Ravintola Maneesi, Järvenpää
“Mä tykkään Järvenpäästä”, julistin Henkalle kesken sunnuntaisen lounashetken. Istuimme Ravintola Maneesissa, maistelin mehevää purilaista ja katselin ikkunan takana ravaavia hevosia. En ihan heti keksi paremmin minun makuuni sopivaa ravintolaa. Hyvää ruokaa ja heppoja. Kaikki oli sillä hetkellä niin hyvin, että sain ihmeellisen rakkauskohtauksen koko kaupunkia kohtaan. Ihana, ihana Järvenpää.
Ravintola Maneesi sijaitsee upouudessa Ratsastuskeskus Ainossa Järvenpäässä lähellä Ainolan juna-asemaa. Ravintola sijaitsee kahden maneesin välissä ja sen ikkunoista on suora näkymä ratsastushallien tapahtumiin. Ensimmäisellä vierailukerrallamme tallilla oli käynnissä estekisat ja olisin voinut istua ikkunapöydässä vaikka koko päivän esteradalla kiitäviä ratsukoita katsellen.
Kisapäivässä on vaan se huono puoli, ettei kehuttuja hampurilaisia ole silloin saatavilla vaan tarjolla on buffetlounas. Buffet toimii paremmin kun ruokittavana on iso kasa kilpailuväkeä, mutta olimme silti hieman pettyneitä kun emme saaneetkaan hampurilaisia, jotka kiiluivat silmissämme ravintolaan astellessamme. No mutta, jäimme kuitenkin kahville ja päätimme tulla testaamaan hampurilaiset myöhemmin.
Seuraavalla kerralla varmistimme ettei tallilla ole kilpailuja, eli että tarjolla on hampurilaisia, ja suuntasimme innoissamme Ravintola Maneesin ovesta sisään. Saimme kuulla että hampurilaisen lisäksi tarjolla on herkullisia lämpimiä leipiä ja päätimme ottaa sekä tallin hampurilaisen että härkäleivän. Ruokajuomaksi valitsimme Henkalle pullollisen Brooklyn Lageria ja minulle Fantaa. Ravintolassa on tosiaan A-oikeudet, joten ruokajuomissa on mistä valita. Kisojen voittaja voi ostaa vaikkapa pullon Bollingeria juhlajuomaksi. Sitäkin näytti nimittäin olevan saatavilla.
Hampurilainen oli mehevä ja sen kanssa tarjoillut ranskalaiset ihanan rapeita, vaikka ne olivatkin kuulemma tällä kertaa pienempää mallia kuin normaalisti. Härkäleipä bearnaise-kastikkeen ja pekonin kera oli myös erinomainen ja olimme oikein tyytyväisiä lounashetkeemme. Niin tyytyväisiä jopa, että julistin tosiaan kovaan ääneen pitäväni niiin paljon uudesta kotikaupungistamme. Kai nyt kun täällä on tällainenkin ihana hepparavintola.
Hauska sattuma oli myös se, että toisen vierailumme aikana maneesissa oli ratsastustunnilla tuttuja naisia Tolkinkylän tallilta, jossa myös minä käyn. Tai siis käyn silloin kun en ole raskaana, nythän en ole päässyt hevosen selkään koko vuonna isoksi paisuneen vauvamahan takia. Naiset olivat tulleet testaamaan uuden tallin ja he kehuivat kovasti paikan hevosia, opettajaa ja tallin tunnelmaa, kun kyselin heidän mielipidettään tunnin jälkeen.
On kieltämättä houkutteleva ajatus, että ratsastustunnin jälkeen voi könytä ravintolaan hampurilaiselle ja iltapäiväkahville sammuttamaan kiljuvana huutavan nälän, joka usein vaivaa ratsastuksen jälkeen. Tänne saisin Henkankin houkuteltua useammin mukaan, kun mies voi istua mukavassa lämpimässä ravintolassa kahvilla tai oluella sillä aikaa kun minä ratsastan, ja valoisassa maneesissa saa otettua parempia kuviakin.
Nojoo, en ole kuitenkaan vielä vaihtamassa tallia, mutta Ravintola Maneesiin tulen varmasti uudestaankin kahville tai lounaalle ja miksen lasin toiselle puolellekin irtotunnille ratsastamaan sitten kun olen päässyt vauvamahasta eroon. Kahvilassa tarjoillaan Johan & Nyströmin paikan päällä jauhettua erinomaista kahvia ja testaamani Chai Lattekin maistui ihanalta. Parasta kahvilan tarjonnassa oli kuitenkin ehkäpä uunituore korvapuusti, eikä mokkapaloissa ja juustokakussakaan ollut moittimista. Kerrassaan ihana paikka siis.
Ravintolaan ovat tervetulleita kaikki koirakavereista lähtien. Lämminhenkisessä ravintolassa on helppo kuluttaa pitkätkin tovit herkutellen, jutellen ja maneesin tapahtumia katsellen. Veikkaan että minua tullaan näkemään täällä paljon.
