja punnittuaan tuotteet nakkasi ne ostoskärryyn. Sitten hän etsi miehensä, joka jo odotteli häntä. Ostoskärryjen luona.
Continue Reading

Moskovan pata

Kun muutimme vuoden alussa uuteen kotiimme, innostuimme kahta kauheammin ruoanlaitosta. Vihdoinkin meillä oli riittävästi kaappia, tasoa ja laatikkoa sekä tilaa poukkoilla keittiössä ilman että törmäilemme koko ajan toisiimme. Olemme valmistaneet lähes joka viikonloppu ison satsin sapuskaa, keittelemme aamuisin puuroa, teemme töihin eväitä ja kokeilemme innoissamme uusia reseptejä.

Talven ollessa kylmimmillään, teimme usein viikonloppuisin ison kasan pataruokia, joita söimme monta päivää valmistamisen jälkeenkin. Eräänä viikonloppuna Henkka ehdotti, että voisimme valmistaa Moskovan pataa. Kurkkasimme reseptin netistä, kurvasimme salitreenin jälkeen kauppaan ostamaan tarvittavat ainekset ja kävimme padan kimppuun. Pataan sekoitettiin muun muassa suolakurkkuja, sinihomejuustoa ja smetanaa, ja kuten arvata saattaa, oli lopputulos ihan törkeän herkullinen. Tätä kannattaa kokeilla!
Continue Reading

Kievin kana

Kievin kana ei tule nimensä mukaisesti Ukrainasta vaan Venäjältä. Paneroitua kanaa voitäytteellä valmistettiin jo kauan aikaa sitten Pietarissa, mutta nimen Kievin kana se sai moskovalaisessa Hotelli Ukrainassa, jossa annosta tarjoiltiin. En tiedä syödäänkö Kievin kanaa yleisesti myös Ukrainassa, mutta koska suurin osa lähteistä sanoo sen olevan venäläinen herkku, laitan minäkin sen nyt Venäjä-tunnisteen alle.

Me herkuttelimme Kievin kanalla Euroviisuiltana ja Henkka sai ottaa kanan valmistamisesta suurimman vastuun. Kana oli hyvää, joskin täytettä olisi voinut olla vielä enemmän, vaikka tungimmekin sitä kanan sisälle niin paljon kuin mahtui. Ehkä ensi kerralla voisi kokeilla kanafileen nuijimista ohueksi ja pyörittämällä liha sitten voitangon ympärille. Päädyt saattavat tosin falskata, mutta ainahan kannattaa kokeilla jos keksisi vielä paremman keinon valmistaa herkkuruokaa. Namia se oli toki tämänkin ohjeen mukaan tehtynä.

Kievin kana

– broilerin rintaleikkeitä (1 per syöjä, me tehtiin kerralla kuusi)
– 2 dl vehnäjauhoja
– 2 dl korppujauhoja
– 3 kananmunaa
– suolaa ja pippuria

Täyte:

– 100 g voita
– yksikyntinen valkosipuli
– sitruunan kuori raastettuna
– persiljaa
– timjamia
– suolaa

Tee ensin täyte. Sekoita pehmeään voisin pilkottu valkosipuli, sitruunan kuori, pilkotut yrtit ja ripaus suolaa. Jätä jääkaappiin jähmettymään. Jos on kiire, voit tyrkätä voin myös pakastimeen niin se jähmettyy nopeammin.

Täyte sitten kanat ja valmistele panerointi. Ota kolme syvää lautasta, joista yhdelle laitat vehnäjauhot, toiselle kananmunat joista rikot haarukalla rakenteen ja kolmannelle korppujauhot. Lisää korppujauhoihin reippaasti suolaa ja pippuria.

Tee kanoihin tasku, jonka tunget täyteen voitäytettä. Kiinnitä tasku cocktailtikuilla. Pyörittele kanat ensin vehnäjauhoissa, kasta sitten kananmunaan ja pyörittele vielä korppujauhoissa.

Paista kanat oliiviöljyssä pannulla niin että pinta ruskettuu. Siirrä kanat sitten uunivuokaan, jonka tyrkkäät 150-asteiseen uuniin voin vartiksi tai kunnes kanat on kypsiä. Voit tarkistaa kypsyyden halkaisemalla yhden kanoista.

Tarjoile valitsemiesi lisukkeiden kanssa. Perinteisin lisuke lienevät perunat ja herneet. Me söimme kanan riisipilahvin ja kurkkusalaatin kanssa.

Venäläiset valkosipulileivät

Viime keväänä Pietarissa ollessamme tilasimme eräässä kuppilassa välipalaksi valkosipulileipää. Mielessämme oli jokin bruschettatyyppinen valkosipulilla sivelty patonki, mutta se mitä eteemme kannettiin, olikin jotain aivan muuta. Ja se oli paljonpaljon parempaa kuin mielikuvissamme seikkailleet vaaleat leipäpalat olisivat koskaan voineet olla. Annos näytti tältä:


Ihania rasvassa rapeaksi paistettuja ruisleipiä runsaalla valkosipulilla, suolalla ja tillillä maustettuna. Voi nam! Itse en olisi osannut yhdistää tilliä valkosipulisiin ruisleipätikkuihin, sillä miellän yrtin lähinnä kalan kaveriksi. Vaan en miellä enää, sillä tilli sopi uskomattoman hyvin venäläisten valkosipulileipien mausteeksi. Näitä pitäisi tehdä joskus kotonakin, muistan tuumineeni suu täynnä ruisleipää, ja niinhän minä sitten teinkin.
Continue Reading