Piemontelainen keittiö tunnetaan laadukkaasta lihasta, jota syödään alueella paljon. Lihan lisäksi Piemonten alueelta tulee herkullisia tryffeleitä, sieniä, suklaata, hasselpähkinöitä sekä tietenkin viiniä, joista tunnetuin lienee Barolo.

Piemontelaiset käyttävät pastataikinassa runsaasti keltuaista, mikä selittää pastan kullankeltaisen sävyn ja syvän sekä tuhdin maun. Piemontelainen ruoka on rustiikkista laadukkaista raaka-aineista tehtyä tuhtia ruokaa ja alueella sijaitsee myös lukuisia Michelin-tähdin varustettuja ravintoloita. Joidenkin lähteiden mukaan vain Pariisissa on tiheämmin Michelin-tähtiä kuin Piemontessa. On väite totta tai ei, niin laadukasta ruokaa alueella on joka tapauksessa tarjolla.

Piemontessa on vältetty ruokahävikkiä jo aikojen alusta asti. Eläimestä pyritään käyttämään koko ruho ja edelliseltä päivältä jäänyt carne cruda (tartarmainen annos raa’asta lihasta) käytetään seuraavana päivänä ragu-kastikkeen tekoon. Pastataikinasta ylijääneistä valkuaisista tehdään marenkia, jota tarjotaan jälkiruoaksi kahvin kera.

Tyypillisissä piemontelaisravintoloissa toistuvat samat ruoka-annokset, joista kerron lisää alla. Listaan myös muutaman suosittelemisen arvoisen ravintolan. Piemontessa jos jossain kannattaa muistaa paikalliset ruoka-ajat. Valtaosa ravintoloista on auki lounasaikaan klo 12-15 välillä ja aukeaa uudestaan vasta klo 19-20 välilllä. Isommissa kaupungeissa on ruokapaikkoja, jotka ovat auki koko päivän, mutta parhaat ja autenttisimmat maut löytyvät yleensä niistä ravintoloista, jotka ovat auki vain paikalliseen lounas- ja/tai illallisaikaan.

Piemontelaisesta ruokakulttuurista ei voi oikeastaan puhua lainkaan mainitsematta alueen laatuviinejä, joita käytetään myös ruoanlaittoon. Haluan kuitenkin omistaa viineille ihan oman postauksensa, joten tämä juttu käsittelee vain ruokia.

Mitä syödä?

Affettati eli leikkelelautanen

Lihaa rakastavassa Piemontessa on tietysti myös herkullisia leikkeleitä, joita tarjotaan ainakin joidenkin lähteiden mukaan ennemmin aperitivona kuin alkuruokana. Me herkuttelimme leikkelelautasella kuitenkin alkuruokana ja pidimme kovasti laadukkaista lihoista, joita oli tarjottimella useita erilaisia. Todella tuhtia ja rasvaista, mutta niin syntisen hyvää.

Tryffeli

Etenkin tryffelikaudella Piemontessa käytetään paljon tryffeliä ja tuota arvokasta herkkua kannattaa ehdottomasti maistaa, vaikka sen omaleimainen maku jakaakin mielipiteitä. Tyypillisimmillään tryffeliä höylätään kasa pastan päälle, mutta sitä voi olla myös vaikkapa paistetun kananmunan kaverina tai erilaisissa tahnoissa ja kastikkeissa.

Vitello tonnato

Vitello tonnato lienee klassisin piemontelaisruoka, tai ainakin se tuli ensimmäisenä mieleeni, kun aloin miettiä Piemontesta tulevia ruokalajeja. Vitello tonnato on kylmä alkuruoka, jossa on vasikan paistia sekä herkullista tonnikalasta tehtyä majoneesikastiketta. Ei ehkä kuulosta niin hyvältä kuin mitä se todellisuudessa on. Kannattaa maistaa!

Carne cruda

Carne cruda tarkoittaa sananmukaisesta raakaa lihaa. Tartarmainen annos tehdään laadukkaasta lihasta hakkaamalla se pieneksi ja lisäämällä mausteeksi ainakin sitruunaa, suolaa ja pippuria. Muuta ei tarvita.

Bagna cauda

Bagna cauda on valkosipulilla ja anjoviksella maustettu öljyinen kastike, johon dipataan kauden kasviksia.

Tajarin

Plin

Pastat Tajarin ja Plin

Kaksi pastaa toistuu lähes jokaisen piemontelaisravintolan ruokalistalla: Tajarin ja Plin. Tajarin on spaghetin näköistä nauhapastaa ja Plin raviolimainen pieni täytetty pastanyytti. Molemmat ovat väriltään kullankeltaisia ja maultaan tuhteja. Keltuaispitoinen pasta itsessään on jo todella maukasta, joten kastike voi olla yksinkertainen.

