Antigua

Antigualle jalkautuessamme meidän ei tarvinnut miettiä lainkaan päivän ohjelmaa. Pääsimme nimittäin osallistumaan ilmaiseksi laivayhtiön järjestämälle retkelle, jolla kierrettäisiin saaren tärkeimmät nähtävyydet. Siihen menisi lähes tulkoon koko päivä, joten meidän ei tarvinnut kuin saapua sovittuun aikaan sovittuun paikkaan ja sieltä meidät ohjattaisiin bussin kyytiin, joka kierrättää meitä ja muita risteilyturisteja pitkin saarta.

Itse en ole yleensä ollut tällaisten isolle porukalle järjestettyjen retkien ystävä, vaan kierrän matkakohteessa mieluummin omin päin tai pienemmällä porukalla. Toisaalta laivayhtiön retkellä kaikki on helppoa ja valmiiksi mietittyä, eikä tarvitse kuin osata seurata opasta ja painaa mieleen monelta bussi jatkaa taas matkaansa. Puolensa ja puolensa.

Saavuimme tosiaan aamulla sovittuun aikaan laivan aulaan, jossa meille jaettiin rintaan liimattavat nimikyltit. Olo oli kuin luokkaretkeläisellä nimikylttien paistaessa kilometrien päähän samalla kun talsimme suunnilleen parijonossa ulos laivasta. Laivan ulkopuolella jono pysäytettiin ja opas kävi merkkaamassa meidät kuin karjan oransseilla rannekkeilla. Sitten matka jatkui siistissä jonossa busseille, jossa meidät ohjattiin oikeisiin kulkuneuvoihin rinnassamme olevien nimitarrojen värin perusteella. Huoh. En väitä etteikö tämä kaikki olisi tarpeellista kun liikutellaan isoja ihmismassoja, mutta vähän norsulaumamainen olo siitä tuli silti.

Kas näin, kaikki on saatu busseihin ja retki voi alkaa! Antiguan ja Barbudan valtioon kuuluu sen nimen mukaisesti Antiguan sekä Barbudan saaret. Antigua on matala kalkkikivinen saari, Barbuda taasen metsäinen korallisaari. Valtiolle kuuluu myös kallioinen luoto nimeltä Redonda.

Jopa 97 prosenttia Antiguan ja Barbudan asukkaista asuu Antiguan saarella, jolla sanotaan olevan 365 rantaa. Yksi kullekin päivälle! Siistiä, tänne voisi siis tulla vuodeksi ja käydä joka päivä eri rannalla. Kokeillaanko?

Turismi on Antiguan tärkein elinkeino. Se on jopa niin tärkeä, että saaren maanviljelys kärsii työvoimapulasta. Kaikki haluavat matkailualan töihin, sillä niistä saa parempaa palkkaa. Ihan ymmärrettävää. Kyllä minäkin reissaisin mieluummin turistien kanssa bussissa isolla palkalla kuin kökkisin pellolla pienellä palkalla.

St John’s

St John’s

St John’s ja turistit

St John’s ja samaiset turistit matkamuisto-ostoksilla

St John’sin katedraali

Antiguan pääkaupunki on nimeltään St. John’s ja sen tärkein nähtävyys on St. John’sin katedraali. Katedraalin upeat barokkitornit ovat hallinneet kaupungin maisemaa ammoisista ajoista alkaen ja katedraali on rakennettu ainakin kahdesti uudestaan, kun se tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 1683 ja 1745. Nykyinen katedraali on peräisin vuodelta 1845.

Me emme käyneet tutustumassa St. John’sin katedraaliin vaan bussimme huristi kohti sisämaata. Opas kertoi meille kattavasti saaresta ja sen nähtävyyksistä. Hän kierrätti paikallisia rahoja, kookospähkinää ja saarelaisten elämästä kertovia kuvia. Retkeen oli selvästi panostettu ja kyllähän näillä valmisretkillä oppii valtavasti faktoja kohteesta.

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Kävimme tutustumassa Lord Nelson’s Dockyardiin, joka on aivan ihana keidas eteläisellä Antigualla. Hyväkuntoinen alue on ennen kaikkea siisti ja ainakin minun sieluni lepäsi Dockyardin levollisessa ympäristössä. Alueen vanhat rakennukset ja linnoitukset ovat kauniita, maisemat merelle huikeat ja rantaan ankkuroidut jahdit melkoisen upeita.

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Lord Nelson’s Dockyard

Tänne voisi tulla viettämään leppoisaa lomapäivää ja kierrellä pitkin aluetta, syödä hyvin, istahtaa alas ja aistia historiaa henkivää merellistä tunnelmaa. Minä voisin viihtyä täällä vaikka koko päivän. Jotenkin tykkäsin paikasta hurjasti.

