Vltava ja Kaarlensilta

Praha on rakennettu Vltava-joen rannoille ja jokea ympäröiville kukkuloille. Prahan, kuten yleensä myös muiden joenvarsien kaupunkien keskeisimmät alueet sijoittuvat parhaille paikoille joen rannoille. Vltavan mutka ympäröi vanhaa kaupunkia ja toisella puolella jokea kohoaa Prahan linna.

Vltava on Elben sivujoki ja Tsekin pisin joki. Se hallitsee Prahan maisemaa ja sitä pitkin lipuu erilaisia aluksia, polkuveneitä ja lukuisia kauniin valkoisina hohtavia joutsenia. Joella seilaa turisteille suunnattuja risteilyjä, joista osalla tarjotaan myös ruokaa. Illallisristeilyillä saattaa olla myös elävää musiikkia. On myös lyhyempiä Prahan keskustan esitteleviä risteilyjä ja pitkiä kauemmas keskustasta vieviä reissuja.

Me kävimme tunnin kestävällä risteilyllä, joka alkoi vanhan kaupungin pohjoisosasta. Laiva lipui kaikessa rauhassa Kaarlensillan ali ja kävi pyörähtämässä ympäri palatakseen lähtöpisteeseensä. Laivan kaiuttimista kuului tietoa ohittamistamme nähtävyyksistä, tiskiltä voi ostaa juotavaa ja pientä purtavaa ja kauniilla säällä ulkoterassit lienevät täynnä.

Meidän risteilyn aikana sataa tihutti vettä, joten olimme suurimman osan ajasta sisällä. Tosin Henkka kävi kunnon matkabloggaajana ottamassa upeita kuvia myös ulkokannella. Sisätilojen isoista ikkunoista näki hyvin ja kuulutukset kuuluivat selkeästi. Nautimme rauhallisesta jokiristeilystä ja hyvästelimme samalla ihanan Prahan ennen kotimatkaa. Joelta käsin maisemat ovat erilaiset ja kaupungin nähtävyydet näkee uudesta kulmasta. Ensi kerralla haluamme kokea jokiristeilyn illalla kun kaupungin valot syttyvät. Öisessä Prahassa on kiehtovaa tunnelmaa ja alhaalla joella lipuessa tunnelma lienee parhaimmillaan.

Siellä missä on jokia, on yleensä myös siltoja. Prahan kuuluisin silta on ehdottomasti Kaarlensilta. Se edustaa arkkitehtonista lempiaikakauttamme goottilaisuutta ja on synkässä koristeellisuudessaan varsin upea näky. Näyttävä silta jättää muut Vltavan ylittävät sillat täysin varjoonsa, mutta on niistä toisistakin silloista hyötyä. Niiltä voi nimittäin ihailla Kaarlensiltaa kauempaa ja toisaalta niitä pitkin kulkevat autot ja raitiovaunut. Kaarlensilta on nykyään vain kävelijöille.

Kaarlensillan on suunnitellut sama mies, jonka käsialaa on myös Prahan linnan alueella sijaitseva upea Pyhän Vituksen katedraali. Peter Parlerin suunnitteleman sillan laastiin on kerrottu käytettäneen kananmunan keltuaista, jotta silta olisi vahvempi. Sen edeltäjä nimittäin romahti tulvassa vuonna 1342. Kananmunan keltuainen mitä ilmeisimmin toimii, sillä Kaarlensilta on selvinnyt jo monesta tulvasta. Viimeisin niistä koetteli Prahaa vuonna 2002.

Sillan molemmissa päissä on tornit, jotka tekevät sillan siluetista entistä upeamman. Molempiin torneihin pääsee kiipeämään, mutta me jätimme tornivierailut väliin, sillä Prahassa on paljon muitakin korkeampia ja mielenkiintoisempia kiipeilykohteita. Niistä lisää tulevissa Praha-postauksissa.

Kaarlensiltaa koristaa peräti 13 pyhimyspatsasta ja niitä ihastellessa saa aikaa kulumaan tovin jos toisenkin. Joukosta löytyy muun muassa Johannes Kastaja, Pyhä Vitus ja Franciscus Assisilainen. Tärkein patsaista on kuitenkin tsekkiläisen marttyyripyhimys Pyhä Johannes Nepomukilaisen patsas, jonka muistolaatan koskemisen sanotaan tuovan hyvää onnea ja takaavan paluun Prahaan. Tokihan mekin kävimme lääppimässä sillalta alas roikkuvan pyhimyksen kuvaa ja varmuuden vuoksi myös toisella puolella olevaa laattaa, jota muutkin hiplasivat. Prahaan on päästävä vielä uudestaankin.

Nepomukilaisen patsaan alla olevassa muistolaatassa on tosiaan kuva miehestä, jota työnnetään parhaillaan alas sillalta. Muistolaatta kuvaa Nepomukilaisen viimeisiä hetkiä, sillä mies teloitettiin heittämällä hänet alas Kaarlensillalta. Kuivuneesta joesta löytynyt ruumis haudattiin Pyhän Vituksen katedraaliin ja vuosisatoja myöhemmin Nepomukilainen julistettiin pyhimykseksi. Hänen hauta-arkkunsa avattiin ja vaikenemisestaan tunnetun pyhimyksen kielen todettiin säilyneen mädäntymättömänä. Tätä pidettiin ihmeenä ja onhan se kieltämättä vähän outoa, mikäli tarina pitää paikkansa.

Kaarlensilta on yksi Prahan tunnetuimmista nähtävyyksistä ja se yhdistää vanhan kaupungin sekä joen toisella puolella olevan suositun Mala Stranan kaupunginosan ja Prahan linnan alueen. Sillalla käykin kova kuhina. Ihmisiä kulkee molempiin suuntiin, turistien kamerat räpsyvät ja sillan reunalta kurkistellaan alas jokeen. Sillalla myydään taidetta ja käsitöitä sekä tehdään karikatyyriteoksia tai taidokkaita muotokuvia turisteista. Nepomukilaisen patsaan juurella on tungos kun kaikki käyvät koskettamassa muistolaattaa. Kaikesta hulinasta huolimatta silta on varsin ihana.

Jos ihmistungos ahdistaa niin mene sillalle myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Me kävimme sillalla iltahämärän aikaan, jolloin silta näyttäytyi aivan uudessa valossa. Taivaalta ripsivä pieni tihkusade oli karkottanut sillalla tungeksivat ihmiset, joten näimme sillan paremmin kokonaisuudessaan. Iltahämärä värjäsi tienoon punertavalla sävyllä ja kaupungin valot alkoivat syttyä. Se oli kiehtova, hieman synkkä ja kaunis hetki. Yhdessä taustalla komeilevan Prahan linnan kanssa Kaarlensilta näyttäytyi meille tuolloin henkeäsalpaavan upeana.