Tajarin nautitaan usein tryffelin sekä voin tai öljyn kera tai sitten sille tehdään ragu-kastike hakatusta lihasta. Ragu muistuttaa sitä minkä me suomalaiset tunnemme nimellä bolognese, mutta on noin sata kertaa parempaa. Plin-pastanyytit on yleensä täytetty lihalla ja ne tarjoillaan tyypillisimmin voin ja salvian kera. Toinen yleinen tapa on syödä Plin lihaliemen kera. Herkullisia vaihtoehtoja molemmat, mutta minun sydämeni suli voi-salviaseokselle.

Brasato al barolo ja muut liharuoat

Piemontessa syödään paljon lihaa mutta ei juuri lainkaan kalaa. Liha on yleensä nautaa, mutta myös muiden eläinten kuten jäniksen lihaa syödään paljon. Pääruokana nautitut liha-annokset ovat enimmäkseen yksinkertaisten lisukkeiden kera tarjoiltuja kotiruokamaisia patoja, joissa liha on haudutettu viinissä.

Ehkä tyypillisin pääruoka on brasato al barolo, joka on Barolo-viinissä haudutettua nautaa. Me maistoimme brasato al baroloa ja muutamaa muutakin pääruokaa Piemonten reissullamme, mutta pidimme enemmän pastasta, alkuruoista ja leikkelelautasista.

Olemme kuulleet sanottavan, että italialainen menu notkahtaa aina pääruoan kohdalla, ja niin oli mielestämme Piemontessakin, vaikka jossain muualla taas väitettiin, että Piemonten laadukkaiden lihojen äärellä niin ei tapahdu.

Hasselpähkinä ja suklaa

Piemontesta tulee herkullisia hasselpähkinöitä, jotka antavat makunsa muun muassa Albasta kotoisin olevalle Nutellalle. Piemonte on tunnettu myös suklaastaan ja minun mielestäni parasta on kun nämä kaksi yhdistää. Hasselpähkinää ja suklaata. Nam.

Panna cotta

Moni ei tiedä panna cottan tulevan Piemonten alueelta, mutta niin vaan on, että kermainen vanukas on kotoisin tältä alueelta. Se tarjoillaan usein kauden hedelmien tai marjojen kera. Meidän kohdallemme osui uskomattoman herkullinen annos panna cottaa ja kirsikoita. En yleensä ole panna cottan tai muutenkaan makeiden herkkujen suurin fani, mutta kirsikkainen panna cotta suorastaan suli suuhun ja jäi mieleen yhtenä ihanimmista makeista herkuista ikinä.

Missä syödä?

Vincafe

Via Vittorio Emanuele, 12
Alba

Suosittelen tätä paikkaa hieman varauksella. Testaamamme aperitivo oli oikein kelvollinen eikä alkuruokalajitelmassa tai pastoissa ollut varsinaisesti mitään vikaa, mutta eivät ne kauheasti sykähdyttäneetkään. Plussaa tulee kivasta terassista ja hyvästä viinivalikoimasta.

Osteria dell’Arco

Piazza Michele Ferrero, 5
Alba

Perinteiseen piemontelaisruokaan voi tutustua tunnelmallisessa ja siistissä Osteria dell’Arcossa, jossa herkuttelimme kahdella pastalla ja yhdellä pääruoalla. Palvelu oli erinomaista ja jotain paikan eduksi kertoo myös se, että siellä oli paljon paikallisia ja lähes jokainen pöytä oli täynnä kun lähdimme.

Ainoa pieni miinus tulee siitä, että pääruokaa sai odotella melko kauan. Toisaalta itsepähän tilasimme sen vasta pastojen jälkeen emmekä heti aluksi, kun emme olleet varmoja nälkämme ja annosten suuruusluokasta. Pastat sen sijaan tulivat pöytään melkeinpä ennen kuin ehdimme edes ojentaa menuja takaisin tarjoilijalle, joten pastojen salamavauhti korvatkoon pääruokien odottelun.

Locanda Fontanazza

Strada Fontanazza, 4
La Morra

Aivan uskomattoman viehättävä Locanda Fontanazza sijaitsee pienen kävelymatkan päässä La Morran keskustasta. Kauniilta terassilta aukeaa upeat maisemat alas viinilaaksoihin ja ylös kaupunkiin. Palvelu oli täälläkin erinomaisen ystävällistä ja ruokalista todella kiinnostava yhdistelmä perinteisiä annoksia ja erikoisempia ruokia, kuten aivoja ja muita sisäelimiä.