Vaan mepä emme jääneet alueelle pidemmäksi aikaa vaan matka jatkui, ja oli pakkauduttava jälleen bussin kyytiin. Kävimme kahdella eri näköalapaikalla, joista toisessa meille esitettiin interaktiivinen esitys Antiguasta. Se oli oikeastaan aika hauska ja kertoo siitä miten tärkeä turismi saarelle on. Meidät ohjattiin hämärään huoneeseen, jonka keskellä oli pyöriviä penkkejä. Seinustat olivat täynnä nukkeja, kuvia ja televisioita, joista näytettiin Antiguasta kertovaa videota. Tarina eteni seinältä toiselle ja penkeillä käännyttiin ympäri sitä mukaa kun uusi kohta näytöksestä valaistiin. Aika hauska.

Vielä hauskempaa oli kuitenkin ihailla upeita maisemia näköalapaikoilta. Antigua on kaunis, siisti ja todellinen trooppinen paratiisi. Ihailimme kevyehkösti kumpuilevaa maastoa, merimaisemaa, lahdenpoukamia ja kasvillisuutta. Horisontissa siintävät naapurisaaret näyttivät olevan samaan aikaan sekä lähellä että tosi kaukana. Niin kaunista. Pieni tuulenvire viilensi maailmanmatkaajaa, ilma oli raikas ja lämmin, mutta ei tukala.

Kuuma päivä + Kylmä olut = Iloinen turisti

Retken huipennukseksi meidät vietiin vielä ihanalle hiekkarannalle, jossa saimme herkulliset rommidrinkit. Me hörppäsimme myös tölkilliset paikallista Wadadli-olutta, jota olimme maistaneet jo toisella näköalapaikoista. Olut oli hyvää, mutta hieman vahvempaa kuin tavallinen olut. Ole siis varovainen ellet halua olla hiprakassa.

Vietimme rannalla mukavan pitkän tovin nautiskellen elämästä. Suurin osa retkelle osallistujista lähti aikaisemmin pois tai ei tullut ollenkaan rannalle, joten tungosta siellä ei ollut. Me lähdimme viimeisellä bussilla takaisin laivalle ja matkan kanssa oli jotain säätämistä. Ensin meidät ohjattiin toiseen bussiin, sitten sieltä pitikin tulla pois ja lopulta olimme isossa bussissa parin muun ihmisen kanssa, vaikka senkin bussin piti olla täynnä. Kuinkakohan monta jäi rannalle? Ei vaan, veikkaan että osa meni omin neuvoin laivalle tai sitten oppaiden laskut pettivät jossain vaiheessa. Ranta kyllä tarkistettiin niin ettei kukaan jäänyt rannalle ruikuttamaan.

Aivan täysin sujuvasti retki ei siis mennyt, mutta oli ihan mukavaa vaihtelua vaeltaa aivottomana muun lauman perässä, kuunnella opasta ja ottaa kaikki valmiiksi pureskeltuna vastaan. En siis missään nimessä moiti laivayhtiön retkiä. Ne sopivat varmasti monelle. Minäkin voin hyödyntää niitä jatkossa vaihtelun vuoksi, mikäli hinta ei ole aivan törkeää rahastusta.

Ja mitä tulee Antiguaan, oli saari yksi koko Karibian reissun lemppareistani. Se oli taas niin omanlaisensa, kuten kaikki muutkin Karibian saaret. Ei niitä osaa laittaa järjestykseen. En odottanut Antigualta paljoakaan, mutta saari onnistui lumoamaan minut aivan täysin kauneudellaan, siisteydellään ja jonkinlaisella levollisuudellaan, jota saaren ilmapiiristä huokui. Kaikki tuntui toimivan hyvin (pieniä sähläyksiä lukuun ottamatta) ja turistista pidetään hyvää huolta. Olemmehan me saarelaisten tärkein elinkeino. Tämä voisi olla muuten myös upea häämatkakohde mikäli joku on suuntaamassa Karibialle häämatkalleen. Suosittelen.


CruiseDirect.com Home Page
Varaa oma risteilysi oheisen linkin takaa CruiseDirectilta! Sitä mekin ollaan käytetty ja homma toimii pomminvarmasti. Suoraan CruiseDirectiltä varattuna risteily on myös huomattavasti edullisempi kuin matkatoimistolta ostettuna. Varaa risteily, lennot ja majoitukset itse niin säästät selvää rahaa ja unelmasta voi tulla totta!

Previous Post Next Post

8 Comments

  • Reply Jerry / Pako Arjesta sunnuntai, kesäkuu 1, 2014 at 22:33

    Tuo meri ja nuo kuvat ovat vain niin henkeäsalpaavan upeita :)! Ja täytyy myöntää, että tuo Lord Nelsons Dockyard vaikutti kuvien ja tekstin perusteella jotenkin erityiseltä paikalta. Hyvin siis välittyi se fiilis tämän postauksen kautta :).

    En itse yleensä lähtisi missään nimessä valmiille retkille juurikin tuon ”karjalauma”-vertauksen vuoksi, mutta jos ilmaiseksi saisi niin voisin kyllä harkita :). Ja olet täysin oikeassa, että sellaiset sopivat tietyissä tapauksissa ja tietyille ihmisille erinomaisesti. Valmiilla retkillä kun ei tosissaan tarvitse tehdä muuta kuin kulkea perässä 🙂

    • Reply Martina maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 08:54

      Kiva että Lord Nelson’s Dockyardin tunnelma välittyi postauksen kautta. Se oli jotenkin erilainen ja jännällä tavalla tutun tuntuinen paikka. En oikein osaa selittää, mutta pidin ihan hirveästi paikan tunnelmasta.

      En halunnut lytätä aivan täysin valmiita retkiä, sillä kuten sanoit, ne sopivat tietyissä tapauksissa ja tietyille ihmisille erinomaisesti. Eikä tuolla nyt minustakaan mitenkään tylsää ollut. Kaipaan vaan omaa rauhaa ja omia aikatauluja. Näköalapaikallekin kun ryntää yhtäkkiä pari bussilastillista ihmisiä, on vaikea nähdä mitään ihmispaljouden takaa, saati että saisi kuvia, jossa ei näy yhtäkään kanssaturistia. Mutta puolensa ja puolensa. Ei tämä varmasti viimeiseksi valmiiksi retkeksi jäänyt minunkaan kohdallani, vaikka kiertelenkin mieluummin itsekseni.

      • Reply Jerry / Pako Arjesta maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 09:25

        Ehkä olet joskus asunut siellä entisessä elämässäsi ;).

        Ja hyvä on, ettet lytännytkään niitä vaan lähestyit asiaa diplomaattisesti :). En usko, että tuollaisissa tylsää on, mutta juuri kuten sanoit, sitä omaa rauhaa ei oikein taida riittää, kun paikalle rynnistää suuri turistilauma :).

        • Reply Martina maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 10:23

          Ehkä mä oon purjehtinut entisessä elämässäni Roomasta Lord Nelson’s Dockyardille. 🙂 Roomassa mulla on nimittäin tullut vielä vahvempi tunne siitä, että palaisin kotiin, ja tämä tapahtui jopa ensimmäisellä Rooman visiitilläni. Se oli todella hämmentävää. Kaikki tuntui tutulta, vaikken ollut koskaan käynyt Roomassa. Päättelin että olen varmasti asunut siellä edellisessä elämässäni. 🙂

          • Jerry / Pako Arjesta maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 16:03

            Itsehän pohdiskelin tätä samaa asiaa jossain aiemmassa postauksessani… tuossa:

            http://www.rantapallo.fi/pakoarjesta/miksi-ihmiset-tuntevat-vetoa-tiettyihin-maihin/

            Toivottavasti et pahastu tuosta linkistä :). Poista ihmeessä kommenttini, jos et halua sitä tuohon :P. En ole valitettavasti itse koskaan kokenut tuota tunnetta, mutta jostain syystä tuo Japani on ollut (surprise surprise) niin kova pakkomielle, etten voi olla miettimättä, olenko kenties joskus asunut siellä :). USAn kanssa on sama juttu.

          • Martina tiistai, kesäkuu 3, 2014 at 08:33

            Hei mä muistan ton sun postauksen. Luin sen silloin kun julkaisit sen, mutten ehtinyt kiireessä kommentoida. Ajattelin tuolloin juuri tätä samaa outoa tunnetta Roomassa ja Italiassa ylipäätään. Enkä tietenkään poista linkkiäsi, sinne vaan kaikki aiheesta kiinnostuneet lukemaan ja kommentoimaan! 🙂

  • Reply Maarit Johanna maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 07:31

    Liian kaunista jälleen… Nyt sitä vain kiinnittää huomion palmuihin ja veden ihanaan väriin. Joo me tehtiin kerran Kreetalla tuollainen järjestetty bussimatka ja ristiriitaisia fiiliksiä jäi. Itseseikkailemalla ei olis tullu kaikkea nähtyä mutta toisaalta suomi-porukassa liikkuminen ei ollu ihan sitä mitä ulkomaan matkoilta haettiin. 🙂

    • Reply Martina maanantai, kesäkuu 2, 2014 at 08:57

      Antigua oli ihan hurjan kaunis paikka. Tajusin sen vasta kunnolla kun käsittelin tämän postauksen kuvia.

      Ja joo, Suomi-porukassa kulkeminen on kaukana siitä mitä lomareissulta yleensä hakee. Meidän retkellä oli sentään suurimmaksi osaksi jenkkituristeja (tiedä sitten ovatko hekään sen parempia, mutta eri kansallisuutta kuitenkin), tosin keski-ikä olikin sitten jossain harmaahapsien ja rollaattorien paikkeilla. 😀 No, saimmepahan olla rannalla rauhassa kun iäkkäämmät pakenivat paahtavaa aurinkoa laivan ilmastoituihin sisätiloihin. 🙂

    Leave a Reply