Lista elää sesongin mukaan ja tarjoilija luettelikin heti alkuun muutamia muutoksia painettuun ruokalistaan, kuten sen, että panna cotta tarjoillaan tänään kirsikoiden kera ja että niitä aivoja ei ollut Henkan onneksi saatavilla. Sillä tokihan minä olisin halunnut maistaa aivoja yhdessä. Kuinka romanttista.

Testasimme paikan vitello tonnaton, juustolajitelman sekä sen ihanan kirsikkaisen panna cottan, jonka olen maininnut nyt jo niin monta kertaa, että on tullut varmaan selväksi mitä mieltä siitä olin. Muutkin annokset olivat herkullisia ja ravintola ehdottomasti yksi reissun parhaimmista.

Ristorante Barolo Friends Winebar

Piazza Castello, 3
Barolo

Lämminhenkinen Barolo Friends tarjosi herkullisen pastalounaan sekä maistuvan pienen napostelulautasen, jonka tarjoilija toi pöytäämme siksi, että jouduimme odottamaan hieman keittiön aukeamista. Keittiö aukesi siis kyllä ihan ajallaan. Me vaan saavuimme paikalle ajoissa ja koska paikan viinibaari oli auki, istuimme lasilliselle ravintolan terassille lounasaikaa odotellessamme. Erittäin hyvää palvelua siis täälläkin ja maistuvaa ruokaa. Hyvä piemontelaiset!

Vinoteca Centro Storico

Via Roma, 6
Serralunga d’Alba

Sukuloiden kotikylässä Serralunga d’Albassa tämä on kuulemma The Ravintola. Centro Storicosta on hieman vaikea löytää tietoa netistä, mutta paikka oli silti täynnä, puheensorina yltyi meteliksi ja tunnelma oli eloisan rento. Perheravintola tarjoilee herkullista paikallista ruokaa ja järjettömän määrän viinejä.

Kun kerroimme haluavamme pullon Baroloa, saimme eteemme lähes raamatun, jonka sivuilta löytyi niin monta Baroloa, että sormi meni suuhun valikoiman edessä, mutta myös hintoja katsellessa. Halvin pullo maksoi 60 euroa ja kallein muistaakseni 8000 euroa tai jonkun muun ymmärrykseni ylittävän summan. Yritäpä siinä sitten valita sopiva pullo. Valitsimme viinimme edullisemmasta päästä ja olihan sekin ihan käsittämättömän hyvää. Barolo on.

La Rosa dei Vini

Borgata Parafada, 4
Serralunga d’Alba

La Rosa dei Viniin päädyimme Jyrki Sukulan suosituksesta. Olimme suunnitelleet testaavamme illallisella Trattoria Schiavenzan, mutta ymmärsimme iltapäivän tastingvierailulla Jyrkin puheista, että La Rosa dei Vini voisi olla parempi ainakin hinta-laatusuhteeltaan. Se sijaitsi sitä paitsi lähempänä majapaikkaamme kuin Schiavenza, joten päätös oli sillä selvä.

Kuten niin moni muukin ravintola Piemonten alueella, myös La Rosa dei Vini on osa B&B-majapaikkaa. Ravintolan seiniä kiertävien ikkunoiden takana aukeaa upeat maisemat kumpuileville viinipelloille ja tunnelma oli ihanan rauhallinen, olematta häiritsevän hiljainen. Osa ikkunoista oli kokonaan auki niin että kuulimme sisään luonnon ääniä auringonlaskua ihaillessamme.

Ruoka oli hyvää ja viinien hinnat hillitymmät kuin Centro Storicossa. Jyrki totesi La Rosa dei Vinin viinien hinnoista puhuessaan epäilevänsä onko niissä katetta ollenkaan. Erinomainen hinta-laatusuhde siis ja muutenkin kerrassaan ihana ravintola. Ehdottomasti yksi reissun lemppareistani.

Osteria il Podestà

Via dei Cappellai, 5
Asti

Astissa söimme kevyen pasta- ja risottolounaan Osteria il Podestàn terassilla ja sen perusteella ravintolaa uskaltaa suositella, vaikka otoksemme ravintolan ruokalistalta olikin suppeahko. Sisätilat näyttivät viihtyisiltä ja palvelusta jäi sellainen tunne, että tämä on astetta hienompi ravintola, vaikka ainakin terassilla oli silti ihan rento meininki eivätkä hinnatkaan päätä huimanneet. Kelpo paikka.

Mitä listaltamme puuttuu? Kerro omat ruokavinkkisi Piemonten alueelle kommenttiosiossa!